Esteettömyystietoa
- Selvitykset
- Lait ja normit
- Yhdenvertaisuuden aineisto- ja linkkikokoelmat
- Kansainväliset yhdenvertaisuusaineistot
Esteettömyys, saavutettavuus ja Design for All
Yhdenvertaisuus
Selvitykset
- Näkymätön muuri esteenä erilaiselle? Tasa-arvon ja esteettömyyden toteutuminen ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden näkökulmasta. Marika Nordlund ja Tuulikki Pöllänen 2006.Suomen ammattikorkeakouluopiskelija-yhdistysten Liitto SAMOK.
Lait ja normit
- Yhdenvertaisuuslaki Suomen säädöskokoelma. "Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenveraisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa." YV-laki tuli voimaan 01.02.2004. (pdf-tiedosto)
- Vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet Suomessa Jukka Kumpuvuori, Marika Högbacka 2003. Ihmisoikeusinstituutti - Institutet för mänskliga rättigheter Åbo Akademi.
- Ihmisoikeusopas Kalle Könkkölä 2003.
Yhdenvertaisuuden aineisto- ja linkkikokoelmat
- http://www.yhdenvertaisuus.fi/suomi/ Kokoelma syrjinnänvastaisten projektien tuottamia hyviä malleja, käytäntöjä ja materiaaleja sekä eri tahojen yhteystietoja.
Kansainväliset yhdenvertaisuusaineistot
- The Standard Rules on the Equalization of Opportunities for Persons with Disabilities United Nations 1993
Esteettömyys, saavutettavuus ja Design for All
Esteetön opiskelu, raportit ja ohjeistus
- Esteetön korkeakouluopiskelu. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Opetushallitus 2007. (.pdf, 224 sivua, 513kt)
- Erityistä tukea tarvitseville Opintoluotsi-palvelun informaatio erityisen tuen mahdollisuuksista peruskoulun jälkeisiin opintoihin.
- Esteetön opiskelu yliopistoissa Elina Laaksonen. 2005. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6.
- Esteetön opiskelu kuuluu kaikille -muistio ja toimenpideohjelma (Word-tiedosto).
- Esteetön opiskelu kuuluu kaikille -muistio ja toimenpideohjelma (PDF-tiedosto).
- Turun yliopiston Esteetön UTU -raportti (PDF-tiedosto, 120kt).
- Erilainen oppija ammattikorkeakoulussa. Marjaana Marttila. 2005. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
- Disability etiquette: Tips On Interacting With People With Disabilities (.pdf, 36 sivua, 2,3 mb).
- Kohti esteetöntä yhteiskuntaa - Yhteiskuntapolitiikan normatiiviset keinot esteettömyyden edistämisessä. Erkki Kemppainen. 2008. Stakes.
- Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit. Opetushallitus. 2005. (PDF-tiedosto, 230 kt).
- ARVO - Verkko-materiaalin arvioinnin työväline.
- Esteetön verkkoviestintä. Tietoa esteettömästä viestinnästä ja saavutettavista verkkopalveluista.
- Esteetön opiskelu. Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen yhteinen esteettömyyssivusto.
- Design for All -opetuksen kehittäminen. Lapin yliopiston toteuttama tilannekatsaus ja kartoitus. 2009.
Opinnäytetyöt ja tutkimukset
Pekonen, E. 2010. Esteitä opintopolulla? Opiskelijoiden kokemuksia esteistä ja esteettömyydestä Kuopion yliopistossa. Pro gradu –tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden laitos.
"Tutkimus kohdistuu entisen Kuopion yliopiston sittemmin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen opiskelijoiden kokemiin opiskelun esteisiin ja haasteisiin sekä niiden vaikutukseen opinnoissa etenemiseen. Tarkastelu keskittyy esteiden lisäksi yliopiston tarjoamaan ohjaukseen ja tukipalveluihin. Tutkimuksessa käydään läpi ohjauksen ja tukipalveluiden hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 17 Kuopion yliopiston opiskelijaa, jonka lisäksi aineistona käytettiin lainsäädäntöä, kansainvälisiä ja kansallisia ohjeistuksia."
Esteitä opintopolulla? (pdf-tiedosto, 740kt).
Ekholm, E. 2009. Monimuotoisuus ja esteettömyys - Näkövammaisten asiantuntijoiden työelämäkokemuksia. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntapolitiikan laitos, sosiaalityö.
"tutkimuksessa tarkastellaan näkövammaisten asiantuntijoiden koulutusta, työllistymistä ja työelämäkokemuksia ja analysoidaan millaista esteettömyyttä monimuotoinen työelämä edellyttää ja miten tätä esteettömyyttä voitaisiin edistää näkövammaisten asiantuntijoiden kohdalla."
Monimuotoisuus ja esteettömyys.
Kangas, M. 2009. Turun yliopiston esteettömyys. Haastattelututkimus erityisjärjestelyjä käyttävien opiskelijoiden kokemuksista yliopistossa.
"Kukaan haastattelemistani opiskelijoista ei ollut kokenut syrjintää esim. opiskelutovereiltaan tai opettajiltaan. Opiskelijat kokivat kuitenkin, että moninaisuutta tai erilaisuutta ei sinänsä pidetä arvopohjana yliopistossa, vaan ymmärrystä saa, kun sitä hakee. Yhdenvertaisen opiskelun esteet liittyivät moneen sellaiseen asiaan, jotka olisivat suhteellisen pienillä muutoksilla parannettavissa, jos vain siihen riittää halukkuutta."
Kangas, M. 2009. Turun yliopiston esteettömyys. Haastattelututkimus erityisjärjestelyjä käyttävien opiskelijoiden kokemuksista yliopistossa. Pro seminaari -työ. Turun yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, erityispedagogiikan laitos.
Turun yliopiston esteettömyys (.doc-tiedosto, 170,5kt)
Sume, H. 2008. Perheen pyörteinen arki. Sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen matka
kouluun.
"Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli pitkittäistutkimuksella kuvata vanhempien näkökulmasta prosessia, joka käynnisty lapsen kuulovamman toteamisesta ja päättyy kouluvalintaan. Kuulevat vanhemmat joutuivat käymään läpi lyhyen aikavälin kuluessa lapsen kuulovamman toteamisen, tiedon hankinnan, kommunikointimenetelmän valinnan ja SI-leikkauksen harkinnan. Tämän tutkimuksen päätulos on se, että perheen elämässä on havaittavissa kolme merkityksellistä pyörteistä vaihetta: kuurouden varmentuminen, SI-hoito, ja koulusijoitus."
Sume, H. (2008). Perheen pyörteinen arki. Sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen matka
kouluun. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikka.
Perheen pyörteinen arki (pdf-muodossa)
Luukkainen, M. 2008. Viitotut elämät: Kuurojen nuorten aikuisten kokemuksia viittomakielisestä elämästä Suomessa.
"Tutkimuksessa kuurojen elämää tarkastellaan identiteetin käsitteen avulla. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus, että ihmisen identiteetti rakentuu toiminnan ja vuorovaikutuksen kautta yksilön esittäessä itseään muille ja samalla itselleen (Goffman 1971, 1986). Prosessuaalisen identiteetin kautta tutkimuksessa kuvataan kuurona olemisen kokemusta; sitä miten tullaan kuuroiksi, ollaan kuuroja ja rakennetaan omaa elämää kuurona ihmisenä."
Luukkainen, M. (2008). Viitotut elämät: Kuurojen nuorten aikuisten kokemuksia viittomakielisestä elämästä Suomessa. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntapolitiikan laitos, sosiaalipolitiikka.
Viitotut elämät (pdf-muodossa)
Reinikainen, M-R. 2007. Vammaisuuden sukupuolittuneet ja sortavat diskurssit: Yhteiskunnallis-diskursiivinen näkökulma vammaisuuteen
"Kun vammaispuhetta tarkastellaan sukupuolinäkökulmasta, käsitykset vammaisuudesta ja vammaisena olemisesta näyttäytyvät selvästi sukupuolittuneina. Tosin sanoen käsitykset vammaisuudesta ja vammaisena olemisesta vaihtelevat sen mukaan, puhutaanko vammaisesta miehestä vai naisesta."
Reinikainen, M-R. (2007) Vammaisuuden sukupuolittuneet ja sortavat diskurssit: Yhteiskunnallis-diskursiivinen näkökulma vammaisuuteen. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 304, Jyväskylän yliopisto.
Reinikaisen tutkimus pdf-tiedostona
Ala-Kauhaluoma M. & Härkäpää K. (2006). Yksityinen palvelusektori heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset työnantajat suhtautuvat vammaisen palkkaamiseen edelleen hyvin nihkeästi. Vammaisten työllistämiseksi suunnatut tukijärjestelmät eivät tavoita työnantajia, ja palkkatukea jää vuosittain käyttämättä. Työnantajat kokevat, että tarjolla ei ole riittävästi ohjausta, tukea ja neuvontaa työllistämiseen liittyvissä asioissa. Moni työnantaja katsoi vammaisen rekrytoinnin vaikuttavan kielteisesti yrityskuvaan tai työyhteisöön.
Ala-Kauhaluoma M. & Härkäpää K. (2006). Yksityinen palvelusektori heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä. Työpoliittinen tutkimus 312, Työministeriö, Helsinki.
Ala-Kauhaluoma & Härkäpää tutkimus pdf-tiedostona
Kalela, E. 2006. Keitä huonokuuloiset oikein ovat?
"Sosiaaliset suhteet, arvot sekä kulttuuri vaikuttavat olennaisesti siihen, miten huonokuuloinen määrittelee itsensä ja miten hän suhtautuu huonokuuloisuuteen. Identiteetin kehittymiseen vaikuttavat myös monet elämän valinnat ja viiteryhmät. Tämän vuoksi huonokuuloisia koskevassa tutkimuksessakaan ei voida käsitellä huonokuuloisia yhtenä kokonaisuutena, vaan heitä pitäisi tarkastella monipuolisemmin ja erilaisina ryhminä. "
Kalela, E. 2006. Keitä huonokuuloiset oikein ovat?. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos.
http://www.kuulonhuoltoliitto.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=742
Salomaa, A. 2006. Verkko-opetuksen saavutettavuus.
Verkko-opetus tarjoaa uusia ulottuvuuksia opiskeluun, mutta voi myös aiheuttaa ongelmia, mikäli kurssien suunnittelussa ei ole otettu huomioon erilaisia käyttäjiä ja käyttötilanteita. Verkko-opetusmateriaalin tuotannossa tulee muistaa, että käyttäjän ominaisuudet ja käyttötilanteet eivät ole vakioita vaan voivat vaihdella paljonkin.
Salomaa, A. 2006. Verkko-opetuksen saavutettavuus. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan koulutusohjelma
- Salomaa 2006 DI-työ Word-tiedosto
- Salomaa 2006 liitteet Word-tiedosto
Airaksinen, T. 2006. Syrjäyttäminen eriarvoistaa.
"(...)liikkumisesteisten ihmisten hyvinvointi sekä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti muuhun väestöön verrattuna. Tarvitaan lisää ympäristön esteettömyyttä, syrjimättömyyttä ja positiivisia erityistoimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Myös jatkotutkimukset liikkumisesteisten miesten ja naisten elämänlaadusta ja osallisuudesta ovat tarpeen."
Airaksinen, T. 2006. Syrjäyttäminen eriarvoistaa. Vertaileva tutkimus liikkumisesteisten ihmisten asemasta. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos.
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00970.pdf
Mäntylä, J. 2006. WWW-sivun saavutettavuuden automaattinen arviointi DOM-rajapintaa käyttäen.
"Tutkielman alussa tarkastellaan, miten erilaiset vammat ja tekniset rajoitteet vaikuttavat verkkosivujen selailuun. Seuraavaksi selvitetään kriteerit, jotka edistävät verkkosivujen yleistä saavutettavuutta. Kriteerien pohjalta kehitään automaattinen saavutettavuuden arviointijärjestelmä, joka hyödyntää selainympäristön tarjoamaa DOMrajapintaa ja elementtien asemointitietoja. Näistä louhitut tiedot mahdollistavat dynaamisten sivustojen kattavan arvioinnin."
Mäntylä, J. 2006. WWW-sivun saavutettavuuden automaattinen arviointi DOM-rajapintaa käyttäen. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos.
http://appro.mit.jyu.fi/jmantyla/gradu/
http://thesis.jyu.fi/06/URN_NBN_fi_jyu-2006401.pdf
Helin, L. 2005. Esteettömyysohjeistot verkkosivustojen toteutuksen ja arvioinnin näkökulmasta.
"Esteettömyyden arvioinnin kannalta on tärkeää, että esteettömyysohjeet on jaoteltu arviointimenetelmien mukaisiin ryhmiin, jotta päällekkäistä työtä eri arviointimenetelmiä käytettäessä ei tehdä. Tutkielman osana on toteutettu työkalu SPOT, joka tekee puoliautomaattisia tarkistuksia, eli kokoaa www-sivulta tietyt arviointia vaativat osat manuaalista tarkistusta varten. Tutkielmassa myös havaitaan, että 40 % esteettömyysohjeista parantaa sivun yleistä käytettävyyttä."
Helin, L. 2005. Esteettömyysohjeistot verkkosivustojen toteutuksen ja arvioinnin näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos.
http://www.cs.uta.fi/research/theses/masters/Helin_Leena.pdf
Turkki, L. 2005. Verkkosivujen esteettömyyden asiantuntija-arviointi.
"Perustapoja esteettömyyden arviointiin ovat arviointiohjelmien käyttö, asiantuntija-arviot, käyttäjätestaus sekä asiantuntija-käyttäjien arviot. Kattavimman tuloksen saa yhdistämällä edellä mainitut tavat. Käyttäjien mukaanottaminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Tällöin on tärkeää, että tarvittaessa asiantuntija-arvioita voidaan tehdä tehokkaasti ja kattavasti. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää sekä käytettävyyden asiantuntijoille sopivat ohjeet esteettömyysarvioinnin tekemiseksi että yritykselle sopiva arviointiprosessi."
Turkki, L. 2005. Verkkosivujen esteettömyyden asiantuntija-arviointi. Teknillinen korkeakoulu, konetekniikan osasto. Diplomi-insinöörityö.
http://www.soberit.hut.fi/T-121/shared/thesis/di-LauraTurkki.pdf
Pääkkölä, E. 2004. Kohti esteetöntä yliopistoa. Opiskelijoiden kokemuksia Jyväskylän yliopiston opiskeluympäristöstä.
"Tietoisuus opiskelijan mahdollisesti tarvitsemista erityisjärjestelyistä edistäisi opiskeluympäristön esteettömyyttä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS, voisi olla uusi mahdollisuus suunnitella opiskelijalle mahdollisimman esteetöntä opiskeluympäristöä."
Pääkkölä, E. 2004. Kohti esteetöntä yliopistoa. Opiskelijoiden kokemuksia Jyväskylän yliopiston opiskeluympäristöstä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikan laitos.
http://thesis.jyu.fi/05/URN_NBN_fi_jyu-20055.pdf
Vainionpää, J. 2006. Erilaiset oppijat ja oppimateriaalit verkko-opiskelussa.
Tutkimuksessa tarkastellaan verkko-opiskelijoiden ja -opettajien kokemuksia ja näkemyksiä verkko-opiskelusta sekä -oppimateriaaleista. Samalla tutkitaan, miten oppimistyyliltään, opiskelumotivaatioltaan ja itseluottamukseltaan erilaiset oppijat kokevat verkko-opiskelun ja käytettyjen oppimateriaalien ominaisuudet. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan verkko-oppimateriaaleja sisällönanalyysin avulla.
Vainionpää, J. 2006. Erilaiset oppijat ja oppimateriaalit verkko-opiskelussa. Väitöskirjatutkimus. Tampereen yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.
http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6553-9.pdf
Esteetön työpaikka
- Työterveyslaitoksen Esteetön työpaikka sivusto, jossa mm. arviointilomake oman työpaikan esteettömyyden arviointiin sekä esteettömyysratkaisujen tietopankki.
- Tools for Diversity -projekti, jossa tuotetaan arviointimittari työyhteisöjen ja oppilaitosten monimuotoisuusosaamisen kehittämiseen.
Viittomakieliset, kuurot
Opiskelu, opetus
- Tietoa tulkkipalveluista mm. Suomen Viittomakielen Tulkit ry, Viittomakielialan Osuuskunta Via
- Viittomakielentulkin koulutusohjelma Diakonia ammattikorkeakoulussa Turussa
- Viittomakielentulkin koulutusohjelma Humanistisessa ammattikorkeakoulussa
- Viittomakielinen luokanopettajakoulutus Jyväskylän Yliopistossa
- Viivi - viittomakielisen opetuksen portti. Kuurojen ja kuulovammaisten opetukseen liittyvää sekä kuurojen kulttuuria ja tulkkausta koskevaa tietoa.
- Suvi – suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja
- VirtuOPO Kuuron opiskelijan huomioiminen opetustilanteessa-, järjestelyissä ja koetilanteissa. Hyödyllistä tietoa niin opettajille, kuuroille opiskelijoille kuin kuuleville opiskelijoille.
Yleistä viittomakielestä
- Kuurojen Liitto, Monipuolista tietoa viittomakielestä
- Tietoa DfA:sta suomalaisella viittomakielellä
Huonokuuloiset
- Esteetön opiskelu -sivuilla voi tutustua eri koulutusvaihtoehtoihin, opiskelun tukimuotoihin sekä saada tietoa kuulon vaikutuksesta opiskeluun tai ammatinvalintaan.
- Kuulonhuoltoliitto
- Huonokuuloinen korkeakouluopiskelija - käytänteitä ja kokemuksia Esa Kalelan, Heidi Koiviston, Anneli Köysteen ja Sami Virtasen tutkimus selvittää huonokuuloisten nuorten integroitumista opiskeluympäristöön. Tutkimusraportti (pdf-tiedosto 804 kt).
Näkövammaiset
- Näkövammaisten keskusliitto Sivuilta löytää monipuolista tietoa näkövammaisuudesta, näkövammaisen kohtaamisesta ja opastamisesta sekä ympäristön, tiedonsaannin ja palveluiden esteettömyydestä.
- Celia - Näkövammaisten kirjasto
- Arlainstituutti tarjoaa näkövammaisille ammatillisiin perustutkintoihin tähtäävää koulutusta
- Kokemuksia näkövammisten opetuksesta Tietoa ja neuvoja opettajille mm. opetuksen, oppimisympäristön, oppimateriaalin ja ohjauksen suunnitteluun.
Erilaiset oppijat
- Tkk:n erilaisen oppijan opas kertoo oppimisvaikeuksista ja opettajan vaikutusmahdollisuuksista.
- VirtuaaliOPO Tietoa mm. opoille ja opettajille sekä konkreettisia kokemuksia mahdollisista urapoluista.
- Monenlaiset oppijat ja oppimisen apuvälineet. Tallenteita Esteettä kulttuuriin ja oppimiseen -seminaarista 2006. Puhujina Katariina Alha, Irma Kakkuri ja Päivi Kumpulainen sekä Siiri Suonuutti-Lintumäki.
- Opi Oppimaan. Tietoa aikuisten oppimisvaikeuksista.
Mielenterveys ja jaksaminen
Apuvälineet
- Apudata - tietokanta apuvälinealan organisaatioista ja palveluista.
- Aviris - AVIRIS on sokeiden, kuurosokeiden ja heikkonäköisten apuvälineiden erikoismyymälä.
- Comp-Aid Oy - myy opetusohjelmia ja apuvälineitä: Opetusohjelmia mm. lukemiseen ja kirjoittamiseen, hahmottamiseen sekä kommunikointiin, apuvälineitä esimerkiksi ajanhallintaan, kommunikointiin ja näkemiseen
- Datero - erityisryhmien tietotekniikkakeskus.
- Kuulovammaisen apuvälineet.
- Lingonet Oy - Lingonet on erikoistunut kehittämään, tuottamaan, kustantamaan ja markkinoimaan tietokonevälitteisiä ja Internetiä hyödyntäviä vieraiden kielten oppimateriaaleja. Sivuilta voi ladata ilmaiseksi ohjelmien demoversioita.
- Näkövammaisten kirjasto Celia - Kirjasto tarjoaa näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten käyttöön kattavan äänikirjojen, pistekirjojen, elektronisen verkkokirjan sekä lasten kuva- ja koskettelukirjojen kokoelman. Celian aineistoja voivat lainata henkilöt, jotka vamman tai sairauden vuoksi eivät voi lukea painettua tekstiä. Asiakkaaksi ilmoittaudutaan täyttämällä ilmoittautumislomake, johon liitetään terveydenhuollon ammattilaisen, esimerkiksi lääkärin kirjoittama lausunto lukemisesteestä (esimerkiksi näkövamma tai luki- tai oppimisvaikeus).
- Näkövammaisen tietotekniset apuvälineet.
- Papunet - kommunikoinnin, kirjoittamisen, tietokoneen käytö apuvälineet sekä tietoa apuvälinelainsäädännöstä sekä -palveluista.
- Tele Scope Audio Oy - erikoistunut kuulonhuoltoalan apuvälineiden sekä opetusympäristöön soveltuvien äänentoistojärjestelmien myyntiin, markkinointiin, koulutukseen ja niiden asennuspalveluihin.
