Esteettömyys on yhteistä tekemistä
ESOK-hankkeen järjestämään Esteetön opiskelu -seminaariin Tampereelle 24.04. osallistui lähes 80 henkilöä eri korkeakouluista ja järjestöistä. Sitoutuminen aiheeseen oli vahva, sillä lähes jokainen ennalta ilmoittautunut saapui paikalle.
Seminaarin avanneen Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelupalvelupäällikkö Esko Tirkkosen mukaan sekä yhdessä tekeminen että johdon sitoutuminen ovat esteettömyystyössä onnistumisen edellytyksiä korkeakoulujen muutoshaasteiden keskellä. Tirkkonen piti tärkeänä riittäviä resursseja, mutta muistutti, ettei kysymys ole vain rahasta. Myönteisellä asenteella tekeminen tuottaa hyviä asioita eikä välttämättä maksa paljon. Hän myös huomautti, että ammattikorkeakouluissa jo yksikin onnistunut opinpolku ja valmistunut opiskelija tuo rahaa takaisin.
Opetusministeriön terveiset toi ylitarkastaja Turja Pesonen. Hän totesi, samalla kun joillain yliopistoilla on laadittu yksityiskohtaisiakin toimintasuunnitelmia, jätti puolet yliopistoista toimittamatta opetusministeriön kevään tulosneuvotteluihin toivomat esteettömyyssuunnitelmansa. Pesosen mukaan asenteellisella tasolla tarvitaan vielä paljon työtä yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien esteiden poistamiseksi.
Päivi Tahkokallio Suomen Design for All -verkostosta kertoi, että suurin muutos esteettömyydessä on sen siirtyminen marginaalista mainstreamiin. Esteettömyys koskee jokaista yhteiskunnassa, "kysymys ei ole pienten erityisryhmien jutusta", kiteytti Tahkokallio. Korkeakoulutuksessa on tärkeää tunnistaa toimijoiden moninaiset toiveet ja tarpeet, ymmärtää ne ja viedä käytäntöön. Käyttäjien tulisi olla mukana toiminnan suunnittelussa alusta alkaen. Tahkokallion mukaan esteettömyyden edistäminen vaatii suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tahkokallion esitys (.ppt, 33 sivua, 2 mt).ESOK-hankkeen koordinaattorit Hannu Puupponen ja Merja Ylönen kertoivat ESOK-hankkeen taustasta ja toiminnasta. Hankkeen tämän vuoden tavoitteena on tehdä suosituksia korkeakouluille valintakokeiden esteettömyyttä ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimista varten. Puupponen totesi yhteisten suositusten olevan tarpeen, koska käytännöt korkeakoulujen välillä ja saman korkeakoulun sisälläkin vaihtelevat suuresti. Työkenttä on suuri, mutta eteneminen voidaan tehdä pienin askelin ja priorisoiden. Hän myös totesi, että toiminnan kehittämisen tavoitteena voi olla ”mikä on hyvä kaikille, on hyvä myös vammaisille.” Puupposen ja Ylösen esitys (.ppt, 19 sivua, 1,3 mt)
Opiskelijajärjestöjen kommenttipuheenvuorot pitivät Nelli Karkkunen SAMOKista ja Lauri Pakkanen SYListä. Karkkunen korosti esteettömyyden näkemistä kokonaisvaltaisena, opetuksessa, ohjauksessa, viestinnässä, ympäristössä. Pakkanen puolestaan korosti kolmen T:n – Tiedon, tahdon ja talouden – merkitystä esteettömyystyössä.
Anne Nyman Opetushallituksesta tiedotti, että Esteetön korkeakouluopiskelu -opasta päivitetään parhaillaan. Opas on kattava tietolähde korkeakoulujen esteettömyydestä opinto-ohjaajille, opettajille, opiskelijoille ja opintojaan suunnitteleville.
Tutkija Anna Niemelä kertoi Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs:n vammaisten opiskelijoiden koulutuspolkuja selvittävästä tutkimushankkeesta. Tämän hetkisten tulosten valossa asenteelliset esteet on koettu suurimmiksi. Myös tiedotuksen ja ohjeistuksen puutteet on nähty ongelmallisina. Tutkimusraportti valmistuu syksyllä 2007.
Niemelän esitys herätti myös keskustelua käsitteistä vammainen ja erilainen oppija. Niemelän esitys (.ppt, 14 sivua, 42,5 mt).
Vammaisasiamies Paula Pietilä Turun yliopistosta näki esteettömyyden haasteina yhteisten käytäntöjen, välineiden ja toimintamallien luomisen sekä toiminnan vakiinnuttamisen. Myös hän totesi, että ”esteettömyydessä on kyse asenteista ja tiedosta”. Yhteistyö yliopiston eri sektoreiden välillä on välttämätöntä. Pietilän esitys (.ppt, 15 sivua, 2,5 mt).
Viimeisen puheenvuoron piti Helsingin yliopiston opintopsykologi Juha Nieminen, joka kertoi opintopsykologin toimininnasta korkeakouluissa. Opintopsykologi tarjoaa tukea oppimiseen ja siinä esiintyviin ongelmiin. Aihe on ajankohtainen ja se herätti paljon keskustelua myös seminaarissa.
Suuri osallistujamäärä ja seminaarista saatu positiivinen palaute viittaavat siihen, että tarvetta tämänkaltaisille verkostotapaamisille on olemassa. Palautteen mukaan esteettömyystyön edistämisessä tapaamiset, koulutukset ja valtakunnalliset selvitykset ja kartoitukset koettiin tärkeiksi.
(Kuvat Minna Koskinen)
Seminaariesitykset
Design for All korkeakouluissa? Päivi Tahkokallio, Stakes, Design for All -verkosto. (.ppt, 33 sivua, 2 mt)
Esteetön opiskelu. Hannu Puupponen ja Merja Ylönen, ESOK-hanke. (.ppt, 19 sivua, 1,3 mt)
Selvitys vammaisten opiskelijoiden koulutuspoluista. Anna Niemelä, OTUS rs. (.ppt, 14 sivua, 42,5 mt)
Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen Turun yliopistossa. Paula Pietilä, Turun yliopisto. (.ppt, 15 sivua, 2,5 mt)
