Väldigt bra, kajahtaa Noviasta
Kävelemme esteettömyyskoordinaattori Carina Tammisen kanssa Novian portaat viidenteen kerrokseen, jossa Tamminen esittelee työympäristöään tarkemmin.
- Minulla on periaatepäätös, että kaikki rappuset kävellään, Tamminen huikkaa ja vilkaisee, pysynkö hänen perässään.
Novian Turun yksikkö on vanhan tupakkatehtaan tiloissa. Portaat kiemurtelevat ja kapuamista riittää.
- On meillä toki hissikin, Tamminen lisää.
Novian esteettömyysprojektissa onkin saatu jo paljon aikaan museoviraston suojelemiin rakennuksiin, joiden muuttaminen esteettömiksi on vaikeaa. Ulko-oviin on rakennettu sähköiset ovenavauslaitteistot, mutta korttelin historiallinen sisäpiha mukulakivineen tuottaa vielä vaikeuksia liikuntarajoitteisille.
Novian esteettömyysprojekti Best practice alkoi huhtikuussa 2009. Kipinä projektille lähti, kun osa Novian henkilökunnasta vieraili Englannissa Bradfordin yliopistossa ja tutustui paikallisiin käytäntöihin. Projektia toteutetaan Turun lisäksi myös muissa Novian yksiköissä Vaasassa, Pietarsaaressa ja Tammisaaressa.
Tuttu yhteisö
Käytävällä vastaantulevat oppilaat tervehtivät Tammista.
- Tämä on tiivis yhteisö. Opettajat tuntevat useammat oppilaat nimeltä.
Novian kahdessa Turun yksikössä opiskelee yhteensä noin 1000 opiskelijaa. Osa Novian esteettömyysratkaisuista ovatkin lähteneet liikkeelle opiskelijoiden toiveista.
Esteettömyyttä edistää avoin keskusteluilmapiiri. Varsinkin nuoremmat opiskelijat ovat jo peruskoulussa tottuneet esteettömyysratkaisuihin ja erilaisuus on arkipäiväistynyt. Erityisjärjestelyt eivät enää anna ikävää leimaa muiden opiskelijoiden keskuudessa.
- Joidenkin on todella helppo sanoa kenelle tahansa, että mulla on nää ja nää vaikeudet. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikki eivät halua puhua esteistään.
Yksi tärkeä projektiin kuuluva toteutus on kaikille opiskelijoille avoin oppimisklinikka, joka järjestettiin syksyllä kymmenen kertaa. Osallistujia on tullut aina sopiva määrä, viidestä kahdeksaan opiskelijaa. Klinikalla kiinnitetään huomiota ajankäyttöön ja siihen, miten arkipäivä ja opiskelu saadaan kulkemaan tasapainossa. Mikäli opiskelu ei ole edennyt, niin syitä esteisiin pohditaan ryhmässä.
Ryhmässä pohditaan myös oppimistyylejä ja lukemisniksejä sekä keskustellaan stressin hallinnasta. Yhteensä neljä tuntia kestävän klinikan jälkeen opiskelijat antavat palautetta, joka on ollut pelkästään positiivista.
- Vai kirjoittavatkohan ne mukavia asioita vain sen takia, että ovat niin kilttejä, Tamminen virnistää, mutta jatkaa vakavoituen: - Olemme saaneet paljon hyvää aikaan. Tarkoitus olisi, että oppimisklinikka jäisi elämään myös projektin jälkeen.
Projekti loppuu heinäkuussa 2011. Esimerkiksi Ruotsin korkeakouluissa vastaavista projekteista on lopulta muodostunut yleinen käytäntö ja esteettömyyskoordinaattorista on tehty vakituinen virka.
Opiskelijalle oikeutta
Esteettömyysprojektin myötä opiskelijalle on annettu enemmän oikeuksia vaatia erityisjärjestelyjä. Kokeeseen saa lisäaikaa, kurssimateriaalit jaetaan etukäteen, suullisella tentillä voi täydentää opintoja, kirjastosta myönnetään tuplapitkä laina-aika lukivaikeuksista kärsiville ja jokaisella on oikeus saada pyytäessään ylimääräistä ohjausta.
Novia on panostanut myös teknisiin apuvälineisiin. Koulun tietokoneista löytyy puhesyntetisaattori eli ohjelma, joka muuntaa tekstin synteettiseksi puheeksi. Ohjelma on mahdollista saada myös opiskelijan omaan tietokoneeseen. Lisäksi kirjaston koneista löytyy oikeinkirjoitusohjelmat.
Itse kiinnostun elektronisesta lukulaitteesta C-pen, joka on skannaava kynä (kuvassa alla). Kynällä luetaan teksti kirjasta, joka usb-liitännän kautta siirtää sen vaivattomasti tietokoneeseen. Kyseessä on erittäin käytännöllinen väline kenelle tahansa tutkimusta tekevälle, joka tarvitsee teoksesta suoria sitaatteja.
Projektin yhteydessä pyritään hyödyntämään myös lukemisesteisille tarkoitettua Celia-kirjastoa. (Lue ESOK-portaalissa julkaistu Celia-artikkeli tästä.)
Lisäksi opiskelijoille laaditaan heidän pyynnöstään henkilökohtainen esteettömyyssuunnitelma, jossa huomioidaan vaikeudet, rajoitteet ja vammat. Käytännössä suunnitelman laatiminen toteutetaan siten, että opiskelijan ja opettajien kanssa keskustellaan yhdessä ongelmista ja yritetään löytää niille ratkaisu. Jokaiselle ongelmalle nimetään vastuuhenkilö.
Projektia ei purematta nielty
Projektia varten Tamminen on kouluttanut opetushenkilökuntaa.
- Jos lähettää sähköpostin, niin viesti ei mene perille. Pitää mennä keskustelemaan ihan naamatusten. Henkilökohtainen kontakti on oltava, Tamminen opastaa.
Projektin toteutus on herättänyt kysymyksiä ja jopa vastustusta.
- Nämä käytännöt herättävät tunteita. Pitääks nyt tolleen, eiks voi toisin. Mikä on oikein ja mikä väärin.
- Ensireaktiot olivat, että nyt mulle tulee lisätöitä. Opettajan pitää ymmärtää, että nämä järjestelyt helpottavat heidän työtään. Kun opiskelija saa opinnot läpi helpommin, se on helpotus myös opettajalle. Kyseessä ei ole lisätaakka.
Nyt alkukankeuden jälkeen voidaan jo todeta, että opettajat ovat omaksuneet yhteisen käytännön esteettömyyden toteuttamiseen. Tekemistä riittää silti vielä muualla.
- Novian nettisivuilla on tietoa hankkeesta, mutta huonosti. Nettiin voisi lisätä sähköisen lomakkeen, jonka opiskelijat voivat täyttää. Se nopeuttaa ja helpottaa vaikeuksiin reagoimista.
Tammisen iloista hymyä ei ole syytä piilotella tämän puutteen vuoksi. Novian Turun yksikön toiminta vaikuttaa varsin osaavalta ja se on menossa vankasti kohti esteetöntä opiskeluympäristöä.
Yrkeshögskolan Novia - www.novia.fi
Otto Myöhänen
HuK, korkeakouluharjoittelija
ESOK-hanke
