Esteettömyys korkeakoulujen verkkosivuilla 2009

• Tiivistelmä
• Arvioinnin toteutus
• Tulokset
• Arvioinnin merkitys kehittämiselle
• Lähteet ja lisätieto

Tiivistelmä

Esteettömyys korkeakoulujen verkkosivuilla -arvioinnissa 2009 kartoitettiin toista kertaa opiskelun esteettömyyttä koskevan tiedon saantia korkeakoulujen verkkosivuilta. Samalla koeteltiin korkeakoulujen aloitussivujen teknistä esteettömyyttä. Arviointia on tiivistetty, mutta keskeiset kysymykset ja testit olivat samat kuin 2008 arvioinnissa. Niinpä nyt saatuja tuloksia päästään vertaamaan edellisvuotisiin.

Tulosten perusteella esteettömyys on yhä näkyvämmin esillä korkeakouluissa meneillään olevien suurten muutosten keskelläkin. Kaikkien korkeakoulujen tarkastelussa on esteettömyystiedon löydettävyys vuoden kuluessa parantunut lähes jokaisen arvioinnissa käytetyn kriteerin osalta. Ammattikorkeakoulujen kohdalla kehitys näyttää yliopistoja reippaammalta, mihin ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet useat esteettömyyshankkeet. Kummallakin korkeakoulusektorilla vaikuttaisi ero esteettömyyden "pioneerien" ja "vitkastelijoiden" välillä kasvaneen, mutta tarkasteluaika on lyhyt ja käytetty arviointitapa varsin rajallinen.

Verkkosivujen teknistä esteettömyyttä tarkasteltiin useilla eri testeillä. Julkishallinnolle suositettu esteettömyyden perustaso jäi edellisvuoden tapaan saavuttamatta. Tulosten perusteella ei ole havaittavissa yhtä selvää aktivoitumista kuin esteettömyyssisältöjen kohdalla, mutta määrätietoisuutta laadukkaiden verkkopalvelujen toteuttamiseen löytyy useissa korkeakouluissa.

Arvioinnin toteutus

Korkeakoulujen esteettömyyttä kuvaavan tiedon osalta arviointia supistettiin. Vuoden 2008 arvioinnin 18 kriteeristä valittiin kokemusten perusteella 10 selkeintä:

• Aloitussivun vuorovaikutteisuus
• Hakupalvelu aloitussivulla
• Tieto esteettömyyspalveluista keskitetysti
• Vastuu eteettömyyspalveluista keskitetysti
• Tieto esteettömyyspalveluista englanniksi
• Linkki OPH:n oppaaseen
• Vaihtoehtoiset oppimateriaalit
• Tenttiminen ja arviointi
• Fyysiset ympäristöt
• Valintakokeiden esteettömyys

Arvioinnin ulkopuolelle jätetyt 8 kohtaa ovat kaikki edelleen tärkeitä kehitettäviksi ja arvioitaviksi. Osa on kuitenkin monien korkeakoulujen toimintakulttuuriin niin uusia, että arviointia ajankohtaisempaa on tietoisuuden lisääminen. Joidenkin kohdalla tarvittaisiin tutkimuksellisempaa otetta kuin tässä yhteydessä on mahdollista. Pois jäivät tällä kertaa kriteerit: Sisäiset linkit esteettömyyden vastuutahoihin, Ulkoiset linkit esteettömyyden yhteistyötahoihin, Strateginen linjaus, Apuvälineet ja laitelainat, Tietotekninen tuki, Kommunikoinnin tuki, Tutorointi tai ohjaus sekä Ylioppilas-/opiskelijakunnan tuki.

Korkeakoulujen ja arvioitavien sivujen määrään vaikutti rakenteellinen muutos. Arvioinnissa 2008 oli 61 sivustoa, joista 34 ammattikorkeakoulujen ja 27 yliopistojen palvelimilla. Nyt 2009 kartoitettiin 56 sivustoa, joista 31 oli ammattikorkeakoulujen ja 25 yliopistojen.

Arvioinnin perusjoukko harveni seuraavasti: EVTEK-ammattikorkeakoulu ja Stadia yhdistyivät Metropolia-ammattikorkeakouluksi, ruotsinkieliset Svenska yrkeshögskolan ja Yrkehögskolan Sydväst yhdistyivät Yrkeshögskolan Novia:ksi 01.08.2008. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu jatkaa toimintaansa Saimaan ammattikorkeakouluna 01.01.2009 alkaen. Joensuun yliopisto ja Kuopion yliopisto yhdistävät toimintojaan muodostaakseen Itä-Suomen yliopiston 01.01.2010 ja käytyjen keskustelujen perusteella yksiköiden nykyisten sivujen arviointi ei olisi tuonut hyödyllistä uutta tietoa seurantaan tai kehittämiseen. Kymenlaakson ammattikorkeakoululla oli meneillään verkkosivujen uudistusprojekti, jonka vuoksi arviointia ei tehty myöskään heidän sivuilleen.

Teknisen esteettömyyden testaamisessa keskityttiin korkeakoulujen aloitussivuihin. Esteettömyyttä lähestyttiin osana sivun yleistä teknistä laatu selvittämällä mm. dokumenttityyppi ja käytetty merkistö, tietoja Semanttisesta rakenteesta ja ulkoasusta, sivun latausnopeus sekä esteettömyys WCAG 1.0 -kriteerein ja soveltuvuus käytettäväksi mobiililaitteilla.

Tulokset

• Esteettömyystiedon saanti korkeakouluittain
• Esteettömyystiedon saanti alakohdittain
• Automaattitestien tulokset aloitussivuilta

Esteettömyystiedon saanti korkeakouluittain

Seuraavassa taulukossa on esitetty korkeakoulukohtaisesti niiden sivustolta löydetty tieto ja arvioijan kommentit. Esteettömyyttä koskeva tieto koottiin käymällä läpi verkkosivulta todennäköisimmät valikot ja oppaat. Jos tietoa ei näin etsimällä löydetty käytettiin hakupalvelua.

Esteettömyystiedon saanti ammattikorkeakoulujen sivuilta 2008 ja 2009

Ammattikorkeakouluista mm. Diakonia-ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun sivuilta on löytynyt monipuolisesti esteettömyyteen liittyvää tietoa kummallakin arviointikerralla. Selvää edistystä vuodesta 2008 näkyi mm. Laurean, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun sivuilla.

Esteettömyystiedon saanti yliopistojen sivuilta 2008 ja 2009

Yliopistoista mm. Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston, Oulun yliopiston, Taideteollisen korkeakoulun, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston, Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin sivuilta on onnistuttu kummallakin arviointikerralla löytämään monia etsittyjä tietoja. Näkyvimmin tietoa esteettömyysasioista on sivuillaan lisännyt Helsingin kauppakorkeakoulu.

Esteettömyystiedon saanti alakohdittain

• Ammattikorkeakoulut
• Yliopistot

Esteettömyystiedon eri kohtien löytyminen ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta 2008 ja 2009

Myös luetelmamuotoinen esitys eri kohtien löytymisestä on saatavilla.

Ammattikorkeakoulujen sivuilla esteettömyyttä koskeva tieto on lisääntynyt vakuuttavasti vuoden aikana useiden kriteerien kohdalla. Esteettömyyteen liittyvät keskitetty tieto (38,70%) sekä vastuu (32,20%) ovat löydettävissä kaksinverroin niin monelta sivustolta kuin 2008. Englanniksi tietoa esteettömyydestä on kohta lähes joka kolmannella ammattikorkeakoululla (29,30%), kun 2008 jäätiin vajaaseen 12%:iin. Lähes yhtä lupaavasti on yleistynyt tieto Opetushallituksen oppaasta. Samaten valintakoejärjestelyistä ja fyysisten ympäristöjen esteettömyydestä kerrottiin yhä useammin. Myös tieto tenttijärjestelyistä (19,40%) ja vaihtoehtoisista oppimateriaaleista (9,70%) ovat yleistyneet, mutta jäävät edelleen aivan liian harvinaisiksi. Ainoa kriteeri, jossa on tapahtunut taantumista, on palautteen lähettämismahdollisuus etusivulla.

Esteettömyystiedon eri kohtien löytyminen yliopistojen verkkosivuilta 2008 ja 2009

Myös luetelmamuotoinen esitys eri kohtien löytymisestä on saatavilla.

Yliopistojen sivuilla esteettömyyttä kuvaava tieto on maltillisesti lisääntynyt lukuunottamatta valintakokeen ja fyysisen ympäristön esittelyä, jotka ovat hiukan vähemmän esillä kuin 2008. Valintakoetiedon kohdalla yksi syy voi olla arvioinnin myöhäinen ajankohta kesäkuussa, jolloin moni valinta-aineisto oli jo poistettu sivuilta. Tenttijärjestelyjä koskeva tieto on ilahduttavasti lisääntynyt vajaasta 30%:sta 44%:iin. Vaihtoehtoisten oppimateriaalien kohdalla kehitys on lähes olematonta.

Kaikkien korkeakoulujen tarkastelussa ammattikorkeakoulut ovat tiedontarjonnassaan ottaneet vuodessa yliopistojen etumatkaa huimasti kiinni, vaihtoehtoisten oppimateriaalien kohdalla menneet vähän edellekin.

• 1. Aloitussivun palautemahdollisuus ja hakupalvelu.
• 2. Opiskelun esteettömyyttä koskevan tiedon löydettävyys.
• 3. Löydetty opiskelun esteettömyyttä koskeva tieto.

1. Aloitussivun palautemahdollisuus ja hakupalvelu

Korkeakoulujen aloitussivulla on haasteellinen tehtävä auttaa lukijaa löytämään tarvitsemansa tieto vaivattomasti suuresta informaatiomäärästä. Yksi mahdollisuus tiedon löytämiseksi on hakupalvelu. Jos tulee ongelmia tai kysymyksiä - tai on aihetta kiitokseen, on mahdollisuus palautteen antamiseen ehdottoman tärkeä.

Aloitussivun palautemahdollisuus

Aloitussivun vuorovaikutteisuuden miniminä etsitään sivulta www-sivun toteuttajan yhteystietoa ja/tai palautelomaketta sivun käyttäjien kysymysten ja kommenttien lähettämiseksi.

Mahdollisuus laittaa palautetta verkkosivun ylläpitäjälle on suurimmalla osalla aloitussivuista. Yliopistot ovat tässä hiukan ammattikorkeakouluja aktiivisempia - viime vuodesta poiketen. Suomenkielisellä sivustolla palautetta kootaan edelleen yleisemmin kuin ruotsinkielisillä. Kokonaisuudessaan kirjataan palautemahdollisuus toivelistalle vielä lähes joka neljännen (23.2 %) korkeakoulun aloitussivun kohdalla.

Hakupalvelu

Löytyykö aloitussivulta hakupalvelu? Korkeakoulujen sivustot käsittävät jopa satojatuhansia sivuja. Tiedonetsijälle hyvin toimiva, valmiiksi korkeakoulun palvelimelle rajattu hakupalvelu on perusoletus.

Hakupalvelun tärkeys tiedostetaan koska 98.2 % kaikista korkeakouluista tarjoaa aloitussivullaan hakumahdollisuuden sivustolleen. Ainoastaan yhdeltä suomenkielisistä ammattikorkeakouluista hakupalvelu vielä puuttuu. Hakupalvelut olivat myös helposti löydettäviä. Varsinaisia muutoksia ei ole niinkään sivuilla kuin arvioitavien korkeakoulujen perusjoukossa.

2. Opiskelun esteettömyyttä koskevan tiedon löydettävyys 2008 ja 2009

Esteettömyyttä koskeva tieto tulee järjestellä ja linkittää siten, että sen löytäminen on mahdollisimman vaivatonta. Ellei aloitussivulta löydy täsmällisempiä linkkejä, ovat opiskelijapalvelut ja opiskelijan oppaat ensisijaiset etsintäkohteet. Jos tietoja ei edelleenkään löydy, käytetään sivuston omaa hakupalvelua ja/tai julkista hakupalvelua (Google). Arviointikriteerit ovat:

• Tieto esteettömyyspalveluista keskitetysti.
• Vastuu eteettömyyspalveluista keskitetysti.
• Linkki OPH:n oppaaseen.
• Tieto esteettömyyspalveluista englanniksi.

Tieto palveluista keskitetysti

Löytyykö esteettömyyspalveluista keskitetty kuvailu? Palveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimintoja ja järjestelyjä, jotka edistävät vammaisen opiskelijan ja erilaisen oppijan opiskelun yhdenvertaisuutta, esimerkiksi tulkkipalvelut, yksilölliset tenttijärjestelyt, esteettömät tilat. Käytäntöjä kehitetään ja esitellään kurssi- ja laitoskohtaisesti (esim. kirjastopalvelut), tai fyysisiä ympäristöjä arvioidaan rakennuksittain jne., mutta jossain on tärkeää olla keskitetty, korkeakoulutason tieto palveluista.

Keskitetty tieto esteettömyyspalveluista löytyi noin 43 %:lta kaikista korkeakouluista. Suomenkielisten yliopistojen sivuilta tieto löytyi yli puolelta (58.8 %). Ammattikorkeakouluistakin lähes puolelta (41.7 %) löytyi jonkinlainen kokoava kuvaus. Lupaavaa on, että ruotsinkielisiä yliopistoja lukuunottamatta kaikki korkeakoulut ovat parantaneet keskitetyn tiedon löytymistä verkkosivuillaan viime vuoteen verrattuna. Erityisesti ammattikorkeakoulut ovat panostaneet asiaan viimevuotista enemmän.

Todennäköisesti ensimmäisenä kysymyksenä opintoja suunnittelevalla ovat tarjolla olevien käytäntöjen ja ympäristöjen esteettömyys. Ajankohtaisen tiedon olisi hyvä olla siellä, missä muukin opintojaan harkitseville tai aloitteleville tarkoitettu informaatio on. Tietojen sijainti, sisältö ja ajankohtaisuus vaihtelivat edelleen suuresti ja etsimiseen kului paljon aikaa. Molempina vuosina on ilmennyt, että myös hakijalle oleellista opiskeluun liittyvää tietoa on intranetissä, jonne ei pääse ilman tunnuksia. Tietoa on usein myös pdf-tiedostoina olevissa opinto-oppaissa, jotka ovat esteellisiä osalle käyttäjistä.

Korkeakoulujen esteettömyys näyttäytyy verkkosivuilla olevien tietojen perusteella edelleen kovin sirpaleisena ja korkeakoulujen keskinäinen esteettömyysvertailu opintopaikan valintakriteerinä on vaikeaa. Positiivista on, että monissa paikoissa esteettömyyden kehittämistyö on meneillään ja kartoituksia ja hankkeita on käynnissä.

Vastuu palveluista keskitetysti

Löytyykö tieto esteettömyysasioista vastaavasta henkilöstä tai tahosta? On perusteltua nimetä taho, joka koordinoi vammaisten henkilöiden osallistumiseen liittyvää suunnittelua, kehittämistä ja tiedotusta sekä yksilöllisten palvelujen toteuttamista.

Esteettömyysasioiden vastuuhenkilö löytyi lähes yhtä yleisesti (39.3 %) kuin keskitetty tieto esteettömyydestä (42.9 %). Suomenkielisten yliopistojen sivuilta tieto löytyi yli puolelta. Ammattikorkeakoulut ovat selvästi panostaneet myös tähän viime vuotista enemmän, ja tieto keskitetystä vastuusta löytyy nyt reilulta kolmannekselta (37.5 %) viime vuoden 15.4 % sijaan. Opiskelijajärjestöt ovat painottaneet vastuuhenkilön tärkeyttä. Varsinkin suurissa korkeakouluissa kattavan esteettömyyskäsityksen mukainen kehittämistyö ja käytännön asioiden toteuttaminen vaativat asiantuntemusta ja pitkäjänteisyyttä.

Linkki Opetushallituksen oppaaseen

Onko sivulla linkki OPH:n Esteetön korkeakouluopiskelu oppaaseen (http://www.oph.fi/koulutusoppaat/Esteeton_opas.pdf) tai korkeakoulun oppaaseen toimittama aineisto esillä? Oppaan tieto on pikaratkaisuna esteettömyyden kuvailuun parempi kuin ei mitään.

Opetushallituksen opas Esteetön korkeakouluopiskelu/Högskolestudier för alla päivitetään joka kolmas vuosi. Esteettömyystietoa on tarpeen päivittää useammin, koska muutoksia toiminnoissa ja ympäristöissä tapahtuu kaiken aikaa. Ajankohtaisuuden lisäksi haasteena on saada kerätyksi riittävän yhteismitallista tietoa ja tarjota se tavalla, joka mahdollistaa korkeakoulujen vaivattoman vertailun.

Opas on kuitenkin keskeinen kattava tiedonlähde opintojaan harkitsevalle, kun keskitetty esteettömyystieto löytyy vajaalta puolelta (42.9 %) kaikista korkeakouluista. Linkki oppaaseen löytyy reilun kolmanneksen verkkosivuilta, joten parannettavaa tiedotuksessa vielä on. Muutamilla sivuilla linkki oli toimimaton eikä vienyt perille oppaaseen.

Tieto esteettömyyspalveluista englanniksi

Onko keskitetty tieto esteettömyyttä edistävistä palveluista tarjolla englanniksi? Korkeakoulun tulee tarjota tieto opiskelun esteettömyydestä myös opiskelijoille, jotka eivät puhu suomea (tai ruotsinkielisissä oppilaitoksissa ruotsia). Suomeen tulevien vaihto-opiskelijoiden mahdollisuudet avustaja-, tulkki- ja kuljetuspalveluhin jne. on myös hyvä esitellä.

Esteettömyyspalvelujen kuvailu englanniksi löytyi kaikki korkeakoulut huomioiden reilulta kolmannelta (37.5 %). Kaikki korkeakoulut olivat lisänneet englanninkielistä esteettömyystietoa viime vuoteen verrattuna. Usein teksti oli kuitenkin lyhennetty suomenkielisestä vastineesta. Tietojen löydettävyys vaihteli paljon. Englanninkielinen esteettömyystieto löytyi osalla sivuista vain muutamalla klikkauksella kun taas osalla tieto löytyy usean linkin takaa tai ainoastaan hakukoneen avulla. Positiivista on se, että tieto oli useimmiten www-sivulla eikä esimerkiksi pdf-tiedostossa. Kehittämistarvetta englanninkielisen esittelyn kohdalla on vielä lähes kaikilla korkeakouluilla.

On odotettavissa, että Euroopan korkeakoulujen esteettömyyttä vammaiselle opiskelijalle esittelevä Higher Education Accessibility Guide (HEAG) -palvelu tulee käyttöön 2010 keväällä. Palvelu tulee edistämään tiedon saamista suomalaisista korkeakouluista myös englanniksi ja tukee korkeakoulujen omilla sivuillaan tarjoamaa tiedotusta.

3. Löydetty opiskelun esteettömyyttä koskeva tieto

Tässä etsitään opiskelijan suunnittelussaan tarvitsemaa ja yliopiston henkilöstön tietoisuuden kohottamisessa tärkeää informaatiota. Itse toiminnan laatua ei tässä arvioida. Julkinen tieto esimerkiksi siitä, että rakennuksesta puuttuu hissi, on yhtä arvokas kuin tieto, että hissi on. Arviointikriteerit ovat:

• Vaihtoehtoiset oppimateriaalit.
• Tenttiminen ja arviointi.
• Fyysiset ympäristöt.
• Valintakokeiden esteettömyys.

Vaihtoehtoiset oppimateriaalit

Löytyykö tieto vaihtoehtoisista oppimateriaaleista? Vaihtoehtoiset oppimateriaalit ovat esimerkiksi teksti-, isoteksti- ja pistekirjoitusmateriaaleja sekä erimuotoisia (mm. digitaalisia) ääni- ja kuva-aineistoja, joilla turvataan tiedonsaanti erilaisilla käyttäjä- ja tilannekohtaisilla tavoilla. Erimuotoisten aineistojen saatavuuden tulee käsittää sekä tiedotus- että oppimateriaalit.

Tieto vaihtoehtoisten oppimateriaalien saatavuudesta jäi löytymättä korkeakoulujen sivuilta muutamaa myönteistä poikkeusta (ammattikorkeakoulut Diak, SEAMK ja Åland, Helsingin ja Turun yliopistot) lukuunottamatta. Vaihtoehtoinen materiaali on suunnattu erilaisille oppijoille ja vammaisille opiskelijoille. Usean korkeakoulun sivuilla kuitenkin mainitaan, että materiaali on mahdollista saada etukäteen ja erilaisia suoritusmuotoja on käytettävissä. On mahdollista, että etsinnät ja hakupalvelu eivät tavoita kaikkea. Esteettömyystietoa on myös paljon Intranetissä ja laitos- tai opintojaksokohtaisissa aineistoissa. Käytäntöjen todettiin myös vaihtelevan oppiaine- ja opettajakohtaisesti. Tilanne ei juurikaan ole muuttunut viimevuotisesta.

Tenttiminen ja arviointi

Löytyykö tieto yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta tenttimisessä? Tenttimisen ja arvioinnin mahdollisuudet ovat joustavia järjestelyjä ja vaihtoehtoja (esimerkiksi liikkumisesteetön tila, lisäaika, tietokoneen käyttömahdollisuus, kirjuri, suullinen tenttiminen), jotka helpottavat itse substanssin osaamisen osoittamista.

Kolmannes (30.4 %) kaikista korkeakouluista kertoi esteettömistä tenttijärjestelyistä niin, että tieto löydettiin. Suomenkielisten yliopistojen sivuilta puolet (52.9 %) ja ammattikorkeakoulujen sivuista viidennes (20.8 %) tarjosi toivottuja tietoja tenttijärjestelyistä. Viime vuoteen verrattuna tenttijärjestelyjä kuvaavaa tietoa löytyy nyt hieman useamman korkeakoulun verkkosivuilta. Suurin muutos on viime vuoteen verrattuna on yliopistoilla. Ruotsinkielisiltä korkeakoulujen osalta tietoa löytyi kolmelta sivustolta samaan tapaan kuin viime vuonna.

Fyysiset ympäristöt

Löytyykö tieto fyysisten ympäristöjen esteettömyydestä? Fyysisten ympäristöjen liikkumisen, kuulemisen, näkemisen jne. esteiden kartoittaminen, poistaminen ja tilojen laadusta sekä erilaisista ratkaisuista tiedottaminen kuuluvat ensisijaisten toimenpiteiden joukkoon.

Informaatiota fyysisten ympäristöjen esteettömyydestä löytyi kaikkien korkeakoulujen sivuilta 23:lta. Kun esteettömyyskäsitysten lähtökohta on useissa yhteyksissä rakennettu tai fyysinen ympäristö, jää löydettyjen kuvausten määrä edelleen pieneksi. Yliopistojen suomenkielisillä sivuilla löytyi tieto yli puolelta (58.8%), ammattikorkeakouluilta lähes puolelta (45.8 %). Ruotsinkielisten sivustojen kohdalla tieto löytyi vain yhdestä ammattikorkeakoulusta ja yhdestä yliopistosta. Tieto fyysisten ympäristöjen esteettömyydestä löytyi suomenkielisten ammattikorkeakoulujen sivuilta selvästi viimevuotista useammalta. Yliopistojen suomenkielisillä sivuilla ja ammattikorkeakoulujen ruotsinkielisillä sivuilla tieto ympäristöjen esteettömyydestä oli sen sijaan vähentynyt. 

Tieto fyysisten ympäristöjen esteettömyydestä vaikuttaa sirpaleiselta ja hajanaiselta. Kartoituksia on tehty, mutta niiden tarkempia tietoja ei aina ole laitettu nähtäville verkkoon. Tietoja joutui myös etsimään useasta paikasta ja useasta eri raportista. Fyysistä ympäristöä on eri korkeakouluissa tarkasteltu mm. näkö-, kuulo-, ja liikuntavammaisen, pitkäaikaissairaan, erilaisen oppijan ja kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kannalta.

Valintakokeiden esteettömyys

Löytyykö tieto valintakokeen esteettömyydestä? Valintakokeissa on oleellista arvioida osaamista tai potentiaalia, jota opiskelussa menestyminen edellyttää. Kokeet, osallistumisjärjestelyt ja niistä tiedottaminen on suunniteltava niin, etteivät ne aseta huonompaan asemaan opiskelijoita, joilla on toimintarajoitteita.

Tietoa valintakokeen esteettömyydestä löytyi kaikilta korkeakoulujen sivustoilta kahdelta kolmasosalta (67.9 %). Tilanne on lähes sama kuin viime vuonna. Yliopistojen kohdalla valintakokeita koskevaa tietoa (64.7 %) oli jopa vähemmän kuin viime vuonna (84.2 %). Tähän on tosin voinut vaikuttaa arvioinnin ajankohta. Arviointi suoritettiin kesäkuussa, kun hakuajat ja valintakokeet olivat suurilta osin jo menneet. Tieto valintakokeen esteettömyydestä oli pääosin helposti lyödettävissä mutta usein se sisälsi vain lyhyen, yleisellä tasolla pysyvän kuvauksen syrjimättömyydestä ja mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä.

Vaikka valintakoetieto oli paremmin esillä kuin mikään muu esteettömyyssisällöistä, on tämä edelleen liian vähän, sillä kysymys on yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien peruskriteeristä. Toivottavasti ESOK-hankkeessa eri korkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyönä laadittu Esteetön opiskelijavalinta -suositus voi osaltaan olla tässä hyödyksi.

Automaattitestien tulokset aloitussivuilta 

Automaattitestien teksti ja testaaminen perustuvat Tommi Lahtosen 2008 laatimaan pohjatyöhön, jota 2009 toteutti ja kehitteli Kosti Kuokkanen.

• Dokumenttityyppi
• Merkistöt
• Semanttinen rakenne
• Ulkoasu
• Mobiililaitteet
• Latausnopeus
• WCAG 1.0
• Testitulosten yhteenvetotaulukko
• Kehittäjille

Verkkosivuilla käytettävän (X)HTML-kielen tarkoitus on määritellä dokumentteja laite- ja ohjelmistoriippumattomasti. Laite- ja ohjelmistoriippumattomuus mahdollistaa (X)HTML-dokumenttien esteettömän käytön mitä moninaisimmissa ympäristöissä. Jotta (X)HTML-dokumentit toimisivat aidosti kaikissa ympäristöissä, tulee niiden noudattaa erinäisiä standardeja, suosituksia ja hyviä käytänteitä. Standardien, suosituksien ja hyvien käytänteiden noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa esteitä joillekin käyttäjäryhmille tai käyttötavoille. Tässä testissä pyrittiin selvitämään Suomen korkeakoulujen etusivujen esteettömyyttä useiden sivun mukautuvuuteen vaikuttavien komponentien osalta.

Eri käyttäjäryhmistä testaamisessa painottuivat vammaisten verkon käyttäjien ja mobiilikäytön mahdollisuudet. Suomalaisten korkeakoulujen miljoonista verkkosivuista otettiin mukaan korkeakoulujen suomen- ja ruotsinkieliset aloitus- eli etusivut. Aloitussivuja analysoitiin usealla vapaasti saatavilla olevalla testiohjelmalla. Sivuista tutkittiin noudattivatko ne ilmoittamaansa dokumenttityyppimääritystä ja CSS-kielen kielioppia. Lisäksi testattiin miten hyvin sivut soveltuivat mobiilikäyttöön ja miten hyvin ne noudattivat esteettömän verkkosisällön suosituksia. Osana kokonaisuutta analysoitiin myös sivujen semanttista sisältöä ja mukautuvuutta käyttäjän selausmieltymyksiin.

Automaattitestien tulosten perusteella Suomen korkeakoulujen kansainvälisestikin tunnustettu korkea laatu ei heijastu korkeakoulujen verkkosivujen aloitussivuille asti. Yhdellä lauseella kuvaten: Korkeakoulujen aloitussivut tukevat vaihtelevan heikosti erilaisuutta.

Testaamiseen käytettiin seuraavia sovelluksia:

W3C Markup Validation Service

Tarkistaa noudattaako WWW-sivu käyttämäänsä dokumenttityyppimääritystä ("kielioppia").

W3C CSS Validation Service

Tarkistaa ovatko WWW-sivulla käytetyt CSS-määritykset syntaktisesti oikein ja suositusten mukaisia. Varoittaa myös tärkeimmistä esteettömyyteen liittyvistä ulkoasuongelmista.

W3C mobileOK Basic Checker

Toteuttaa W3C mobileOK Basic Tests 1.0-dokumentissa määriteltyjä testejä joilla voidaan selvittää kuinka hyvin sivua voidaan käyttää yksinkertaisilla mobiililaitteilla. Tuloksia voidaan hyvin soveltaa myös moneen muuhun erikoisympäristöön.

W3C Semantic Data Extractor

Yrittää etsiä sivusta semanttista informaatiota kuten sivun otsikoita. Toimii esimerkkinä koneesta/ohjelmasta, joka yrittää tulkita sivun sisältöä ihmisen tai muiden laitteiden ja ohjelmien paremmin ymmärrettävään muotoon. Hakukoneet ovat omalla tavallaan hyvin samankaltaisia ohjelmia.

Web Page Analyzer

Laskee sivun kokonaiskoon sivun (X)HTML-koodin ja siihen linkitettyjen kuvien ja muiden objektien perusteella. Antaa arvion sivun latausnopeudesta ja vinkkejä siitä kuinka sitä voisi parantaa.

Foxability

Foxability-laajennos Firefoxiin mahdollistaa erilaisten testien suorittamisen WWW-sivuille. Nyt Foxabilityn avulla tutkittiin kuinka hyvin korkeakoulujen aloitussivut noudattavat WCAG 1.0 suositusta.

Testauksen rajallisuus

Automaattiset testit antavat nopeasti kohtuullisen yleiskuvan sivun tilanteesta, mutta niillä on myös puuttensa. Tälläkään kertaa osa automaattisista testeistä ei yksinkertaisesti onnistunut joillekin aloitussivuista. Vaikka käytetyistä testeistä jotkin testaavat osittain samoja asioita, on osa puutteista silti voinut jäädä huomaamatta. Lisäksi samaa asiaa testaavat eri testiohjelmat voivat antaa samasta sivusta erilaiset tulokset. Niinpä kattava verkkosivun esteettömyyden arviointi edellyttää usean eri ohjelman, käyttötavan ja käyttäjätestaajan tuomaa tietoa. Koska kattavaan testaamiseen ei usein ole käytännössä mahdollisuuksia, on testiohjelmien suuntaa-antava arviointi nopeana menettelynä esteettömyyttä edistävä.

Dokumenttityyppi

WWW-sivujen pitäisi noudattaa jotain suositusten mukaista dokumenttityyppiä, mikä käytännössä tarkoittaa lähinnä sivulla noudatettavaa kielioppia. Oikean kieliopin noudattaminen varmistaa, että sivun sisältö tulee mahdollisimman oikein tulkituksi erilaisissa ympäristöissä ja laitteissa.

Erilaisia dokumenttityyppejä on useita mutta ne voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: HTML-dokumenttityypit ja XHTML-dokumenttityypit. HTML-dokumenttityypit ovat vanhimpia ja pisimpään käytössä olleita sekä myös huonoiten sivuilla noudatettuja. Suositukset neuvovat käyttämään WWW-sivuilla aina uusinta mahdollista dokumenttityyppiä. XHTML-dokumenttityypit ovat uusimpia ja ne ovat samalla XML-sovelluksia eli niihin pätevät kaikki säännöt jotka koskevat XML-dokumentteja. Yksi XML-sovelluksien perussääntöjä on, että XML-sovelluksen on oltava hyvin muodostettu (well-formed). Jos näin ei ole niin ohjelman, joka tälläistä dokumenttia käsittelee, pitää jättää dokumentti käsittelemättä. Jos XML-dokumentteihin liittyviä sääntöjä oikeasti sovellettaisiin niihin WWW-sivuihin jotka väittävät noudattavansa XHTML-dokumenttityyppejä, niin lähes kaikki nämä sivut lopettaisivat toimintansa.

Yleisin dokumenttityyppi oli XHTML 1.0 Transitional, jota käytettiin puolessa aloitussivuista. Sen kohdalla oli myös selvin muutos vuoden 2008 tuloksiin osuuden noustessa 31%:sta 50:een. Toiseksi yleisin dokumenttityyppi on HTML 4.01 Transitional, lähes kolmasosalla (30.4%:ssa) aloitussivuista. Dokumenttityyppi puuttui 2008 27%:lta testatuista sivuista, mutta 2009 vain 3.6%:lta, mikä sinänsä on selvä edistysaskel.

Kun tyyppimäärittelyt ja XHTML-dokumentit lisääntyvät, herää kysymys, kuinka hyvin muodostettuja tai valideja dokumentit ovat.

Dokumenttityyppimäärityksiä noudattavia aloitussivuja oli testatuista vain neljä, joista kolme oli XHTML-dokumentteja. Vaikka dokumenttimäärityksen suhteen validien sivujen osuus jää varsin vaatimattomasti 7.1%:iin, voi laihana lohtuna todeta, että suunta 2008 arvioinnin 4%:sta on ylöspäin.

Jos sivua ei oikeasti aiota kirjoittaa rakenteeltaan ehjäksi, sitä ei pitäisi esimerkiksi muodin takia kutsua XHTML:ksi. Rikkinäisen dokumentin väittäminen XML-dokumentiksi aiheuttaa vain ja ainoastaan lisää ongelmia. Sivua saatetaan haluta käsitellä jollakin XML-työkalulla, mutta se ei onnistu, koska sivu on rikki. Jos tietokoneohjelmia kirjoitettaisiin yhtä huolimattomasti, 90% ohjelmista ei toimisi ollenkaan.

Näiden virheiden takana ei voi olla tiedon tai taidon puute, koska ehjien XHTML-dokumenttien tuottaminen on paljon helpompaa kuin esimerkiksi puhutun kielen kirjoittaminen kieliopin mukaan. Luultavasti ongelman taustana on historian painolasti: HTML-dokumentteja on kirjoitettu miten sattuu joten sama pätee nyt XHTML-dokumentteihin, varsinkin kun selaimet eivät niiden virheistä (vielä) mitenkään ilmoita.

Merkistöt

Dokumenttien rakennetta tutkittaessa kiinnitettiin huomiota myös dokumenteissa käytettyihin merkistöihin. Käytetty merkistö määrää, näkyvätkö skandinaaviset merkit ja muut mahdolliset erikoismerkit oikein kaikissa ympäristöissä.

Käytetty merkistö jakautuu muutamaa sivua lukuunottamatta ISO-8859-1 (53.6%)ja UTF-8:n (39.3%) kesken. Myönteistä on, että tieto käytetystä merkistöstä jäi epäselväksi vain 1.7%:lla sivuista vuoden 2008 10% sijaan

Saman dokumentin merkistö voidaan yrittää ilmaista usealla eri tavalla. Jos näiden tapojen välillä on ristiriitoja, saattavat merkit näkyä väärin. Yleisin ongelma on ilmoittaa HTTP-protokollan tasolla eri merkistö kuin XHTML-dokumentin sisällä. Näissä tapauksissa jää selaimen arvailtavaksi, kumpaa merkistöä se käyttää dokumenttia esittäessään. Kaikeksi onneksi selaimet ovat melko hyviä arvaamaan oikean merkistön.

Merkistöristiriitoja oli 44.6%:ssa testatuista aloitussivuista, mikä on kuitenkin selvästi parempi kuin 2008 vastaava osuus oli 61%. Koska sivuja, joista ei saatu tietoa merkistön noudattamisesta oli 2009 huomattavasti viime vuotista enemmän (2008 2%, 2009 16.1%), kertoo myönteisestä kehityksestä selvemmin ristiriidattomien sivujen osuuden kasvu 27%:sta 39.3%:iin.

Semanttinen rakenne

Usealla HTML-elementillä on sivun rakenteen merkitsemisen lisäksi myös semanttinen merkitys. Tällaisia semanttisia elementtejä ovat esimerkiksi p, h1 ja table -elementit. Semanttisten elementtien tarkoitus on välittää tärkeää tietoa kyseisen elementin sisällöstä. Esimerkiksi h1 välittää tiedon, että "tässä on sivun tärkein otsikko" ja table puolestaan, että "tässä on taulukoitavaa tietoa". Semanttisten elementtien käyttö edistää kaikkien käyttäjäryhmien saavuttamista ja sivujen hyödyntämistä myös koneellisesti esimerkiksi hakukoneilla.

On mahdollista tehdä hyvältä näyttäviä ja dokumenttityyppimääritystä noudattavia sivuja, jotka sisältävät semanttisia elementtejä vain vähän tai ei ollenkaan. Toinen ongelma on semanttisten elementtien väärinkäyttö. Yleisesti väärin käytettyjä elementtejä ovat table ja blockquote -elementit. Liian vähäinen semanttisten elementtien hyödyntäminen tai väärinkäyttö hämmentävät sivun käyttäjiä ja vaikeuttavat sivun koneellista hyödyntämistä.

Semanttisen rakenteen osalta korkeakoulujen etusivuilta testattiin kahta asiaa: onko sivu kokonaan tai osittain toteutettu taulukkotaitolla, ja onko sivuilla määritelty ylimmän tason otsikko h1.

Taulukkotaittoa oli käytetty 39.3%:lla aloitussivuista, kun suositeltava tapa on määritellä ulkoasu tyylitiedostolla. Sivuista 17.8% kohdalla ei saatu 2009 testeissä tietoa taulukkotaiton käytöstä, joten jää epäselväksi, onko taulukkotaiton suosio muuttunut. Syitä taulukkotaiton välttämiseen ovat:

• Sivun sisältö sekoittuu esittämistavan kanssa. On kätevämpää pitää nuo kaksi asiaa erillään: sisältö esitetään (X)HTML-muodossa ja esittämistapa tyylitiedostossa.
• Ulkoasun muokkaaminen on helpompaa, jos ulkoasu kuvataan tyylitiedostossa. Lisäksi tyylitiedoston avulla sama muutos heijastuu muihinkin sivuihin, jolloin sivusto näyttää yhtenäiseltä.
• Taulukot esitetään eri selaimilla eri tavalla.
• Viimeisenä, mutta tärkeimpänä syynä: taulukot ovat tarkoitettu vain taulukoitavalle tiedolle.

Joskus voi olla vaikeaa erottaa taulukoitava tieto ei-taulukoitavasta tiedosta. Seuraavat kysymykset auttavat selvittämään, onko kyseessä taulukoitavaa tietoa:

• Olisiko tällaista tietoa mielekästä käsitellä taulukkolaskentaohjelmalla?
  
• Mitä kirjoittaisin tämän taulukon tiivistelmään?

Ylimmän tason otsikko puuttui noin puolesta (48.3%) korkeakoulujen etusivuista. Sivuista 11 (19.6%) sisälsi useita ylimmän tason otsikkoja. Usean H1-tason otsikon käyttäminen samalla sivulla on, jos ei nyt varsinainen virhe, niin vähintäänkin huono tapa. Sivun ylimmän tason otsikkoa voi ajatella kuten kirjan nimeä — niitä on hyvä olla vain yksi per kirja.

Otsikoinnin osalta on testitulosten perusteella menty parempaan suuntaan. Ylimmän tason otsikko löytyi useammin (muutos 18%:sta 32.1%:iin) ja oli hukassa "vain" 48.3%:lla sivuista, kun 2008 jäi otsikko löytymättä 82%:lla. Useiden pääotsikoiden -ongelma puolestaan on testien valossa uusi koska sitä ei 2008 havaittu.

Semanttisen rakenteen osalta yksinkertaisin tapa parantaa sivua on luopua taulukkotaitosta ja varmistaa, että sivulta löytyy sivun pääotsikko (h1-elementti) ja tarpeellinen määrä alaotsikoita (h2- ja h3-elementtejä). Kirjoittamalla sivulle järkevä otsikkorakenne saadaan sivua heti paljon helpommin jäsenneltyä, pystytään luomaan tarvittaessa automaattinen sisällysluettelo ja hakukoneetkin tunnistavat sivun oleellisimmat sisällöt.

Ulkoasu

Erottamalla WWW-sivun sisältö ja ulkoasun esittämistapa toisistaan saavutetaan kaksi asiaa: sekä sisällön että ulkoasun muokkaaminen on helppoa. Käytännössä tämä erotus toteutetaan nykyään CSS-tiedostojen avulla.

Korkeakoulujen aloitussivuilla käytetty CSS testattiin W3C:n CSS-validaattorilla, joka tarkistaa CSS:n syntaktisen oikeellisuuden. Selaimien virheentarkistus- ja sietokyvyissä on eroja joten on syytä pyrkiä kirjoittamaan määrityksensä syntaktisesti oikein.

Eritasoisia virheitä esiintyi 71.5%:ssa aloitussivuista. Ero vuoden 2008 tuloksiin on äärimmäisen vähäinen, valitettavasti se viittaa virheellisten CSS-tiedostojen lisääntyneen.

CSS:llä on mahdollista määrätä sivun ulkoasu mediakohtaisesti.  Esimerkiksi tulostusulkoasu ja ruudunlukijoille tarkoitettu ulkoasu saattavat erota  normaalista ruutunäkymästä. Muutamalla sivulla oli osattu tehdä mediakohtaisia määrityksiä. Olisi erittäin suositeltavaa, että kaikilla sivustoilla otettaisiin huomioon eri mediat. Vähintään kannattaisi määritellä siisti ulkoasu tulostusta varten.

WWW-sivuja katsellaan niin pieniltä kännyköiltä kuin suurilta näytöiltäkin. Kun näyttöjen tarkkuudet voivat olla mitä tahansa välillä 320x240 ja 2560x2048, tulisi WWW-sivut toteuttaa siten, että ne sopeutuvat käytettyyn ympäristöön. Näyttölaitteeseen sopeuttaminen voidaan tehdä, kuten edellä mainittiin, mediakohtaisilla tyylimäärittelyillä. Käyttäjillä on kuitenkin erilaisia mieltymyksiä ja tapoja käyttää selaimia, joten sivun tulee olla käytettävissä myös pienessä ikkunassa aivan tavallisella näytöllä.

Aloitussivuista vain vajaa viidennes (17.9%) sopeutui riittävästi erikokoisiin näyttötiloihin. Testitulosten perusteella sivujen mukautuvuus on selvästi huonontumaan päin. Kun kiinteitä määrityksiä oli 2008 57%:lla sivuista, löytyi niitä 2009 testeissä 82.1%:lta.

Toinen käyttäjän kannalta kiusallinen ongelma on tekstin fonttikoon määrääminen kiinteäksi. Kunkin käyttäjän silmälle sopiva fonttikoko on täysin riippuvainen käyttäjän näkökyvystä, käytetyn näytön koosta, kontrastista, valaistuksesta ja muista ympäristöön liittyvistä asioista. Sivun suunnittelijan ei siis pidä määrätä kirjasinta tiettyyn kokoon vaan se täytyy aina suhteuttaa käyttäjän itsensä määräämään oletuskokoon.

Kiinteää kirjasinkokomääritystä käytettiin yli puolessa (58.9%:ssa) sivuista. Kehittämismahdollisuuksia on vielä paljon, mutta parannusta on tapahtunut vuoden takaisen arvioinnin kiinteän fonttikoon 78%:in osuudesta.

Mitä enemmän otetaan käyttöön kännykkäselaimia, minikannettavia, jättikokoisia näyttöjä jne. sitä enemmän tulee ongelmia kiinteiden kirjasinkokomääritysten takia. Lisäksi kiinteät kirjasinkoot määritetään yleensä suurelle osalle käyttäjistä liian pieniksi. Tämä johtunee WWW-suunnittelijoiden matalasta keski-iästä: heillä on vielä näkökyky parhaimmillaan. Toisaalta joillakin lukijoilla on tarve saada teksti mahdollisimman pieneksi (esim. näkö, jossa pienellä osalla näkökenttää on tarkka näkemisen alue, paperin säästäminen tulostettaessa). Kiinteä kirjasinkoko on yksi kymmenestä pahimmasta WWW-sivujen suunnitteluvirheestä.

Mobiililaitteet

Korkeakoulujen aloitussivut testattiin W3C mobileOK Basic Tests 1.0 -suositusta vasten W3C mobileOK Checker -sovelluksella. MobileOK testien tarkoitus on selvittää, kuinka hyvin testattu sivusto soveltuu mobiililaitteella selailtavaksi.

WWW-sivujen esteellisyys ja huono selattavuus mobiililaitteilla sisältävät monia yhteisiä ongelmia:sivujen hidas latautuminen, huono skaalautuvuus, taulukkotaitto, kehykset, pop-up-ikkunat, JavaScriptin käyttö ja niin edelleen. MobileOK sisältämät testit ovat täysin koneellisesti suoritettavia (verrattuna esim. WCAG 1.0, jossa osa tarkistuskohdista vaatii ihmistyötä), joten niiden tekeminen on hyvin helppoa. Edellä mainitut syyt ja mobiilikäytön yleistyminen tekevät W3C mobileOK Checker -sovelluksesta keskeisen työkalun työskennellessä esteettömän WWW:n puolesta.

W3C mobileOK Checker -sovellus kiteyttää sivun tuloksen yhteen arvosanaan väliltä 0-100. Testatuilla aloitussivuilla saadut pisteet vaihtelivat välillä 33-87, keskiarvon ollessa 56. Vaikka osa aloitussivuista pärjäsi jo hyvin, löytyi kaikilta aloitussivuilta Mobiilikäyttöön sopivuuden testitulosten perusteella vielä parannettavaa. Testin havaitsemia, myös esteettömyyden kannalta merkittäviä virheitä olivat mm.:

• alt-attribuutin puuttuminen,
• Sivulla olevat taulukot, joiden sisällä on taulukkoja,
• Sivulla oleva pop-up-ikkuna tai -linkki.
  

Latausnopeus

Korkeakoulujen aloitussivujen latautumisnopeutta testattiin Web Page Analyzer -sovelluksella. Sivujen latautumisnopeutta arvioitiin sekä 128K ISDN, sekä T1 1.44Mbps yhteysnopeuksilla. Urbaanille surffaajalle molemmat käytetyt latausnopeudet vaikuttavat hitailta. Suomessa on kuitenkin yhä monia seutuja, joilla näitäkään nopeuksia ei pystytä luotettavasti saavuttamaan.

Jonkinlaisena peukalosääntönä sivun latautumisen maksimiaikana voidaan pitää kymmentä sekuntia. 128K ISDN yhteydellä 46 sivua latautui 10 sekuntia tai kauemmin. Nopeammalla T1 yhteydellä, vielä 12 sivua latautui 10 sekuntia ta kauemmin. Korkeakoulukohtaiset latautumisnopeudet 2009 ja 2008 löytyvät Latautumisajat T1 1.44Mbps -yhteyksillä kaaviosta.

Hidas latautuminen voi olla monen teknisen seikan summa. Testiraporttien kooste sisältää sivujen latautumisajan lisäksi tietoa jokaisen arvioidun sivun latautumiseen vaikuttavien elementtien koosta ja määristä.

WCAG

Aloitussivujen esteettömyyden selvittämiseksi testattiin yhteensopivuus Web Content Accessibility Guideline 1.0 -suosituksen tarkistuskohtien kanssa. Suositus määrittää kolme suosituksen noudattamisen tasoa: A, AA ja AAA. A-taso käsittää keskeisimmät noudatettavat kohdat, ja se olisi välttämätön saavuttaa, jotta sivu olisi kaikkien käyttäjäryhmien käytettävissä.

WCAG-suosituksen noudattaminen testattiin Foxability-sovelluksella. Yksikään korkeakoulun aloitussivu ei saavuttanut A-tasoa. Virheitä oli WCAG 1.0 -suosituksen viidessä tarkistuskohdassa. Tutustu myös korkeakoulukohtaisiin tuloksiin Foxability-testeistä.

Testitulosten yhteenvetotaulukko

Testitulosten yhteenvetotaulukosta löytyvät jokaisen testatun korkeakoulun sivun osalta tiedot:

• käytetystä merkistöstä,
• merkistöristiriidoista,
• kiinteästä layoutista ja tekstin koosta,
• taulukon käytöstä taitossa,
• HTML:n ja CSS-syntaksin validiudesta,
• pääotsikoiden käytöstä sekä
• sivun soveltuvuudesta mobiilikäyttöön.

Voit katsoa myös tarkemman kuvauksen oman korkeakoulusi osalta HTML- ja CSS-virheistä sekä semanttisten elementtien käytöstä: korkeakoulukohtainen yhteenveto oleellisimmista teknisistä virheistä.

Kehittäjille

Korkeakouluni pärjäsi huonosti testissä. Mitä tehdä asialle?

Olemassa olevan sivuston päivittäminen esteettömäksi voi olla vaikeaa. Saattaa ollakin parempi suunnitella sivuston muuttaminen esteettömäksi seuraavan sivuston kokonaisuudistuksen yhteydessä. Onneksi, kokonaisuudistusten sykli on melko nopea.

Erinomainen keino varmistaa sivun esteettömyys on ottaa kattavasti erilaisia verkkosivujen käyttäjiä mukaan aivan alusta alkaen eri suunnitteluvaiheisiin. Varsinkaan julkishallinnon verkkopalveluissa eivät "keskimääräisen käyttäjän" tai "suunnittelijan itsensä kaltaisen käyttäjän" mittapuut riitä toimivan sivuston laatimiseen.

Välttämätön lähtökohta sivuston esteettömyydelle on dokumenttityyppimäärityksen noudattaminen. Sivujen tulee siis olla validia (X)HMTL:ää. Tämän jälkeen käytännöllinen lähestymistapa on tehdä sivustosta mobiiliystävällinen, tai toisin sanoen, kehittää sivustoa mobileOK:n testien kriteerein. Kun sivu läpäisee mobileOK testit, on se samalla roiman askeleen esteettömämpi. Sivujen validius ja mobileOK:n läpäiseminen hyödyttävät kaikkia käyttäjäryhmiä.

Tämän jälkeen kannattaisi ottaa tavoitteeksi WCAG 2.0 -suosituksen A-taso. Sen saavuttamiseksi kannattaa tutustua WCAG 2.0 kriteeristöön, sekä Improving the Accessibility of Your Web Site -sivuun.

Arvioinnin merkitys kehittämiselle

Korkeakoulujen esteettömyydestä on useimpien käytettyjen kriteerien perusteella enemmän tietoa löydettävissä kuin vuonna 2008. Lisäys tiedon tarjonnassa on huomattava ammattikorkeakoulujen kohdalla, maltillinen yliopistoilla. Keskitetysti tietoa löytyy jo noin 40%:lta kaikkien korkeakoulujen sivustoilta, mutta niistäkin osalla vähäisiksi jääviä tietoja joutuu etsimään pitkään yritellen ja arvaillen outojen otsikoiden takaa. Staattisimpana näyttäytyvät ruotsinkieliset sivustot, joilla toivottu informaatio useissa kohdissa kohdalla tuntuu jämähtäneen minimaaliselle tasolleen.

Yksittäisistä kriteereistä on esteettömyyttä koskeva tieto englanniksi viimevuotista selvästi paremmin löydettävissä sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen sivuilta. Sisällöltään niukkanakin se edustaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkuvuuden suhteen. Ongelmallista puolestaan on, että tietoa vaihtoehtoisista oppimateriaaleista löytyi edelleen yli viidestäkymmenestä sivustosta ainoastaa viideltä!

Verkkosivujen teknistä esteettömyyttä tarkasteltiin korkeakoulujen aloitussivuilta useilla eri testiohjelmilla ja kehittämismahdollisuuksia löytyi edelleen paljon. Tieto- ja viestintätekniikalla on suuri merkitys korkeakoulujen opiskelu- ja työympäristön esteettömyyden toteuttamisessa. Lisäksi suomalaisessa yhteiskunnassa uskotaan usein korkeakoulujen näyttävän hyvää esimerkkiä muille. Keskustelun edistämiseksi otettiin verkkosivujen kartoituksen lisäksi testien avulla selkoa eräiden Korkeakoulujen tietojärjestelmien esteettömyydestä kesän 2009 aikana.

Vuosi on lyhyt tarkasteluväli, ja selvät myönteiset muutokset monien henkilöstön ajasta kilpailevien vaatimusten keskellä ovat kannustavia. Samalla on muistettava, että arvioidaan korkeakoulujen itse julkistamaa tietoa, jonka saa pienellä tekstinpätkällä täyttämään arvioijan ennalta tunnetut toiveet.

Käytännön kokemukset  eri korkeakouluista puhuvat mieluummin sitoutuneisuuden kuin pinnallisuuden puolesta. Toistaiseksi toiminta keskittyy kuitenkin usein hankkeen toimiaikaan ja/tai hyvinkin harvoille henkilöille eikä jalkaudu yleisesti henkilöstön jäsenten arjen työhön. Esteettömyyden sisällyttäminen laadunhallintaan näyttää lupaavalta mahdollisuudelta niin hyvien käytäntöjen hyödyntämiseen kuin toiminnan systemaattiseen kehittämiseen.

Lähteet ja lisätieto

Web Content Accessibility Guidelines 1.0 Verkkosisällön saavutettavuusohjeet

Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0

WebAIM's WCAG 2.0 Checklist for HTML documentsWebAIM initiative

Näkövammaistahojen testausohjeet verkkosivuille ja -palveluille Näkövammaisten keskusliitto

Verkkopalvelujen laatukriteeristö Laatua verkkoon. Suomi.fi.

PDF-tiedostot ja esteettömyys -ohje ESOK-hanke

Esteetön esitysgrafiikka
ESOK-hanke