Korkeakoulujen esteettömyyskoulutus
Johdanto
Vuonna 2009 ESOK-hankkeessa panostetaan korkeakoulujen esteettömyyskoulutukseen. Henkilöstön esteettömyyskoulutus on yhtenä osa-alueena Opetusministeriön toimenpidesuosituksissa esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi (Laaksonen 2005). Paula Pietilän raportissa "Liikkumisen esteistä ajan hallintaan" vastaajat kokivat, että ”opettajien ja ohjaajien tukemisella ja koulutuksella on esteettömyyden toteutumisessa ratkaiseva merkitys”. Koulutus tukee myös verkostoitumista niin korkeakoulun sisällä (yhteistyö kuraattorien, opintopsykologien, henkilökunnan kanssa) kuin eri korkeakoulujen ja järjestöjen välillä. Koulutusta tarvitaan, jotta vallitsevat käytännöt saataisiin yhteneväisiksi ja opiskelijoiden yhdenvertaisuus toteutuisi.
Esteettömyyskoulutuskysely
ESOK-hanke selvitti korkeakouluissa vuonna 2008 järjestettyä ja järjestettävää esteettömyyskoulutusta. Lisäksi tiedusteltiin, mitä koulutusta ja kenelle korkeakoulut toivoisivat järjestettävän ensi vuonna. Tulevat koulutukset 2009 toteutetaan ESOKin, järjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyönä paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Kyselyyn tuli yhteensä 77 vastausta 37 eri korkeakoulusta. Opiskelija- ja ylioppilaskunnista vastasi ainoastaan 7. Opetusministeriön toimenpidesuositusten mukaan myös opiskelijajärjestöjen ja ylioppilaskuntien tulee huolehtia esteettömyyteen liittyvästä koulutuksesta ja informaatiosta.
Esteettömyyskoulutuksella tarkoitettiin esimerkiksi henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutusta, opiskelijatutoreiden koulutusta tai työelämäyhteistyötahojen perehdytystä. Tutkintoon tähtäävä koulutus tai pedagogiset opettajaopinnot rajattiin ulkopuolelle.
Toteutettu koulutus 2008
Korkeakouluissa vuonna 2008 järjestetyissä koulutuksissa käsiteltiin useita esteettömyyden teemoja. Yleisimpiä koulutusaiheita olivat esteettömyys, erilaiset oppijat ja heidän huomioiminen sekä ohjaaminen ja sen haasteet. Myös lukivaikeudet, yhdenvertaisuus, monikulttuurisuus sekä opiskelijoiden jaksaminen olivat esillä useissa koulutuksissa.
Vastanneista korkeakouluista 26:ssa oli järjestetty esteettömyyskoulutusta ja/tai koulutusta on suunnitteilla vielä tälle tai ensi vuodelle. Koulutus oli suunnattu pääosin (opetus)henkilöstölle, muutamissa myös opiskelijoille.
Osa vastaajista oli arvioinut myös järjestettyjen koulutusten vaikutuksia. Esimerkiksi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa on tilojen testauksen perusteella tehty pieniä parannuksia kuten laitettu naulakkokoukut alemmaksi ja merkitty INVA-WC:t. Lisäksi yliopistokeskuksen johdolle on jätetty esitys kirjaston kalusteiden ja induktiosilmukoita hyödyntävien laitteiden hankkimisesta sekä esteettömyyttä koskevan tiedotuksen kehittämisestä lukuvuonna 2008-2009. Oulu yliopistossa seudun toimijoiden yhteistyönä järjestetyn Studia Genaralia -luentosarjan arvioitiin lisänneen tietoisuutta. Hämeen ammattikorkeakoulussa järjestetty psykologin ja kuraattorin pitämä tietoisku opiskelukyvystä on madaltanut opiskelijoiden kynnystä ottaa yhteyttä opintojen etenemiseen liittyvissä pulmissa.
Toteutettu esteettömyyskoulutus korkeakouluittain
Koulutustoiveet vuodelle 2009: Mitä ja kenelle?
Myös koulutustoiveissa korostui erilaisten oppijoiden huomioiminen sekä esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden teemat. Vastauksissa toivottiin koulutusta erilaisen oppijan tunnistamiseen, huomioimiseen ja arviointiin. Erityisesti toivottiin tietoa ja konkreettisia työkaluja kaikille opetusta ja ohjausta antaville henkilöille (opettajat, ohjaajat, hops-ohjaajat, amanuenssit, opinnäytetöiden ohjaajat, tutorit, opintoneuvojat, harjoittelujen ohjaajat). Erilaisen oppijan huomioiminen nähtiin tärkeäksi myös viestinnässä joten koulutusta tulisi kohdentaa myös viestinnän ja asiakaspalvelun henkilöstölle.
Vastauksissa toivottiin yleistietoa esteettömyydestä, sen toteuttamisesta käytännössä sekä esteettömyyden arviointimenetelmistä. Lisäksi kaivattiin hyviä esimerkkejä esteettömyydestä opetussuunnitelmatyössä. Keskeisenä teemana toiveissa oli konkreettisuus: miten tehdä opetusta, joka on mahdollista kaikille? Myös yhdenvertaisuus ja tasa-arvo koettiin tärkeiksi teemoiksi. Esteettömyyttä koskeva koulutus tulisi vastausten perusteella kohdentaa koko korkeakoulun henkilöstölle virastomestareista hallintoon.
Koulutusta esteettömien oppimateriaalien tekemiseen sekä verkko-opetuksen esteettömyyteen kaivattiin opettajille ja suunnittelijoille. Näiden lisäksi koulutusta toivottiin muun muassa ajankäytön hallintaan, kouluyhteisön pahoinvointiin, monikulttuurisuuteen, esteettömiin verkkoratkaisuihin ja viestintään.
Koulutustoiveet korkeakouluittain
Muita koulutustarpeita
ESOK-hankkeen toteuttamissa julkaisuissa ja muissa esteettömyysaiheisissa kyselyissä ja selvityksissä on noussut esille edellisten lisäksi myös muita koulutustarpeita.
Anna Niemelän raportin ”Joutuu vähän taisteleen” mukaan lisätietoa tarvittaisiin opetustilojen esteettömyydestä. Erityisen tärkeää olisi tiedostaa se, miten tilojen esteettömyys tai esteellisyys vaikuttaa opiskeluun. Pääseekö tiloihin pyörätuolilla? Onko tilojen akustiikka kunnossa? Häiritseekö tilojen kaiku kuulemista? Myös tietoa erilaisista apuvälineistä, niiden käytöstä ja saatavuudesta kaivataan. Korkeakoulujen henkilöstöllä ei usein ole tietoa yhteiskunnan tarjoamista tukitoimista ja niihin liittyvistä haasteista.
Paula Pietilän raportissa Liikkumisen esteistä ajan hallintaan hyviä käytäntöjä kaivattiin opiskelun tukemiseen ja opintojen ohjaukseen. Miten opiskelijoiden jaksamista voidaan tukea? Miten erilaisissa elämäntilanteissa olevat opiskelijat voidaan huomioida? Millaisia erilaisia oppimistyylejä on olemassa? Miten esimerkiksi lukivaikeuksista tai asperger-opiskelijaa tulisi ohjata? Koulutusta tulisi tarjota myös opiskelijoille. Miten omaa oppimistaan voisi ohjata? Miten kohdata erilaisia, haastavia ihmissuhdetilanteita ja erilaisia ihmisiä?
Tärkeää olisi myös tuoda esiin eri esteettömyysteemojen yhteydet toisiinsa. Jos esimerkiksi opetustiloihin tulee viime hetken muutoksia, tulee niistä tiedottaa kaikille saavutettavassa muodossa. Fyysisen ympäristön esteettömyyskysymykset liittyvät siten tiedonkulkuun ja tiedonkulku opetuksen saavutettavuuteen.
Koulutustarpeita ja -toiveita tullaan kartoittamaan jatkossa myös haastattelujen avulla.
Toiveissa työkaluja jokapäiväiseen työhön
Vastaajat kertoivat myös, miten koulutusta tulisi järjestää. Toiveena on saada ”mahdollisimman konkreettista koulutusta, josta kukin saa eväitä ja työvälineitä omaan käytännön työhönsä”. Tarvetta olisi lyhyille, napakoille tilaisuuksille, joissa jaetaan ”käytännön tietoa siitä, mitä eri tavoin vammainen henkilö tarvitsee pärjätäkseen siinä missä muut”. Konkreettisuutta toisivat korkeakouluissa opiskelevat/opiskelleet erilaiset oppijat, jotka voisivat kertoa omakohtaisista kokemuksistaan ja ratkaisuehdotuksistaan. Eräs vastaaja totesi, että ”Valmiiden koulutustilaisuuksien ohella olisi hyödyllistä luoda ja pitää asiantuntijapoolia, jonka avulla saa helposti kysyttyä kouluttajia omiin koulutustilaisuuksiin.”
Esteettömyyskoulutusta ehdotettiin järjestettäväksi osana henkilöstökoulutusta, eikä omana erillisenä seminaarina, jotta ”tavoitetaan myös henkilöitä, jotka eivät tuollaiseen spesifiin koulutukseen tulisi”.
Ruotsinkieliset korkeakoulut toivoivat koulutusta ruotsin kielellä.
Toiveisiin vastaaminen
Koulutustoiveiden ja -tarpeiden toteuttamiseksi ESOK-hanke etsii sopivat kouluttajat vuoden 2009 tilaisuuksiin. Koulutusta pyritään järjestämään myös ruotsin kielellä. Lisäksi ESOK-portaaliin kootaan asiantuntijapankki ja oppimateriaalipankki korkeakoulujen käytettäväksi.
Koulutusta tarjotaan valtakunnallisissa seminaareissa sekä alueellisissa ja paikallisissa tilaisuuksissa. ESOK-hanke järjestää 2009 kaksi valtakunnallista seminaaria: 6.-7.5. on valtakunnallinen esteettömyysseminaari Helsingissä ja 11.11. hankkeen päätösseminaari. Alueellisten ja paikallisten koulutusten suunnittelu käynnistyy vuoden 2009 alussa korkeakoulujen esteettömyysyhteyshenkilöiden kanssa. Varsinaisten koulutusten painopiste on syksy 2009.
