Esteettömyysseminaarista välineitä opetus- ja ohjaustilanteisiin
ESOK-hankkeen järjestämään valtakunnalliseen korkeakoulujen esteettömyysseminaariin 16.–17.4.2008 Tampereen yliopistolla osallistui yli sata henkilöä eri korkeakouluista ja järjestöistä. Seminaarin tavoitteena oli jakaa opetuksen ja ohjauksen hyviä käytäntöjä sekä tukea korkeakoulujen ja järjestöjen verkostoitumista. Työpajoissa keskityttiin alustusten ja keskustelujen pohjalta kehittelemään ohjeistuksia yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien edistämiseksi.
Seminaarin avasi Opetusministeriön ylitarkastaja Johanna Haahtela, joka totesi esteettömyyden koskettavan kaikkien korkeakoulujen toimintaa. Korkeakoulutoiminnan yhdenvertaisuus ja esteettömyys ilmenevät laadukkaina koulutuspalveluina ja opiskelijoiden sekä henkilöstön hyvinvointina. Esteettömässä korkeakouluyhteisössä on monenlaisia oppijoita sekä henkilöstön jäseniä. Esteettömissä opiskeluympäristöissä on joustavuutta, vaihtoehtoisuutta sekä ohjausta ja tukea, joten opinnot sujuvat ja tutkinnot valmistuvat. Hän korosti puheenvuorossaan myös esteettömyyden tärkeyttä korkeakoulukentällä tapahtuvien muutosten rinnalla.
Alison Cox ravisteli myyttejä esteettömyydestä
Alison Coxin inspiroiva esitys esteettömyydestä ja inkluusiosta oli ajatuksia herättävä. Cox keskittyi ravistelemaan esteettömyyteen liittyviä myyttejä sekä antamaan perusteluita ja keinoja esteettömyyden toteuttamiseen. Suurin myytti lienee se, että esteettömyys on kallista. Cox painotti myös jokaisen vastuuta esteettömyyden toteuttamisessa – tietoa löytyy, jos sitä haluaa löytää.
Hyvät käytännöt korkeakouluissa
Paula Pietilä esitteli korkeakoulujen esteettömyyden hyviä käytäntöjä ja kovia kokemuksia. Tulosten mukaan näkökulma korkeakoulujen esteettömyyteen on laajentunut: fyysisistä esteistä on siirrytty myös sosiaalisen ja psyykkisen esteiden havaitsemiseen sekä ohjaukseen. ESOK-hankkeen toteuttaman kyselyn tulosten perusteella korkeakoulujen hyvät käytännöt voidaan jakaa neljään teemaan: fyysinen ympäristö, viestintä ja tiedonkulku, opetus ja ohjaus sekä arvot ja asenteet. Eniten jo käytössä olevia hyviä käytäntöjä ja kehittämisideoita esitettiin opetukseen ja ohjaukseen liittyen. Erityisesti toivottiin lisää resursseja opintojen ohjaukseen sekä selkeyttä ohjaustahojen väliseen työnjakoon. Paula Pietilän raporttiin (PDF-tiedosto 187 kt.)
Tools for Diversity – työkaluja monimuotoisuusosaamisen kehittämiseen
Ulla Virtanen Tools for Diversity -hankkeesta kertoi kehitetystä arviointimittarista, jonka avulla voidaan kehittää yhteisöjen ja organisaatioiden monimuotoisuusosaamista. Kansainvälisessä Leonardo da Vinci -hankkeessa on kehitelty monimuotoisuusosaamisen tilaa arvioiva mittari, opetussuunnitelma ja käsikirja koulutuksen toteuttamiseen.
Työpajoista konkreettisia välineitä opettajan työn arkeen
Kaikille yhteisten puheenvuorojen jälkeen työskentelyä jatkettiin viidessä eri työpajassa. Työpajojen aineistot ja tiivistelmät ovat luettavissa ESOKin sivuilta.
Mielenterveys ja hyvät käytännöt -työpajassa keskusteltiin mm. esiintymisjännityksestä. Työpajan keskusteluissa korostui yhteisöllisyys ja mielenterveyttä tukeva oppimisympäristö. On tärkeää, että jokainen kokee olevansa osa opiskeluympäristöä ja -yhteisöä. Henkilöstön osaaminen ja osaamisen kehittäminen on keskeistä.
ADHD ja Asperger -työpajassa perehdyttiin ADHD ja Asperger -opiskelijoiden erityispiirteisiin ja käytiin vilkasta keskustelua eri tukitoiminnoista, resursseista ja hyvistä käytännöistä. Työpajan lopuksi koottiin konkreettisia ohjeita ADHD ja Asperger -opiskelijoiden huomioimiseen sekä tietoa tarjolla olevista palveluista korkeakouluissa, järjestöissä ja työvoimapalveluissa.
Lukivaikeus-työpajassa keskusteltiin mm. lukivaikeuden diagnosointiin liittyvistä kysymyksistä. Työpajan teemoja olivat 1) vuorovaikutus ja viestintä, 2) opiskelu, opetus ja ohjaus, 3) oppimateriaalia ja 4) ryhmätyöt ja sosiaalinen toiminta.
Yhdenvertaisuustyöpajassa keskityttiin tiiviisti yhdenvertaisuussuunnitelman ohjeistuksen laadintaan. Työpajassa jaettiin kokemuksia suunnittelusta ja käytiin läpi miten olemassa olevat suunnitelmat ovat vastanneet suunnittelun tekemisen eri vaiheissa esitettyihin kysymyksiin.
Inkluusiotyöpajaa veti keskiviikkona Alison Cox ja torstaina Anne-Dore Stein Saksasta. Cox ohjasi osallistujat tarkastelemaan omaa oppilaitostaan tai organisaatiotaan ja sen opetusta, identifioimaan inkluusiota edistäviä ja estäviä tekijöitä. Stein puolestaan kertoi Saksassa käynnissä olevasta Inclusive Education koulutusohjelmasta sekä inkluusion merkityksestä ja sisällöstä.
Työpajojen tavoitteena oli tuottaa sisältöjä opetus- ja ohjaushenkilöstölle tuotettaviin oppaisiin. Osassa työpajoista päästiin jo pitkälle ohjeistuksien työstämisessä. Tavoitteena on saada vielä tämän kevään aikana koottua jokaisen ryhmän tuotoksesta luonnos, joka sisältää tietoa ja konkreettisia ohjeistuksia erilaisten opiskelijoiden huomioimiseen opetuksessa ja ohjauksessa. Oppaat on tarkoitus saada korkeakoulujen henkilöstön käyttöön syksyllä 2008.
Palautetta ja kehitysideoita
Saadun palautteen perusteella seminaari koettiin antoisana ja mielenkiintoisena sekä tärkeän asia puolesta toimivana. Kehitysehdotuksina toivottiin lisää aikaa työpajatyöskentelylle ja keskustelulle sekä ESOKin ja sen kumppaneiden työn esille tuomista.
Johanna Haahtelan puheenvuoro koettiin mielenkiintoiseksi ja ajatuksia herättäväksi. Toisaalta toivottiin keskusteluyhteyttä Opetusministeriön edustajan kanssa.
- Olisi ollut kiva, jos opetusministeriöin edustajalla olisi ollut mahdollisuus kuulla keskusteluja ja viedä viestejä sen pohjalta sinne rahanjakoportaikon suuntaan -- Koreita sanoja, mutta entä sitten?
Alison Coxin esitys keräsi paljon myönteistä palautetta. Eräs osallistuja koki esityksen olleen päivien parasta antia ja ”konkreettista ja omaa esteettömyystyötä eteenpäin vievää”.
Palautteessa esitettiin toiveita myös ESOK-hankkeelle ja toiminnan jatkuvuudelle.
- mitä tapahtuu, kun ESOK-hanke päättyy? Toivon mukaan ei pääty, koska tämän kevään aikana on selviä merkkejä siitä, että eri oppiaineissa on herätty tekemään esteettömyyteen ja erityisjärjestelyihin liittyviä suosituksia. Esok työtä siis tarvitaan.
Seminaarin materiaalit ja aineistot
Liikkumisen esteistä ajan hallintaan. Esteettömyyden hyvät käytännöt ja kovt kokemukset korkea-asteen oppilaitoksissa. Paula Pietilä. ESOK-hanke. (pdf-tiedosto, 43 sivua, 187 kt.).
