Kaikki menevät internettiin (osa 2)
Lue artikkelin 1. osa tästä linkistä.
Internet on kaikkien käytettävissä
HTML-osaaminen on arkipäiväistynyt, eikä enää tarvitse olla "nörtti" osatakseen tietotekniikkaa. Mietin, voisiko tietotekniikan osaamisesta muodostua eräänlainen kansalaistaito. Olisi tietyt perusasiat esteettömyyden kannalta, jotka "jokainen" tietokonetta käyttävä hallitsisi. Puupponen ei innostu ajatuksestani.
- Jokainen voi jo nyt tuottaa sisältöä nettiin, katsokaa vaikka Facebookia. Mitään ei tarvitse tietää HTML:stä tuottaakseen ymmärrettävää sisältöä. Tietenkin pitäisi olla uskallusta asettua toisen henkilön asemaan ja tilanteeseen, jotta ymmärtää myös erilaiset tarpeet.
- Ei ole väliä, millaista tekniikkaa käytetään internetin pohjalla. Haaste on sovelluskehittäjillä, että ihmiset osaavat käyttää niitä.
Selvennetään asiaa arkisella esimerkillä. Riittää jos henkilö osaa ajaa autoa, sitä ei tarvitse osata rakentaa. Vaan entäpä jos henkilö ei opi ajamaan autoa? Vertauskuvasta tositilanteeseen: jos joku ei osaa rekisteröityä Facebookiin, vika on myös sovelluksessa itsessään.
Lisäksi vaikka rekisteröityminen olisi teknisesti helppoa, kaikilla ei riitä kielellinen ja juridinen osaaminen lukea sopimusehtoja, jotka on vahvistettava liittymisen yhteydessä.
Maailman suosituin internet -selain on Windowsin mukana kulkeva Internet Explorer. Kuitenkin jo Euroopassa Mozilla Firefox on ohittanut Explorerin, sekä Google Chrome myös valtaa markkinoita. Mitä eroa näillä on?
- Selaimilla on erilaisia tapoja esittää HTML-dokumentti. Joissain selaimissa on otettu huomioon esteettömyyden toteuttaminen paremmin kuin muissa. Käyttäjien omat mieltymykset ovat tärkeässä asemassa. Ainakin jokunen vuosi sitten Opera oli hyvinkin esteetön selain.
Mitä selainta itse käytät?
- Firefox.
Sähköinen osallistuminen
Monet esseet, oppimispäiväkirjat yms. kurssisuoritukset palautetaan nykyisin sähköisesti opettajan sähköpostiin. Yleisin Microsoft Wordin tallennusmuoto on DOC ja muita yleisiä ovat RTF ja PDF. Mitä väliä on, missä muodossa suorituksen lähettää?
- PDF ei ole kaikille käyttäjille yhtä esteetön ratkaisu. Aika usein suositellaan RTF:n käyttöä. RTF on tallennusmuoto jota tukevat suhteellisen hyvin eri valmistajien tekstinkäsittelyohjelmat. DOC ei sovellu niin hyvin eri tekstinkäsittelyohjelmiin.
Tietotekniikkaa myydään yhä enemmän. Samalla pöytäkoneiden myyntimäärät ovat laskussa, kun kannettavat läppärit, tabletit, sylimikrot ja älypuhelimet ovat yhä suositumpia. Miten luennoitsija voisi hyödyntää sitä, että opiskelijoilla on läppäri ja yhteys verkkoon luennon aikana?
- Vaikea kysymys. Sieltä voi tulla luennoitsijan kanssa kilpailevia asioita!
Puupponen viittaa, että opiskelija voi saman aikaisesti selata Facebookia, lukea iltapäivälehden verkkosivuja tai vaikka keskustella kaverinsa kanssa Windows Messengerin välityksellä.
- Luennoitsijalta vaaditaan hyvää lavakarismaa, etteivät kilpailevat mediat vie huomiota. Tosin jotkut opiskelijat voivat nauhoittaa ja tallentaa luennon jälkeen päin nautittavaksi. Luentomateriaalien saaminen etukäteen on luennon peruslähtökohta. Yksi professori sanoi minulle, että hän pitää omituisena toimintapaa, ettei materiaaleja anneta ennakkoon käyttöön.
Luentomateriaalin jakamisesta on ollut ESOK-portaalissa juttua jo aikaisemminkin.
Virtuaalista opiskelua
Sosiaalinen media ja erityisesti Facebook on yhä tärkeämpi kanava myös opiskelijoille tiedottaa tapahtumista, julkaista valokuvia, vaihtaa kuulumisia jne. Mitä Facebookin käyttämisessä tulisi huomioida? Miten korkeakoulut hyödyntävät ja voisivat hyödyntää paremmin Facebookia?
- Korkeakoulujen kannattaa hyödyntää vuorovaikutusvälineitä. Myös Youtubea ja Twitteriä. Tällä hetkellä yliopistot tutustuvat sosiaaliseen mediaan. Opiskelijayhteistyön hyödyntäminen voisi olla mielekäs ratkaisu.
Ystäväni suoritti äskettäin virtuaaliyliopiston kurssin, jonka vastuuhenkilö toimi eri yliopistossa. Kurssin kaikki suoritukset ja kommunikointi hoituivat sähköisesti, mutta kun kurssi oli ohi, niin parin viikon päästä opintosuoritus kolahtikin postiluukusta alas. Ystäväni pitää hyväksyttää tämä suoritus toimittamalle se fyysisesti oman tiedekuntansa kansliaan. Ei kovin virtuaalinen lopetus kurssille!
- Virtuaaliyliopisto oli ennen merkittävä verkon ja tietotekniikan mahdollisuuksien foorumi. Se saattaa olla nykyään hieman laskeva trendi.
Jos yliopistoissa siirrytään yhä enemmän etäopetukseen ja etäopiskeluun, niin kärsiikö opiskelun ja opetuksen laatu verrattuna fyysisen tilan kontaktiopetukseen?
- Pitää tarjota vaihtoehtoja. Opiskelijoiden osaaminen saattaa olla painottunut eri muotoihin ja jotkut toimintatavat saattavat olla mieluisampia kuin muut. Sellaisia yliopistoja on olemassa, jotka tekevät pelkkää etä- ja verkkoopetusta. Se ei ole välttämättä haitta, vaan kyse on siitä miten se toteutetaan.
- Gradu on usein määrämuotoinen. Pitää kysyä, että mikä on oleellista osaamisessa ja tieteellisen tason noudattamisessa ja toteuttamisessa. Vaihtoehtonahan voisi olla jokin videoesitys tai joku muu. Nämä ideat torjutaan sen takia, että ne koetaan vieraaksi toimintatavaksi, joka on vierasta yliopiston kulttuurille ja perinteille. Tekstimuoto on edelleen se akateemisen maailman juttu.
Korkeakoulujen verkkosivujen esteettömyys
Uutisia ja kirjoituksia internetin saavutettavuudesta - saavutettava.fi
WWW-sivujen esteettömyyden tarkistuslista
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0
Otto Myöhänen
HuK, korkeakouluharjoittelija
ESOK-hanke
Artikkelissa käytetyt kuvat ovat luvallisesti hankittu osoitteesta http://www.freedigitalphotos.net
