Loppukeskustelu
Lue loppukeskustelun kalvot (ladattava power point)
Yhdessä eteenpäin -esteettömyysseminaari lähestyi viimeistä osiotaan, loppukeskustelua esteettömyydestä ja ESOK-verkoston tulevaisuudesta.
Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 26 korkeakoulua. Listalla huomiota herätti Poliisiammattikorkeakoulu, josta ei tosin ollut saapunut edustajaa seminaariin.
- Ei se mikään virhe ole, vaan ovat vakavalla mielellä mukana. Heitä on pommitettu kuuden vuoden ajan ja puolitoista vuotta sitten pommi osui ja tuli yhteydenotto, Merja Ylönen vastasi yleisön uteluihin.
- Heillä esteettömyystoiminta korostuu oppilaiden jännittämiseen ja tarkkaavaisuuteen, sillä nämä alueet eivät näy välttämättä pääsykokeissa.
Sen sijaan armeija ei ole lähtenyt verkostoon mukaan, sillä maanpuolustuskorkeakoulusta ei ole vastattu yhteydenottoihin.
Kuka kantaa soihtua?
ESOK-verkoston toiminta nykyisillä vetäjillä päättynee toukokuun kansainväliseen seminaariin, joka järjestetään Helsingissä, mikäli rahoitus saadaan järjestettyä.
- Teimme pientä soittokierrosta korkeakouluihin ja kysyimme miten he haluaisivat toimia ja ottaa osaa tulevan verkoston jäseninä, Paula Pietilä taustoitti.
- Vastauksista selvisi, että asiaa pidetään tärkeänä, mutta taloudelliset mahdollisuudet ja työajan riittäminen mietityttävät. Yhdessä keskustelussa tuli esiin, että myös omaa osaamista ja asiantuntijuutta mietitään.
- Verkostolta toivotaan sujuvaa yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia esteettömyyden suhteen. Monet korkeakoulut mieltävät, että asia on tärkeä ja esteettömyystyö on vasta alussa. Kuten tiedämme, esteettömyys on myllerryksessä. Nyt ei pystytä ottamaan kantaa ja toivotaan jatkokeskusteluita asioista.
Verkkoportaali aktivoitumassa
Hannu Puupponen Jyväskylän yliopistosta on vastannut ESOKin verkkosivujen ylläpidosta.
- Meillä on verkkosivuilla käytössä kävijämäärälaskuri. Vuosina 2009-2010 vierailut ovat vähentyneet kolmanneksen. Pudotus on silti aika vähän, sillä ajankohtaismateriaalia ei ole tuotettu tuona aikana, paitsi loppuvuodesta. Kruununjalokiviä ovat opiskelijan oppaat ja esteettömän oppimateriaalin tekeminen, nämä ovat olleet hyvin suosittuja.
- Meillä on ollut onni, että Otto Myöhänen on ollut kirjoittamassa artikkeleita. Artikkeleita luetaan, lukijamäärät ovat nousseet niiden myötä monta sataa prosenttia. Portaalissa on olemassa kiinteää ja staattista tietoa ja kruununjalokivet säilytetään, mutta sen lisäksi toiveissa on ollut keskusteleva ryhmää.
- Kuinka moni käyttää Facebookia?
Yleisöstä lähes kaikki viittasivat.
- Entä Twitter?
Yksi henkilö nosti kätensä.
- Twitter ei ole vielä kunnolla rantautunut Suomeen, mutta sillä on hyvä potentiaali viestintään. Toinen mahdollisuus ovat blogit, joissa kynnys kirjoittaa vapaamuotoista tekstiä ei ole korkea.
- Sosiaalisen median ongelma on, että siinä on välineet tehdä hyvää jälkeä, mutta ne voivat koska tahansa lähteä pois. Jonkun täytyisi olla vastaanottamassa viestejä ja pitämässä pystyssä. Tarvitaan halukas, joka voisi tulla mukaan ylläpitämään. Minä olen mukana, onko muita halukkaita? Tarvittaessa voidaan järjestää koulutustakin. Tarvitaan useampi henkilö.
Puupposen kannustus ei tuottanut tulosta, eikä kukaan uskaltanut spontaanisti tarttua haasteeseen. Opiskelija Tiina Hokkanen-Oja kommentoi Puupposen sanomisia:
- Toi sun blogi-idea saattaa valitettavasti myös kuihduttaa keskustelua. Ettei käy kuten Esteettömyysyhdistykselle, kaikki tieto mitä heistä enää on, on heidän blogissaan. Lisäksi verkoston nimen tulisi erottua Esteettömyysyhdistyksestä.
- Meillä on oma domain esok.fi ja ESOK tunnetaan, Puupponen vastaa.
- Kun kirjoitat Googleen 'esteetön opiskelu', niin se vie tällä hetkellä Esteettömyysyhdistyksen sivuille, Hokkanen-Oja perusteli.
Tulevia tuulia
Erityisasiantuntija Sami Virtanen Kuuloliitosta esitti seuraavan kysymyksen:
- ESOK-verkostossa kysymys on nimenomaan korkeakoulujen verkostosta. Mikä on teidän tulkintanne, että mikä on järjestöjen osuus tässä verkostossa?
- Järjestöjen tiedon tuottaminen ja vuorovaikutuksessa mukana oleminen on meille välttämätön luonnonvara. Tähän luetaan vammaisjärjestöt ja opiskelijajärjestöt. Ilman niitä verkostossa ei tulla toimeen. Vaikka verkosto on korkeakoulujen, mikään ei estä järjestöjä olemasta mukana, Ylönen vastasi.
- Jyväskylän AMK on kiinnostunut seminaarin järjestämisestä huhtikuussa 2012. Toivon, että verkosto, joka yhdessä porukalla muodostetaan, on aina vetovastuussa vuoden verran, jonka jälkeen vastuu siirtyy muille.
- Aalto-yliopistossa on juteltu, että tammikuussa 2012 järjestetään seminaari. Opettajat opettavat 30 vuotta vanhoilla tiedoilla, seminaarin työpajoissa yritetään näyttää, miten voidaan käyttää tätä tietoa opetuksessa.
- Olisi hyvä, että yliopistot järjestäisivät tilaisuuksia, joissa tutkijat päivittävät opettajien taitoja. Luulen, että tutkijoita on muuten vaikeaa saada ESOK-seminaariin mukaan, kommentoi Antti Raike Aalto-yliopistosta.
ESOK on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä NNDC-verkoston kanssa. Kokouksia järjestetään muun muassa Skypen kautta. Lisäksi yhteyttä on pidetty eurooppalaisen DIW:een Adele Browneen, josta ESOK-portaaliin on tulossa haastattelu.
- Esteettömyyskentältä puuttuu tietynlainen koordinaatio, että voisimme kertoa mitä esteettömyyskoulutuksia on menossa. Olisi hyvä, jos voisimme hyvissä ajoin ilmoittaa kaikille seminaareista, Pietilä sanoi.
- Yksikään korkeakoulu ei ole ilmoittautunut, että olisi halukas verkoston koordinointiin yksinään. Näyttää siltä, että tästä porukasta muodostuu ydinryhmä, joka vastaa tehtävänjaosta. Ydinryhmään kuuluvat korkeakoulut, mutta olemme pohtineet, että haluamme järjestöjä mukaan.
- Merjan kanssa ajateltiin, että olisi hyvä jos työllä olisi seurantaryhmä, mutta ministeriö on vasta tekemässä selvitystä korkeakoulukentän esteettömyystilasta. Tällaista seurantaryhmää ei olla ainakaan virallisesti vielä perustamassa. Selvitys valmistunee vuonna 2012 eli juuri ennen tulosneuvotteluita, mikä on hyvä sauma.
- Erittäin lämpimät kiitokset teille kaikille erittäin antoisasta päivästä. Me todella toivomme, että annatte palautetta. Rehellistä sellaista, kriittistä sellaista.
Lue myös raportti seminaarista sekä www-sivuista annettu palaute: Te vastasitte, me kuuntelimme (osa 1) ja seminaarista annettu palaute: Te vastasitte, me kuuntelimme (osa 2).
Te vastasitte, me kuuntelimme (osa1)
Te vastasitte, me kuuntelimme (osa 2)
Seminaarin loppukeskustelun kalvot (ladattava power point)
Otto Myöhänen
HuK, korkeakouluharjoittelija
ESOK-hanke
