Viittomakielen tulkkipalvelut siirtymässä kunnilta valtioille – muuttuvatko opiskelumahdollisuudet?

<p><img style="padding: 0.5em; float: right;" alt="Viittomakielistä opetusta" src="http://esok.jyu.fi/KUVIA/viittomat/opetusta/">Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) laittoi 16.3.2007 <a href="http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/10723/index.htx">kotisivuilleen</a> tiedotteen, jossa kerrotaan, että tulkkipalveluja suunnitellaan siirrettäväksi valtion hoidettavaksi. Muutos tulisi voimaan vuonna 2009. Suunnitelmien toteuttaminen riippuu paljolti myös uudesta hallituksesta ja sen tekemistä linjauksista sekä poliittisesta tahdosta. Palvelujen siiryminen kunnilta valtiolle voisi helpottaa joitakin opiskelutulkkauksen ongelmia ja parantaa viittomakielisen opiskelijan tilannetta. Muutos voidaan toteuttaa eri tavoilla, joilla on erilaisia vaikutuksia palvelujen toteutumiseen. </p>
<h3>Parannuksia alueelliseen tasa-arvoon ja opiskelutulkkauksen toteuttamiseen?</h3>
<p>STM on todennut, että tulkkipalvelut eivät ainakaan huonontuisi. Mahdollinen muutos toisi eri kunnissa asuville tasa-arvoa. Nyt palvelujen saaminen riippuu siitä, missä kunnassa asuu ja millainen on kunnan taloudellinen tilanne. Alueelliset tulkkikeskuksetkin pysyisivät muutoksen jälkeen ennallaan. Silti rahaa tulkkipalveluihin tuskin on odotettavissa lisää.</p>
<p>Valitusta ratkaisumallista riippuen muutos voisi tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki tulkkipalveluun liittyvät hakemukset lähetettäisiin valtiolle sen sijaan, että hakemus lähetettäisiin tulkkipalvelun käyttäjän kotikunnan sosiaalitoimistoon. Näin ollen palvelun saaminen tai vaikkapa tulkkaustuntien määrä ei enää riipu yksittäisestä virkamiehestä eikä hänen asenteistaan tai tietotasostaan tulkkipalveluiden suhteen.</p>
<p>Jotkin asiat voisivat nytkähtää huomattavasti eteenpäin:
<ul><li>Montako tulkkia tilaisuuteen tai opiskeluun maksetaan (vain yksi tulkki vai paritulkkaus)?</li>
<li>Voisiko kielten tunneille saada kirjoitustulkkauksen, vaikka muuten käytössä olisi viittomakielinen opiskelutulkkaus?</li>
<li>Miten tulkkipalvelu järjestetään opiskelijavaihdossa ulkomaille? Lähteekö tulkki Suomesta mukaan? Kuka tulkkauksen ja suomalaisen tulkin kulut kohdemaassa maksaa? Käyttääkö opiskelija kyseisen maan tulkkipalvelua? Asiaa päätettäessä on otettava huomioon se, osaako opiskelija muuta kuin suomalaista viittomakieltä eli onko kyseisen maan tulkin käyttäminen realistinen vaihtoehto.</li>
<li>Voisiko tulkkipalvelu olla käytettävissä muissa (vapaa-ajan) ulkomaan matkoissa.</li>
<li>Hyödynnetäänkö etätulkkauksen käyttömahdollisuutta tehokkaasti eri puolilla maata? Etätulkkauksen on todettu säästävän aikaa ja rahaa sekä mahdollistavan tulkin työajan tehokkaamman käytön. Samalla työajalla tulkki ehtii palvella useampaa tulkkipalvelua tarvitsevaa sen sijaan, että käyttää suuren osan työajastaan eri tulkkauspaikoille matkustamiseen. Valtakunnallinen etätulkkauspalvelu monen toimijan yhteistyönä on käynnistymässä viimeistään vuoden 2009 aikana uudessa valtakunnallisessa etätulkkaushankkeessa, jota vetää Uudenmaan erityispalvelut tulkkipalveluiden hankintapiiri. Voisiko etätulkkausta käyttää joissain opiskelutulkkaustilanteissa?</li>
<li>Otetaanko vakavasti järjestöjen ajama vähimmäistuntimäärien poisto? Käytännössä vähimmäistuntimäärien poisto tarkoittaisi, että jokaisella olisi oikeus käyttää tulkkia niin paljon kuin todellinen tarve on.</li>
</ul></p>
<h3>Tulkkipalvelu laillisena oikeutena</h3>
<p>Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaan kuulo-näkövammaisella on oikeus käyttää asiointiin vähintään 360 tuntia vuodessa ja kuulovammaisella tai puhevammaisella vähintään 180 tuntia vuodessa (vammaispalveluasetus § 8-9). Asetuksen § 9 määrittelee, että opiskeluun tulee saada opiskelutulkkausta ”siinä laajuudessa kuin henkilö sitä tarvitsee, selviytyäkseen opinnoistaan”. Opiskelutulkkaukseen tulee hakea tulkkipäätöstä erikseen eikä siihen myönnetty tulkkausmäärä vähennä asiointiin tarkoitettuja tunteja. Kunnan on järjestettävä tulkkipalvelua sitä tarvitsevalle (ns. subjektiivinen oikeus) eikä tulkkipalvelun käyttö saa maksaa henkilölle itselleen mitään (vammaispalvelulaki § 8 ja § 14).</p>
<h3>Mikä on hyväksyttävää opiskelua?</h3>
<p>Silloin tällöin kunnissa pohditaan sitä, mikä opiskelu on ns. hyväksyttävää opiskelua. Ovatko avoimen yliopiston opiskelut sellaista opiskelua, johon myönnetään opiskelutulkkausta vai tulisiko opiskelijan käyttää siinä asioimiseen tarkoitettuja tulkkaustuntejaan? Entä saako viittomakielinen kuuro keskeyttää vaikkapa kaksi aloittamaansa opiskelulinjaa ja olla silti oikeutettu aloittamaan täysin uudessa opiskelupaikassa ja saada sinne opiskelutulkkauksen? Onko vain sellainen opiskelu, josta saa jonkin ammatin tai ylioppilaslakin, riittävän tärkeää opiskelua, että siihen opiskelutulkkaus myönnetään? Kenellä on oikeus arvioida jokin opiskelu toista tärkeämmäksi?</p>
<p>Näkisin, että jokaisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus elinikäiseen oppimiseen. Tuskin löytyy enää työpaikkaa, jossa voi kerran ammattiin valmistuttuaan tehdä töitä eläkeikään asti. Työelämä edellyttää jatkuvaa ammattitaitonsa päivittämistä ja uuden oppimista. Viittomakielisen kuuron kohdalla tämä tarkoittaa tulkkipalvelun käyttöä. Mikäli viittomakielinen työntekijä opiskelee töidensä ohessa, se tarkoittaa tavallisesti ilta- ja viikonloppuopiskelua. Tähän hänen tulisi saada opiskelutulkkauspäätös siitäkin huolimatta, ettei ko. opiskelu valmista suoranaisesti mihinkään uuteen ammattiin.</p>
<h3>Opiskelu edellyttää laadukasta tulkkipalvelua</h3>
<p><img style="padding: 0.5em; float: left;" alt="Tulkit työssään" src="http://esok.jyu.fi/KUVIA/estopisksem/tulkit2/">Opiskelutulkkaus on kaikissa muodoissaan vaativa tehtävä tulkille. Kokopäiväinen opiskelu edellyttää usein läsnäoloa luennoilla / tunneilla jopa kahdeksan (8) tuntia päivässä viitenä (5) päivänä viikossa. Jo yksittäisten opiskelupäivien pituuden takia yhä useammassa paikassa käytetään nykyisin paritulkkausta. Tällä taataan se, että viittomakielinen kuuro opiskelija saa laadukasta tulkkausta ja voi keskittyä kuulevien opiskelutovereidensa kanssa tasavertaisesti opintojensa suorittamiseen.</p>
<p>Kahden tulkin käytön tarpeellisuutta voidaankin tarkastella tulkin kannalta kahdesta eri näkökulmasta: a) tulkkauksen laatu yksittäisessä tulkkaustilanteessa ja b) tulkin työssä jaksaminen ja työhyvinvointi pidemmällä tähtäimellä. Paritulkkausta käytetään tulkkauskokonaisuuden laadun parantamiseksi, sen pitämiseksi tasaisempana alusta loppuun. Jo kymmenen minuutin jälkeen tulkkauksen laadussa on havaittavissa notkahdus, siis sitä mukaa kuin tulkki väsyy. Vaikka riittävät tauot auttavatkin tulkkia jaksamaan pidempään, paritulkkaus tuo kuitenkin oman lisäarvonsa. Tietoisuus siitä, että työtehtävän vastuu on jaettu, tuo lisää voimavaroja. Tulkin energiaa ei mene sen prosessoimiseen, jaksaako ja suoriutuuko tulkkaustehtävästään yksin. Pari tukee tulkkauksen oikeellisuutta, korjaa ja täydentää aktiivivuorossa olevan tulkin tuotosta tarpeen mukaan. Paritulkkauksessa kaksi tulkkia täydentää toisiaan myös siinä, että tulkeilla on mahdollisimman tehokkaasti käytössään se materiaali, jonka pohjalta he ovat tulkkaustehtävään valmistautuneet.</p>
<p>Kuurojen Liitto ry:n näkemys on, että kaikilla on oikeus saada laadukasta tulkkausta. Tämä oikeus on sekä kuulevalla että viittomakielisellä; viittomakielen tulkki on heitä kumpaakin varten. Eri tulkkipalvelua tarvitsevien ryhmien kohdalla tulee huomioida yksilölliset tarpeet. Erityisen tärkeää tämä on kuulo-näkövammaisen ja kuurosokean opiskelijan kohdalla pohdittaessa opiskelutulkkauksen järjestämistä.</p>
<p>En tässä kirjoituksessa nyt puutu laajemmin siihen vuosittaiseen ongelmaan, että opiskelutulkkeja tuntuu olevan aina liian vähän opiskelijoihin nähden. Totean vain, että joka syksy jokunen opiskelija joutuu aloittamaan opintonsa ilman tulkkia tai vajailla tulkkausjärjestelyillä, joka syö opiskelijan motivaatiota ja vaikeuttaa opintojen läpiviemistä kunnialla.</p>
<h3>Tulkkipalvelumuutoksen erilaisia toteuttamismahdollisuuksia</h3>
<p>STM:n suunnittelema tulkkipalvelumuutos vaikuttaisi varmasti opiskelutulkkauksen järjestämiseenkin. On kuitenkin vaikea vielä tässä vaiheessa ennustaa, millaisia muutoksia erityisesti opiskelutulkkaukseen olisi luvassa.</p>
<p>Tulkkipalvelujen siirto kunnilta valtiolle olisi nähdäkseni lupaava suunta, joka toisi tasa-arvoa eri puolilla maata asuville tulkkipalvelun käyttäjille. Tuskin kuitenkaan koko valtakunnan tulkkipalvelua voi hoitaa Helsingistä käsin, vaan palvelu tulee olemaan jonkin valtion laitoksen paikallistoimistojen hoidettavana. Mikäli kaikki päätökset tehtäisiin Helsingissä, olisi paikallistason tietämys vaarassa – Helsingistä ei kuitenkaan näe riittävän selvästi sitä, millaisia erityispiirteitä tulkkipalveluiden järjestämisessä ja tulkkaustarpeissa on esimerkiksi Kuusamossa.</p>
<p>Yksi vaihtoehto, jota STM on pohtinut, on tulkkipalveluiden siirtyminen Kansaneläkelaitoksen (Kela) hoidettavaksi. Tässä toki voi olla vaarana se, että vaikka aluetoimistoilla onkin oman alueensa tuntemus, Kelalla ei sinällään ole tietotaitoa tulkkipalveluiden suhteen. (Mainittakoon kuitenkin, että tulkkipalvelut ovat oma erityisalansa, josta vain harvalla valtion laitoksella on valmiiksi tietotaitoa.) Lisäksi Kela toimii pääosin niin, että jokaista etuutta haetaan eri lomakkeilla. Jokaisen lomakkeen liitteenä tulee olla todistuksia, selvitystä jne. Mikäli tulkkipalvelut olisivat Kelan hoidettavana, vaarana voisi olla se, että tulkkipalvelua hakevan kuulokäyrään tai näön menetyksen prosentteihin kiinnitetään liikaa huomiota eikä huomioida yksilön kokonaistilannetta. Voihan olla, että kuulokäyrä on juuri ja juuri määritellyn tulkkipalveluun oikeuttavan tason alapuolella, mutta tulkin tarve yksilön elämässä on kuitenkin ilmeinen. Toisaalta on paikallaan miettiä, onko valtiolla valmiina sellaista laitosta, jolla olisi paikallistoimistoja ympäri maata ja jonka toimialaan tulkkipalvelut voisi edes parhaalla tahdolla nähdä kuuluvaksi. Tuleeko valtion perustaa tulkkipalveluiden hoitoon täysin uusi laitos?</p>
<p>Toinen esillä ollut vaihtoehto on se, että palvelu järjestetään edelleen sosiaalitoimistoista käsin, mutta valtio osallistuu tulkkipalvelukustannuksiin suuremmalla ja korvamerkityllä summalla. Ehdottoman positiivinen puoli asiassa on se, että kunnilla on jo olemassa vuosien kokemus tulkkipalvelun käytännöistä, vaikka palvelu ei olekaan aivan joka puolella maata toiminut sujuvasti ja lain hengen mukaisesti. Voidaan todeta, että yhtenäisyyttä tällä ratkaisulla ei välttämättä maahamme saataisi, elleivät yleislinjaukset tule keskitetysti esimerkiksi STM:stä. Tällä ratkaisulla kuitenkin vältettäisiin se, että jokin uusi instanssi joutuisi opettelemaan tulkkipalveluun liittyvät asiat, jolloin uhkakuvana näkisin sekasorron palveluiden saatavuudessa ja käytännöissä hetken aikaa. </p>
<p>Eräs huomioitava seikka on se, miten eri hankintapiirien käy. Tulkkipalvelut ovat muutamalla alueella (esim. Uusimaa ja Pirkanmaa) kuntayhtymien hankintapiirien kilpailuttamia, ja muutaman vuoden toimineella rakenteella palvelut ovat alkaneet sujua paremmin kuin aikaisemmin. Tuleeko tämä järjestelmä romuttumaan? Miten jo hyvin toimivat rakenteet onnistutaan säilyttämään? Pysähtyykö palvelujen kehittäminen vai voidaanko olemassa olevia rakenteita hyödyntää? </p>
<p>Mikäli muutos tehdään kuullen järjestöjen ja palvelun käyttäjien näkemyksiä, saavutetaan varmasti palveluja todellisesti kehittävä ote ja saadaan tasa-arvoisempi tulkkipalvelu maahamme. Yksi edellytys sille on, ettei jokaisen nykyisellään tulkkipalvelua saavan henkilön tarvitse tehdä tulkkipalveluhakemusta uudelleen, vaan entinen tulkkipalvelupäätös olisi sellaisenaan voimassa. Saadakseen tulkkipalvelupäätöksen kunnaltaan on hakijan nykyisin toimitettava hakemuksen liitteenä lääkärintodistus kuulonalenemastaan (ja kuulo-näkövammaisen myös näönalenemastaan). Tulkkipalvelupäätöstä ei siis sosiaalitoimestakaan ole myönnetty kenelle tahansa tai kevyin perustein.</p>
<h3>Lisää tietoa tulkkipalveluun liittyvistä asioista</h3>
<p>Muutamia lähteitä, joista on löydettävissä lisää ajantasaista tietoa tulkkipalveluista ja tulkkauksesta:</p>
<ul>
<li><a href="http://www.kl-deaf.fi/fi-FI/Tulkkitoiminta/">Kuurojen Liitto ry:n tulkkipalvelusivut</a></li>
<li><a href="http://www.kuulonhuoltoliitto.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=414">Kuulonhuoltoliitto ry:n tulkkipalveluopas</a></li>
<li><a href="http://www.kuulonhuoltoliitto.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=406">Kuulonhuoltoliitto ry:n Huonokuuloinen opiskelija peruskoulun jälkeisissä opinnoissa -opas</a></li>
<li><a href="http://www.kuulonhuoltoliitto.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=634">Kuulonhuoltoliitto ry:n Koulussa on kuulovammainen oppilas -opas</a></li>
<li><a href="http://www.kuurosokeat.fi/materiaalipankki/oppaat_verkossa/tulkkipalveluopas/">Suomen Kuurosokeat ry:n tulkkipalveluopas</a></li>
<li><a href="http://www.tulkit.net/index.php?page=vts#tyonkuva">Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n kotisivut, tulkin työnkuva</a></li>
<li>N. Hytönen & T. Rissanen (toim.) 2006: Käden käänteessä. Viittomakielen kääntämisen ja tulkkauksen historiaa sekä käytäntöä. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja.</li>
<li>R. Lahtinen 2004: Sujuva tulkkaus kuurosokeille. Selvitys kuurosokeiden tulkinkäytön koke-muksista. Suomen Kuurosokeat ry, julkaisuja B2/2004. Raportti 2.</li>
<li>R. Lahtinen & J. Marttila 2004: Sujuva tulkkaus kuurosokeille 2 – selvitys tulkeille tehdystä kyselystä. Suomen Kuurosokeat ry, julkaisuja B3/2004. Raportti 3.</li>
<li>A. Ylitalo 2006: Muuttuva kommunikaatio. Suomen Kuurosokeat ry, julkaisuja A5/2006.</li>
</ul><p></p>
<h3>Pähkinänkuoressa</h3>
<p><ul>
<li>Opiskelutulkki toimii luokassa kielenkääntäjänä ja kulttuurien välittäjänä. Tulkki on kaikkien luokassa olevien oikeus.</li>
<li>Tulkilla on vaitiolovelvollisuus.</li>
<li>Kohtele kuuroa tasavertaisesti niin hyvässä kuin pahassa.</li>
<li>Puhu omaan tahtiisi – tulkki kyllä keskeyttää, jos ei ehdi tulkata. Normaali ja rauhallinen puhe on ymmärrettävää kaikille.</li>
<li>Puhu suoraan opiskelijalle. Älä sano: ”Kysy häneltä, onko hänellä kysyttävää maanantain näyttökokeesta.” Käytä muotoa: ”Onko sinulla kysyttävää maanantain näyttökokeesta?”, koska paikalla on vain sinä ja minä (ja tulkki).</li>
<li>Kuuron on tärkeää nähdä opettaja ja tulkki esteettömästi. Kaikki informaatio tulee kuurolle visuaalisessa muodossa, joten anna kuurolle aikaa katsoa sekä tulkkaus että havaintoesityksesi.</li>
<li>Tulkki vastaa kielen tulkkaamisesta, mutta ei opiskelijan motivaatiosta, keskittymisestä, oppimisesta, poissaoloista ym.</li>
<li>Kysy rohkeasti neuvoja ja apua tulkilta tai opiskelijalta. Yhteisistä pelisäännöistä sopiminen helpottaa teidän kaikkien toimimista opiskelutilanteissa.</li>
</ul></p>
<p></p>