Kaikki menevät internettiin (osa 1)
Internetin esteettömyyttä on käsitelty ESOK-portaalissa jo aiemminkin (katso linkit artikkelin lopussa). Lyhyesti sanottuna kyse on siitä, että internetin käyttäjä pystyy mahdollisimman erilaisilla taidoilla ja toimintakyvyllä käyttämään verkkoa. Esteettömyyteen vaikuttavat käyttötilanteet ja eri välineet. Netin käyttäjä voi toimia lukijana tai tiedon tuottajana. Kun verkko on esteetön, se tuottaa vuorovaikutusta.
Tieto- ja viestintäteknologian uhka on, että toimitaan vaihtoehdottomalla tavalla. Tällä hetkellä on enemmän mielenkiintoisia, toimivia ja innostavia ratkaisuja ja ympäristöjä kuin koskaan aikaisemmin. Hintatasoltaan eri verkkolaitteet ovat saavutettavalla tasolla ja monet julkiset ympäristöt ja kirjastot tarjoavat pääsyn verkkoon.
Eurooppalainen esteettömyyskartoitus on luvattu järjestää ja vuonna 2012 on tulossa asetus, joka ohjaa ympäristön ja liikenteen esteettömyyttä. Suomessa ei ole ennestään vastaavaa lakia.
Microsoft Word vs. muistio
Verkon esteettömyys toteutuu osaksi myös oikeaoppisella hypertekstillä eli HTML-koodilla. Tätäkin artikkelia kirjoittaessani en käytä tekstinkäsittelyohjelmana Microsoft Wordia, vaan hyödynnän Windowsin omaa sovellusta muistiota, johon kirjoitan myös hypertekstimerkinnät.
Jyväskylän yliopiston suunnittelija Hannu Puupponen vastaa kysymykseeni, miksi tuttu ja turvallinen MS Word ei täysin sovellu nettituottamiseen.
- Kyse on siitä, että erilaiset tekniikat kohtaavat toisensa. Nämä sovellukset eivät keskustele keskenään.
Muistio sen sijaan keskustelee. Mikäli lisäisin kirjoittamani artikkelin verkkoon suoraan Wordista, tuloksena on teknisesti lukukelvotonta HTML-koodia. Hassu juttu on kuitenkin se, että vaikka koodi on sekava, itse teksti näyttää silti normaalilta tavalliselta koneelta katsottaessa. Sen sijaan erilaisilla lukulaitteilla sen selaaminen osoittautuisi ongelmalliseksi.
Yksityiskohdillakin on väliä. On eri asia muodostanko tekstikappaleen sille tarkoitetulla HTML-käskyllä vai lyönkö kappaleen jälkeen kaksi rivinvaihtoa (enter-lyöntiä) HTML-käskyllä. Molempien vaihtoehtojen lopputulos näyttää täysin samalta, mutta eri lukulaitteissa on tärkeää, että laite tietää jatkuuko vai loppuuko kappale. Mikäli käytänkin rivinvaihtoa, teknisesti sama kappale yhä jatkuu kun seuraavan kerran tulee tekstiä vastaan. Tämä on este ymmärrettävyyden kannalta.
Muistiolla kirjoittaessa lisään tekstin yhteyteen tarvittavat HTML-muotoilukäskyt, jotta teksti näyttäisi tältä kuin se nyt näyttää: artikkelissa on pohjatekstistä erottuvat väliotsikot, teksti on jaettu kappaleisiin, molemmat reunat ovat tasattu, linkit ohjautuvat toisille sivuille ja niin edelleen.
Täydellisyys on utopiaa
ESOK-portaalissa käytetään verkkoympäristöä, joka on alustana esteetön. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sivusto olisi ongelmaton.
- Ratkaisevaa on se, mitä sisällöntuottaja portaaliin laittaa. Eri käyttäjät ovat tehneet eritasoisia aineistoja, jolloin sivujen esteettömyydessä on vaihtelua.
Minkälainen olisi täysin esteetön verkkosivu? Puupponen vastaa kysymyksen kysymyksellä.
- Onko sellaista? Sivun on oltava suositusten mukainen, mutta se ei välttämättä tee siitä täydellisesti esteetöntä. Paljon riippuu siitä, miten sivun käyttäjä arvioi esteettömyyttä eli onko toivottu informaatio saatavissa sillä tavalla, millä sitä halutaan.
Artikkeliin kirjoittamani oikeaoppinen HTML-koodi ei ole minkäänlainen tae esteettömyydestä.
- Käyttäjän pitää ymmärtää kieltä, jolla teksti on kirjoitettu. Lisäksi pitää ymmärtää tapa, jolla kieltä käytetään. Jos menet vieraskieliselle sivulle, etkä ymmärrä sieltä mitään, niin sivu ei ole esteetön.
Puupposen huomion myötä ihmettelyni verkkosivujen esteettömyydestä nousi monta astetta haasteellisemmaksi. Suomalaiset korkeakoulut tarjoavat yleensä sivujensa esittelytekstin vähintään kolmella eri kielellä, mutta mitä jos käyttäjä ymmärtää vain saksaa? Tai venäjää, japania, swahilia?
- Merkityssisältöjen haaste on suuri. Yksi tapa edistää ymmärrettävyyttä on tukea sivun visualisointia. Jos ei ymmärrä kieltä ja sivulla on pelkkää tekstiä, niin ei sitä ymmärretä. Mutta jos on kuvia, niin niiden avulla voi hahmottaa mistä tekstissä ja sivulla on kyse. Myös videot ja muut materiaalit tukevat esteettömyyttä muutenkin kuin tekstin ja puhutun kielen kautta.
Puupposen huomio kielen käytön ymmärrettävyydestä on myös tärkeä. Yritin aiemmin selittää mitä eroa on Microsoft Wordin ja muistion käytössä, mutta mikäli lukijallani ei ole riittävää taustatietoa puhumistani asioista ja käyttämistäni termeistä, hän ei välttämättä ymmärrä tästä artikkelista riittävästi. Ja huomioiden artikkelin teeman, nyt jos koskaan tekstin tulisi olla ymmärrettävää!
Lue artikkelin 2. osa tästä linkistä.
Korkeakoulujen verkkosivujen esteettömyys
Uutisia ja kirjoituksia internetin saavutettavuudesta - saavutettava.fi
WWW-sivujen esteettömyyden tarkistuslista
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0
Otto Myöhänen
HuK, korkeakouluharjoittelija
ESOK-hanke
Artikkelissa käytetyt kuvat ovat luvallisesti hankittu osoitteesta http://www.freedigitalphotos.net
