Osa-aluekohtaiset tulokset 09

• 1. Aloitussivun esteettömyys ja käytettävyys.
• 2. Opiskelun esteettömyyttä koskevan tiedon löydettävyys.
• 3. Löydetty opiskelun esteettömyyttä koskeva tieto.

1. Aloitussivun esteettömyys ja käytettävyys

Aloitussivun vuorovaikutteisuus

Aloitussivun vuorovaikutteisuuden miniminä etsitään sivulta www-sivun toteuttajan yhteystietoa ja/tai palautelomaketta sivun käyttäjien kysymysten ja kommenttien lähettämiseksi.

Mahdollisuus laittaa palautetta verkkosivun ylläpitäjälle on suurimmalla osalla sivuista. Yliopistot ovat tässä hiukan ammattikorkeakouluja aktiivisempia - viime vuodesta poiketen. Suomenkielisellä sivustolla palautetta kootaan edelleen yleisemmin kuin ruotsinkielisillä. Kokonaisuudessaan kirjataan palautemahdollisuus toivelistalle vielä lähes joka neljännen (23.2 %) korkeakoulun aloitussivun kohdalla. Lukumääriä katsottaessa aloitussivun palautemahdollisuus on vähentynyt kaikilla muilla paitsi ruotsinkielisillä yliopistoilla. Suomenkielisten yliopistojen kohdalla oleva prosentuaalinen ero viime ja tämän vuoden tuloksissa johtuu siitä, että tänä vuonna testauksesta jätettiin pois Kuopion ja Joensuun yliopistot.

Hakupalvelu

Löytyykö aloitussivulta hakupalvelu? Korkeakoulujen sivustot käsittävät jopa satojatuhansia sivuja. Tiedonetsijälle hyvin toimiva, valmiiksi korkeakoulun palvelimelle rajattu hakupalvelu on perusoletus.

Hakupalvelun tärkeys tiedostetaan koska 98.2 % kaikista korkeakouluista tarjoaa aloitussivullaan hakumahdollisuuden sivustolleen. Ainoastaa yhdeltä suomenkielisistä ammattikorkeakouluista hakupalvelu vielä puuttuu. Hakupalvelut olivat myös helposti löydettäviä.

2. Opiskelun esteettömyyttä koskevan tiedon löydettävyys

Esteettömyyttä koskeva tieto tulee järjestellä ja linkittää siten, että sen löytäminen on mahdollisimman vaivatonta. Ellei aloitussivulta löydy täsmällisempiä linkkejä, ovat opiskelijapalvelut ja opiskelijan oppaat ensisijaiset etsintäkohteet. Jos tietoja ei edelleenkään löydy, käytetään sivuston omaa hakupalvelua ja/tai julkista hakupalvelua (Google). Arviointikriteerit ovat:

• Tieto esteettömyyspalveluista keskitetysti.
• Vastuu eteettömyyspalveluista keskitetysti.
• Linkki OPH:n oppaaseen.
• Tieto esteettömyyspalveluista englanniksi.

Tieto palveluista keskitetysti

Löytyykö esteettömyyspalveluista keskitetty kuvailu? Palveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimintoja ja järjestelyjä, jotka edistävät vammaisen opiskelijan ja erilaisen oppijan opiskelun yhdenvertaisuutta, esimerkiksi tulkkipalvelut, yksilölliset tenttijärjestelyt, esteettömät tilat. Käytäntöjä kehitetään ja esitellään kurssi- ja laitoskohtaisesti (esim. kirjastopalvelut), tai fyysisiä ympäristöjä arvioidaan rakennuksittain jne., mutta jossain on tärkeää olla keskitetty tieto palveluista.

Keskitetty tieto esteettömyyspalveluista löytyi noin 43 %:lta kaikista korkeakouluista. Suomenkielisten yliopistojen sivuilta tieto löytyi yli puolelta (58.8 %). Ammattikorkeakouluistakin lähes puolelta (41.7 %) löytyi jonkinlainen kokoava kuvaus. Lupaavaa, on että ruotsinkielisiä yliopistoja lukuunottamatta kaikki korkeakoulut ovat parantaneet keskitetyn tiedon löytymistä verkkosivuillaan viime vuoteen verrattuna. Erityisesti ammattikorkeakoulut ovat panostaneet asiaan viime vuotista enemmän.

Todennäköisesti ensimmäisenä kysymyksenä opintoja suunnittelevalla ovat tarjolla olevien käytäntöjen ja ympäristöjen esteettömyys. Ajankohtaisen tiedon olisi hyvä olla siellä, missä muukin opintojaan harkitseville tai aloitteleville tarkoitettu informaatio on. Tietojen sijainti, sisältö ja ajankohtaisuus vaihtelivat edelleen suuresti ja etsimiseen kului paljon aikaa. Myös hakijalle oleellista opiskeluun liittyvää tietoa on intranetissä, jonne ei pääse ilman tunnuksia. Tietoa on usein myös pdf-tiedostoina olevissa opinto-oppaissa, jotka ovat esteellisiä osalle käyttäjistä.

Korkeakoulujen esteettömyys näyttäytyy verkkosivuilla olevien tietojen perusteella edelleen kovin sirpaleiselta ja korkeakoulujen keskinäinen esteettömyysvertailu opintopaikan valintakriteerinä on vaikeaa. Positiivista on, että monissa paikoissa esteettömyyden kehittämistyö on meneillään ja kartoituksia ja hankkeita on käynnissä.

Vastuu palveluista keskitetysti

Löytyykö tieto esteettömyysasioista vastaavasta henkilöstä tai tahosta? On perusteltua nimetä taho, joka koordinoi vammaisten henkilöiden osallistumiseen liittyvää suunnittelua, kehittämistä ja tiedotusta sekä yksilöllisten palvelujen toteuttamista.

Esteettömyysasioiden vastuuhenkilö löytyi lähes yhtä yleisesti (39.3 %) kuin keskitetty tieto esteettömyydestä (42.9 %). Suomenkielisten yliopistojen sivuilta tieto löytyi yli puolelta. Ammattikorkeakoulut ovat selvästi panostaneet myös tähän viime vuotista enemmän, ja tieto keskitetystä vastuusta löytyy nyt reilulta kolmannekselta (37.5 %) viime vuoden 15.4 % sijaan.  Opiskelijajärjestöt ovat painottaneet vastuuhenkilön tärkeyttä. Varsinkin suurissa korkeakouluissa kattavan esteettömyyskäsityksen mukainen kehittämistyö ja käytännön asioiden toteuttaminen vaativat asiantuntemusta ja sitoutumista. Henkilöstön oman toimen ohella tekemä esteettömyystyö ja hankkeet ovat tärkeitä, mutta tavoitetaanko tarvittava systemaattisuus ja pitkäjänteisyys?

Linkki Opetushallituksen oppaaseen

Onko sivulla linkki OPH:n Esteetön korkeakouluopiskelu oppaaseen (http://www.oph.fi/koulutusoppaat/Esteeton_opas.pdf) tai korkeakoulun oppaaseen toimittama aineisto esillä? Oppaan tieto on pikaratkaisuna esteettömyyden kuvailuun parempi kuin ei mitään.

Opetushallituksen opas Esteetön korkeakouluopiskelu/Högskolestudier för alla päivitetään joka kolmas vuosi. Esteettömyystietoa on tarpeen päivittää useammin, koska muutoksia toiminnoissa ja ympäristöissä tapahtuu kaiken aikaa. Ajankohtaisuuden lisäksi haasteena on saada kerätyksi riittävän yhteismitallista tietoa ja tarjota se tavalla, joka mahdollistaa korkeakoulujen vaivattoman vertailun.

Opas on kuitenkin keskeinen kattava tiedonlähde opintojaan harkitsevalle, jos keskitetty esteettömyystieto löytyy vajaalta puolelta (42.9 %) kaikista korkeakouluista. Linkki oppaaseen löytyy reilun kolmannen verkkosivuilta, joten parannettavaa tiedotuksessa vielä on. Muutamilla sivuilla linkki oli toimimaton eikä vienyt perille oppaaseen. Kehittyneempiä ratkaisuja odotellessa oppaan toteuttaminen esteettömässä muodossa pelkän PDF-version sijasta tai ohella olisi saavutettavampi tiedonlähde ja uskottavampi esimerkki.

Tieto esteettömyyspalveluista englanniksi

Onko keskitetty tieto esteettömyyttä edistävistä palveluista tarjolla englanniksi? Korkeakoulun tulee tarjota tieto opiskelun esteettömyydestä myös opiskelijoille, jotka eivät puhu suomea (tai ruotsinkielisissä oppilaitoksissa ruotsia). Suomeen tulevien vaihto-opiskelijoiden mahdollisuudet avustaja-, tulkki- ja kuljetuspalveluhin jne. on myös hyvä esitellä.

Esteettömyyspalvelujen kuvailu englanniksi löytyi kaikki korkeakoulut huomioiden reilulta kolmannelta (37.5 %). Kaikki korkeakoulut olivat lisänneet englanninkielistä esteettömyystietoa viime vuoteen verrattuna. Usein teksti oli kuitenkin lyhennetty suomenkielisestä vastineesta. Tietojen löydettävyys vaihteli paljon. Englanninkielinen esteettömyystieto löytyi osalla sivuista vain muutamalla klikkauksella kun taas osalla tieto löytyy usean linkin takaa tai ainoastaan hakukoneen avulla. Positiivista on se, että tieto oli useimmiten www-sivulla eikä esimerkiksi pdf-tiedostossa. Kehittämistarvetta englanninkielisen esittelyn kohdalla on vielä kaikilla korkeakouluilla.

3. Löydetty opiskelun esteettömyyttä koskeva tieto

Tässä etsitään opiskelijan suunnittelussaan tarvitsemaa ja yliopiston henkilöstön tietoisuuden kohottamisessa tärkeää informaatiota. Itse toiminnan laatua ei tässä arvioida. Julkinen tieto esimerkiksi siitä, että rakennuksesta puuttuu hissi, on yhtä arvokas kuin tieto, että hissi on. Arviointikriteerit ovat:

• Vaihtoehtoiset oppimateriaalit.
• Tenttiminen ja arviointi.
• Fyysiset ympäristöt.
• Valintakokeiden esteettömyys.

Vaihtoehtoiset oppimateriaalit

Löytyykö tieto vaihtoehtoisista oppimateriaaleista? Vaihtoehtoiset oppimateriaalit ovat esimerkiksi teksti-, isoteksti- ja pistekirjoitusmateriaaleja sekä erimuotoisia (mm. digitaalisia) ääni- ja kuva-aineistoja, joilla turvataan tiedonsaanti erilaisilla käyttäjä- ja tilannekohtaisilla tavoilla. Erimuotoisten aineistojen saatavuuden tulee käsittää sekä tiedotus- että oppimateriaalit.

Tieto vaihtoehtoisten oppimateriaalien saatavuudesta jäi löytymättä korkeakoulujen sivuilta muutamaa myönteistä poikkeusta (ammattikorkeakoulut Diak, Seinäjoki ja Åland, Helsingin ja Turun yliopistot) lukuunottamatta. Vaihtoehtoinen materiaali on suunnattu erilaisille oppijoille ja vammaisille opiskelijoille. Usean korkeakoulun sivuilla kuitenkin mainitaan, että materiaali on mahdollista saada etukäteen ja erilaisia suoritusmuotoja on käytettävissä. On mahdollista, että etsinnät ja hakupalvelu eivät tavoita kaikkea. Esteettömyystietoa on myös paljon Intranetissä ja laitos- tai opintojaksokohtaisissa aineistoissa. Käytäntöjen todettiin myös vaihtelevan oppiaine- ja opettajakohtaisesti. Tilanne ei juurikaan ole muuttunut viime vuotisesta.

Riskinä on, että vaikeus löytää tietoja ja osin perusteltukin käytäntöjen vaihtelu sisältävät yllätyksiä sekä opiskelijoille, että ilman tarkempaa ohjeistusta toimiville opettajille. Osa oppimateriaalistakin on nykyisin PDF-muodossa, joka ei ole kaikille käyttäjille ja käyttötilanteille ongelmaton. Kahden ammattikorkeakoulun sivuilla olivat opinto-oppaat kuvamuodossa, johon ei pääse käsiksi esimerkiksi näkövammaisten apuvälineillä. Toistaiseksi nämä Flash-tekniikalla tehdyt oppaat eivät onneksi olleet ainoa tiedonlähde.

Tenttiminen ja arviointi

Löytyykö tieto yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta tenttimisessä? Tenttimisen ja arvioinnin mahdollisuudet ovat joustavia järjestelyjä ja vaihtoehtoja (esimerkiksi liikkumisesteetön tila, lisäaika, tietokoneen käyttömahdollisuus, kirjuri, suullinen tenttiminen), jotka helpottavat itse substanssin osaamisen osoittamista.

Kolmannes (30.4 %) kaikista korkeakouluista kertoi esteettömistä tenttijärjestelyistä niin, että tieto löydettiin. Suomenkielisten yliopistojen sivuilta puolet (52.9 %) ja ammattikorkeakoulujen sivuista viidennes (20.8 %) tarjosi toivottuja tietoja tenttijärjestelyistä. Viime vuoteen verrattuna tenttijärjestelyjä kuvaavaa tietoa löytyy nyt hieman useamman korkeakoulun verkkosivuilta. Suurin muutos on viime vuoteen verrattuna on yliopistoilla. Ruotsinkielisiltä korkeakoulujen osalta tietoa löytyi kolmelta sivustolta samaan tapaan kuin viime vuonna. T

Fyysiset ympäristöt

Löytyykö tieto fyysisten ympäristöjen esteettömyydestä? Fyysisten ympäristöjen liikkumisen, kuulemisen, näkemisen jne. esteiden kartoittaminen, poistaminen ja tilojen laadusta sekä erilaisista ratkaisuista tiedottaminen kuuluvat ensisijaisten toimenpiteiden joukkoon.

Informaatiota fyysisten ympäristöjen esteettömyydestä löytyi kaikkien korkeakoulujen sivuilta 23:lta. Kun esteettömyyskäsitysten lähtökohta on useissa yhteyksissä rakennettu tai fyysinen ympäristö, jää löydettyjen kuvausten määrä edelleen pieneksi. Yliopistojen suomenkielisillä sivuilla löytyi tieto yli puolelta (58.8%), ammattikorkeakouluilta lähes puolelta (45.8 %). Ruotsinkielisten sivustojen kohdalla tieto löytyi vain yhdestä ammattikorkeakoulusta ja yhdestä yliopistosta. Tieto fyysisten ympäristöjen esteettömyydestä löytyi suomenkielisten ammattikorkeakoulujen sivuilta selvästi viime vuotista useammalta. Yliopistojen suomenkielisillä sivuilla ja ammattikorkeakoulujen ruotsinkielisillä sivuilla tieto ympäristöjen esteettömyydestä oli sen sijaan vähentynyt. 

Tieto fyysisten ympäristöjen esteettömyydestä vaikuttaa sirpaleiselta ja hajanaiselta. Kartoituksia on tehty mutta niiden tarkempia tietoja ei aina ole laitettu nähtäville verkkoon. Tietoja joutui myös etsimään useasta paikasta ja useasta eri raportista. Fyysistä ympäristöä on tarkasteltu näkö-, kuulo-, ja liikuntavammaisen, pitkäaikaissairaan, erilaisen oppijan ja kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kannalta.

Valintakokeiden esteettömyys

Löytyykö tieto valintakokeen esteettömyydestä? Valintakokeissa on oleellista arvioida osaamista tai potentiaalia, jota opiskelussa menestyminen edellyttää. Kokeet, osallistumisjärjestelyt ja niistä tiedottaminen on suunniteltava niin, etteivät ne aseta huonompaan asemaan opiskelijoita, joilla on toimintarajoitteita.

Tietoa valintakokeen esteettömyydestä löytyi kaikilta korkeakoulujen sivustoilta kahdelta kolmasosalta (67.9 %). Tilanne on lähes sama kuin viime vuonna. Yliopistojen kohdalla valintakokeita koskevaa tietoa (64.7 %) oli jopa vähemmän kuin viime vuonna (84.2 %). Tähän on tosin voinut vaikuttaa arvioinnin ajankohta. Arviointi suoritettiin kesäkuussa, kun hakuajat ja valintakokeet olivat suurilta osin jo menneet. Tieto valintakokeen esteettömyydestä oli pääosin helposti lyödettävissä mutta usein se sisälsi vain lyhyen, yleisellä tasolla pysyvän kuvauksen syrjimättömyydestä ja mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä.

Vaikka valintakoetieto oli paremmin esillä kuin mikään muu esteettömyyssisällöistä, on tämä edelleen liian vähän, sillä kysymys on yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien peruskriteeristä.

Yhtenä valintakoejärjestelyjen esteettömyyden haasteena on koettu yhtenäisten yhdenvertaisuutta edistävien käytäntöjen puute. Tässä arvioinnissa huolestuttavana näyttäytyi, miten useahkon ammattikorkeakoulun sivuilla oli Esteetömyys opiskelijavalinnossa -otsikolla kuvailtu mahdollisuus hakea erityisjärjestelyjä valintakokeeseen vamman tai sairauden perusteella. Ohjeen lopuksi todetaan: "Ammattikorkeakoulu ilmoittaa hakijalle järjestettävissä olevista erityisjärjestelyistä." Mitä järjestelyt voivat olla, ja milloin niistä saa tiedon, jää epäselväksi. Kun karuimmillaan ei joiltain sivuilta muuta tietoa opiskelun esteettömyydestä löydy, kaventuu esteettömyys "järjestettävissä oleviksi erityisjärjestelyiksi".