3.2 Apuvälineet ja teknologia

Yleensä apuvälineet myönnetään vammaiselle opiskelijalle terveydenhuollon kautta lääkinnällisenä kuntoutuksena tai Kansaneläkelaitoksen kautta ammatillisena kuntoutuksena.

Jotkin apuvälineet ovat osa toimintaympäristöä (esimerkiksi tilakohtainen induktiosilmukka tai ruudunlukuohjelma tenttiakvaarion koneella), joten korkeakoululla on vastuu niiden hankkimisesta ja ylläpidosta. Monien apuvälineiden yksilöllisyys, teknisen kehittelyn nopeus ja kustannukset rajoittavat korkeakoulujen hankintoja. Apuvälineiden hankintojen, ylläpidon ja päivittäisen työn onnistumiseksi henkilöstö on hyvä perehdyttää tavallisimpiin apuvälineisiin ja niiden kanssa toimimiseen.

Kohdevalaisimia on oltava saatavilla koetilanteeseen. Korkeakoulujen toimitilat tulee varustaa mahdollisimman kattavasti induktiosilmukkavalmiuksin. Varsinkin suurissa korkeakouluissa kannattaa harkita ruudunluku- tai suurennusohjelman hankkimista. Ohjelman USB-tikkuversio on joustavasti käytettävissä yhdellä koneella kerrallaan koe- tai opiskelutilanteissa.

Lisää tietoa kohdassa Luku 7. Yksilölliset järjestelyt ja apuvälineet.

Usein on käytännöllisintä, että hakija käyttää omia apuvälineitään. Mahdollisuudesta omien apuvälineiden käyttämiseen ja esimerkiksi oman tietokoneen etukäteistarkistuksesta on hyvä kertoa jo ennakko-ohjeistuksessa. Tarvittaessa tulisi varautua apuvälineiden käytön periaatteiden läpikäymiseen ja mahdolliseen testaamiseen yhteyshenkilön ja kokeen valvojan kanssa. Yhteystiedot lähimpiin teknisiin asiantuntijoihin on syytä selvittää mahdollisten koetilanteessa sattuvien ongelmien varalta.