Esteettömyys korkeakoulujen verkkosivuilla 2008

Tiivistelmä:

• Kehittämistyö vielä lähtökuopissa.

Tulokset:

• Esteettömyystiedon saanti korkeakouluittain.
• Esteettömyystiedon saanti alakohdittain.
• Automaattitestien tulokset aloitussivuilta.
• Tulokset osa-alueittain.

Johtopäätökset:

• Arvioinnin anti kehittämistyölle.

Liitteet ja lähteet:

• Arvioinnin taustaa.
• Lähteet ja lisätieto.

Tiivistelmä

Kehittämistyö vielä lähtökuopissa

Arvioinnissa selvitettiin, miten hyvin opiskelun esteettömyyttä kuvailevaa tietoa oli saatavissa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen verkkosivuilta huhti-toukokuussa 2008. Tiedon etsintää tehtiin ensisijaisesti opintojen aloittamista harkitsevan vammaisen henkilön kannalta. Arvioijat navigoivat sivuilla ja käyttivät apunaan hakupalveluja tietojen löytämiseksi. Lisäksi testattiin verkkosivujen teknistä esteettömyyttä useilla eri ohjelmilla.

Arvioinnissa ilmeni, että monessa suhteessa ollaan vielä lähtökuopissa, mutta opiskelun esteettömyyttä, tiedon tarjontaa ja verkkopalvelujen saavutettavuutta pyritään kehittämään. Kehittämistyön tehostamiseksi useissa korkeakouluissa on meneillään tai käynnistymässä esteettömyyttä edistäviä hankkeita. Opiskelun esteettömyyttä kuvailevaa tietoa löytyi useimpien korkeakoulujen sivuilta niukasti eikä sen perusteella ollut mahdollista vertailla eri korkeakoulujen tarjoamia mahdollisuuksia. Yleensä oli tarpeen käyttää hakupalvelua ja koota sirpaleista tietoa eri tahoilta. Arvioinnin ja korkeakoulujen palautteiden perusteella osa etsityistä tiedoista oli esillä vain Intranet-ympäristössä. Parhaimmillaan ympäristöjen ja käytäntöjen monipuolinen esteettömyystieto oli koottu verkkosivulle ja linkitetty hakemisen ja opiskelun alkuvaiheen aineistoihin, jopa aloitussivulle. Korkeakoulun omaa keskitettyä kuvausta täydentävänä tai korvaavana tietolähteenä käytettävissä oleva Opetushallituksen opas, Esteetön korkeakouluopiskelu /Högskolestudier för alla, löytyi alle puolelta yliopistojen ja alle viidennekseltä ammattikorkeakoulujen sivuilta.

Aloitussivujen arvioinnissa löytyivät hakupalvelu ja mahdollisuus palautteen antamiseen lähes kaikilta korkeakouluilta. Sen sijaan esteettömyyden perustasona pidetyn Web Content Accessibility Guidelines 1.0 -suosituksen A-tason tarkistuskohtia ei täyttänyt yksikään korkeakoulujen aloitussivuista. Kattavamman kuvan saamiseksi käytettiin useita automaattitestejä ja tarkasteltiin yleisemmin verkkosivun laadunvarmistusta esteettömyyden perustana. Testitulosten perusteella parantamisen varaa on suurimmalla osalla aloitussivuista. Onneksi monet sivun toimintaa kohentavista korjauksista ovat helppoja toteuttaa ja osa korkeakoulujen verkkosivuista vastaavista on jo ollut tuloksista kiinnostunut.

Tulokset

Esteettömyystiedon saanti korkeakouluittain

• Ammattikorkeakoulujen aloittussivujen tulokset
• Yliopistojen aloitussivujen tulokset
  

Esteettömyystiedon saanti koostuu tiedon saantia edistävistä aloitussivun palveluista ja sivustolla olevan tiedon organisoinnista sekä tietosisällöistä. Yhteensä arvioijan selvitettäviä kohtia oli 18:

• Aloitussivun vuorovaikutteisuus.
• Hakupalvelu aloitussivulla.
• Tieto esteettömyyspalveluista keskitetysti.
• Vastuu eteettömyyspalveluista keskitetysti.
• Sisäiset linkit esteettömyyden vastuutahoihin.
• Ulkoiset linkit esteettömyyden yhteistyötahoihin.
• Linkki OPH:n oppaaseen.
• Tieto esteettömyyspalveluista englanniksi.
• Strateginen linjaus.
• Vaihtoehtoiset oppimateriaalit.
• Apuvälineet ja laitelainat.
• Tietotekninen tuki.
• Kommunikoinnin tuki.
• Tutorointi tai ohjaus.
• Tenttiminen ja arviointi.
• Fyysiset ympäristöt.
• Ylioppilas-/opiskelijakunnan tuki.
• Valintakokeiden esteettömyys.

Löydettyjen tietojen yhteismäärät eivät ole korkeakoulujen kesken vertailukelpoisia koska ne koostuvat yksittäisistä kriteereistä, jotka eivät ole yhteismitallisia. Löydettyjen tietojen määrä ei myöskään kerro, millainen korkeakoulussa toteutuva esteettömyys on.

Löydettyjen tietojen määrät ovat kuitenkin korkeita samoilla yliopistoilla, jotka ovat saaneet parhaita arvioita Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön Opiskelijan yliopisto 2008 kartoituksen mittareissa Aktiivisuus esteettömyyskysymyksissä ja Yhteyshenkilö esteettömyysasioissa. Sen sijaan Svenska Handelshögskolan joka sai korkeat pisteet Opiskelijan yliopisto -mittareissa, jäi tässä arvioinnissa vähemmälle koska esteettömyys on vielä osin tekstinä suunnitelmissa eikä näy konkreettisina toimintoina.

Löydettyjen tietojen määrien lisäksi taulukossa on tiivistelmät arvioijan kommenteista ja korkeakoulujen esteettömyysyhteyshenkilöiden antama palaute oman oppilaitoksensa sivuille tehdyn arvioinnin tuloksista.

Esteettömyystiedon saanti ammattikorkeakoulujen sivuilta

Eniten opiskelun esteettömyyteen liittyvää tietoa ja sen saantia edistäviä ratkaisuja löytyi ammattikorkeakoulujen sivustoilta (34)  Jyväskylän ammattikorkeakoulun,  Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun ja Stadian sivuilta. Muutaman ammattikorkeakoulun sivuilla päästiin lähes yhtä hyvään tulokseen, mutta useimmilta tutkituista sivuista löytyi viisi (5) tai vähemmän etsityistä kohdista. Kun palautemahdollisuus ja hakupalvelu on lähes 90% etusivuista, jäi opiskelun esteettömyyttä kuvailevan tiedon saanti valtaosalla ammattikorkeakoulujen sivustoista (27/34) minimaaliseksi.

Esteettömyystiedon saanti yliopistojen sivuilta

Yliopistojen sivustoilta (27) arvioija löysi kahdeksalta (HY, JY, KY, LaY, TaiK, TaY, TY ja VY) vähintään 10 etsityistä tiedonsaannin kohdista. Muutamilla sivustoilla etsinnässä päästiin aivan "kympin" tuntumaan (HYsve, OY, TKK ja TKKsve sekä ÅA).  13:lta yliopistojen sivustoista tavoitettiin viisi (5) tai vähemmän etsityistä kohdista. Kun palautemahdollisuus ja hakupalvelu ovat käytännössä kaikilla yliopistojen aloitussivuilla, jäi löydettyjen esteettömyystietojen määrä aivan minimiin lähes puolella (13/27) sivustoista.

Esteettömyystiedon saanti alakohdittain

• Ammattikorkeakoulut
• Yliopistot

Esteettömyystiedon saannin eri kohtien löytyminen ammattikorkeakoulujen verkkosivuilta (34)

Myös luetelmamuotoinen esitys eri kohtien löytymisestä on saatavilla.

Palautemahdollisuus ja hakutoiminto ovat verkkopalvelujen perusominaisuuksia. Ne ovat jo lähes joka ammattikorkeakoulun sivuilla, ja tietojen löytämistä helpottava sivustokartta on niiden rinnalla yleistynyt.

Yleisimmin etsityistä esteettömyyssisällöistä löytyivät sivuilta tiedot valintakoejärjestelyistä yli puolelta (58.80%:lla), Yksilöllinen tai tehostettu ohjaus noin kolmannekselta (29,40%:lla) ja Fyysisen ympäristön esteettömyys joka viidenneltä (20,60%:lla).

Käytäntönä keskitetty esteettömyystiedon esittäminen löytyi yhtä suurelta osalta ammattikorkeakoulujen aineistoista (17,65%:lta) kuin Tenttiminen ja arviointi sekä Apuvälineet ja laitelainat.

Yli kymmeneltä prosentilta sivustoista löytyi tietoa keskitetystä vastuusta (14,70%) esteettömyyden kannalta tärkeistä oppilaitoksen sisäisistä yhteyksistä (11,75%) ja esteettömyyden esittelyä englanniksi (11,75%).

Harvinaisiksi löydöiksi jäivät Kommunikoinnin tuki, Strateginen linjaus, Linkki OPH:n oppaaseen, Vaihtoehtoiset oppimateriaalit, Ulkoiset linkit ja Opiskelijakunnan tuki. Yhdenkään ammattikorkeakoulun sivuilta ei löydetty viitteitä tietoteknisen tuen suhteesta esteettömyyteen tai vammaisten opiskelijoiden apuvälineisiin.

Esteettömyystiedon saannin eri kohtien löytyminen yliopistojen verkkosivuilta (27)

Myös luetelmamuotoinen esitys eri kohtien löytymisestä on saatavilla.

Hakupalvelu on jokaisella yliopistojen aloitussivuista, palautemahdollisuuskin on tarjolla jo kolmella neljästä sivusta. Tietosisällöistä yleisimmin (77,80%:lta) saatiin yliopistojen sivustoilta tietoa valintakokeen esteettömyydestä.

Lähes puolelta sivustoilta löytyi tietoa esteettömyyden edistämisen strategisesta linjauksesta (48,15%) yleisimmin käytännön esteettömyystyö näyttäytyi fyysisten ympäristöjen kartoituksina ja kehittämispyrkimyksinä (44,45%). Jokseenkin yhtäläisesti (40,75%:lla) tulivat vastaan keskitetty vastuu ja tieto esteettömyysasioista.

Suurin piirtein kolmannekselta yliopistoista löytyivät verkosta keskeiset esteettömyyteen liittyvät Sisäiset linkit, Ulkoiset linkit, Linkki Opetushallituksen oppaaseen, Esteettömyystieto englanniksi, tieto tenttimisen ja arvioinin ratkaisuista ja Ylioppilaskunnan tuki esteettömän opiskelun edistämiseksi.

Yksilöllisen tai tehostetun ohjauksen kohdalla etsityt kriteerit täyttyivät 18,50%:lla. Vielä harvinaisempia olivat tässä arvioinnissa esteettömyyttä kuvaavat tiedot apuvälineistä ja lainalaitteista (14,80%:illa), kommunikoinnin tuesta (11,10%:lla) ja tietoteknisestä tuesta (3,70%:lla), mikä osaltaan johtunee siitä, ettei vastuu näistä osa-alueista ole ensisijaisesti yliopistolla. Hakusalla oli myös tieto opiskelun esteettömyyden kannalta keskeisten, vaihtoehtoisten oppimateriaalien kohdalla (7,40%:lla).

Automaattitestien tulokset aloitussivuilta

Tommi Lahtonen

• Dokumenttityyppi
• Merkistöt
• Semanttinen rakenne
• Ulkoasu
• Mobiililaitteet
• Testitulosten yhteenvetotaulukko

Testitulosten perusteella korkeakoulujen WWW-sivujen sisäinen rakenne ja tekninen taso ovat juuri niin huonot kuin WWW-sivujen yleensäkin. Tavalliselle käyttäjälle tämä ei välttämättä näy mitenkään, mutta erikoisten selainohjelmien, poikkeavien selausympäristöjen ja -laitteiden käyttäjät saattavat törmätä ongelmiin. Yksinkertaisimmillaan ongelmat eivät ole sen ihmeellisempiä kuin sivujen kankea ja hankala käytettävyys normaalista pöytäkoneesta eroavissa ympäristöissä. Pahimmillaan sivun sisältöä ei pystytä esittämään ollenkaan.

WWW-sivujen alkuperäinen perusajatus 90-luvun alussa oli, että voitaisiin tuottaa dokumentteja joita kuka tahansa voisi lukea missä tahansa ympäristössä ja millä tahansa laitteella. Tarkoitus oli korvata word-dokumentit ja muut ympäristö- ja ohjelmistoriippuvaiset dokumentit sellaisella muodolla jota olisi helppo kenen tahansa lukea. Valitettavasti tämä ajatus on vuosien kuluessa hämärtynyt, kun WWW-sivuja on keskitytty "pikseliviilaamaan" pöytäkoneisiin ja juuri tietyn kokoisiin ruutuihin sopiviksi. Onneksi viime vuosien aikana kännyköiden käyttäminen WWW-sivujen selaamiseen on yleistynyt ja on havahduttu huomaamaan, että maailmassa on muitakin tapoja selata WWW:tä kuin perinteisen työpöydän ja -koneen edessä istuen. TV:n digitalisoituminen saattaa tuoda WWW-sivut pian suoraan televisioihin tai miltä tuntuisi kuunnella Helsingin Sanomien tuoreita uutisia automatkalla radio-ohjelman tapaan ääniselaimen lukemana? Kaikki on mahdollista kunhan WWW-sivut saadaan tarpeeksi laadukkaaseen kuntoon.

Testattavana olevia sivustoja analysoitiin useilla eri testiohjelmilla. Sivuista tutkittiin niissä käytetyn HTML/XHTML-merkkauksen syntaktinen oikeellisuus ja kuinka hyvin ne noudattivat käyttämäänsä dokumenttityyppiä. Samalla tarkistettiin mitä merkistöä sivullä yritettiin käyttää. Sivun rakenteelliseen merkkaukseen liittyen tarkistettiin myös onko sivulla käytetty taulukkotaittoa ja löytyykö sivulta edes perustavimpia hyvän sivun rakenteeseen liittyviä merkintöjä kuten pääotsikkoa.

Sivujen ulkoasuun liittyen testattiin CSS-kielellä tehtyjen ulkoasumääritysten syntaktinen oikeellisuus. Samalla yritettiin etsiä esteettömyyden kannalta oleellisia CSS-määrityksiä. Sivuille suoritettiin myös mobiililaitteissa käyttämiseen liittyvä MobileOK-testi.

Testaamiseen käytettiin seuraavia ohjelmia:

W3C Markup Validation Service

Tarkistaa noudattaako WWW-sivu käyttämäänsä dokumenttityyppiä ("kielioppia"). Kertoo myös käytetyn merkistön ja jos sen määrittelyssä on ristiriitoja.

W3C CSS Validation Service

Tarkistaa ovatko WWW-sivulla käytetyt CSS-määritykset syntaktisesti oikein ja suositusten mukaisia. Varoittaa myös tärkeimmistä esteettömyyteen liittyvistä ulkoasuongelmista.

W3C Link Checker

Tarkistaa ovatko WWW-sivulla olevat linkit kunnossa.

W3C mobileOK Basic Checker

Toteuttaa W3C mobileOK Basic Tests 1.0-dokumentissa määriteltyjä testejä joilla voidaan selvittää kuinka hyvin sivua voidaan käyttää yksinkertaisilla mobiililaitteilla. Tuloksia voidaan hyvin soveltaa myös moneen muuhun erikoisympäristöön. Ohjelma on vielä beta-vaiheessa eikä aina kykene kaikkia sivuja tarkistamaan.

W3C Semantic Data Extractor

Yrittää etsiä sivusta semanttista informaatiota kuten sivun otsikoita. Toimii omalla tavallaan esimerkkinä koneesta/ohjelmasta, joka yrittää tulkita sivun sisältöä ihmisen tai muiden laitteiden ja ohjelmien paremmin ymmärrettävään muotoon. Hakukoneet ovat omalla tavallaan hyvin samankaltaisia ohjelmia.

Web Page Analyzer

Laskee sivun kokonaiskoon sivun HTML/XHTML-koodin ja siihen linkitettyjen kuvien ja muiden objektien perusteella. Antaa arvion sivun latausnopeudesta ja vinkkejä siitä kuinka sitä voisi parantaa.

Automaattitestien rajallisuus

Jos sivu läpäisee automaattisen testin, ei kaikki ole välttämättä vielä kunnossa. Testit ovat vain ohjelmia ja keskittyvät useimmiten jonkin ominaisuuden tarkasteluun sivun koodissa. Testit eivät voi tietää, mitä sivun toiminnalta odotetaan ja miten se olisi pitänyt toteuttaa. Eri testiohjelmat saattavat antaa samasta sivusta erilaiset tulokset ja useampaakin testiä käytettäessä voi osa virheistä jäädä löytymättä.

Tässä arvioinnissa esimerkiksi ulkoasun suhteen saadaan tietoa vain siitä, miltä sivuilla löytyy kiinteitä koon ja sijainnin määrityksiä. Jos testi ei löydä kiinteitä määrityksiä, ei se vielä takaa, että sivu mukautuisi ongelmitta eri kokoisiin näyttöihin. Testi voi myös ilmoittaa koodissa olevista merkinnöistä, joilla ei ole käytännössä vaikutusta sivun mukautumiseen. Mukautuvat sivut löytyisivät toistaiseksi vain ihmisen tekemällä käyttäjätestauksella ja automaattitesteissä löytyneet kiinteät toteutuksetkin olisi hyvä varmistaa ihan itse.

Kattava verkkosivun esteettömyyden arviointi edellyttää usean eri ohjelman, menetelmän ja testaajan käyttämistä. Koska kattavaan testaamiseen ei usein ole käytännössä mahdollisuuksia, on testiohjelmien suuntaa-antava arviointi nopeana menettelynä esteettömyyttä edistävä.

Dokumenttityyppi

WWW-sivujen pitäisi noudattaa jotain suositusten mukaista dokumenttityyppiä, joka tarkoittaa lähinnä sivulla noudatettavaa kielioppia. Oikean kieliopin noudattaminen varmistaa, että sivun sisältö tulee mahdollisimman oikein tulkituksi erilaisissa ympäristöissä ja laitteissa.

Erilaisia dokumenttityyppejä on useita mutta ne voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: HTML-dokumenttityypit ja XHTML-dokumenttityypit. HTML-dokumenttityypit ovat vanhimpia ja pisimpään käytössä olleita ja myös huonoiten sivuilla noudatettuja. Suositukset neuvovat, että WWW-sivuilla käytettäisiin aina uusinta mahdollista dokumenttityyppiä. XHTML-dokumenttityypit ovat uusimpia ja ne ovat samalla XML-sovelluksia eli niihin pätevät kaikki säännöt jotka koskevat XML-dokumentteja.

Jos XML-dokumentteihin liittyviä sääntöjä oikeasti sovellettaisiin niihin WWW-sivuihin jotka väittävät noudattavansa XHTML-dokumenttityyppejä niin lähes kaikki nämä sivut lopettaisivat toimintansa. Yksi XML-sovelluksien perussääntöjä on, että XML-sovelluksen on oltava hyvin muodostettu (well-formed) ja jos näin ei ole niin ohjelman, joka tälläistä dokumenttia käsittelee, pitää jättää dokumentti käsittelemättä.

Käytännössä WWW-selaimet eivät XHTML-dokumentteja käsittele oikeina XML-dokumentteina vaan ne käsitellään kuten vanhanaikaiset HTML-dokumentit joiden rakenne on yleensä mitä sattuu. WWW-dokumentteja joiden rakenne on tehty miten sattuu kutsutaan ns. tagisoppa (tagsoup) -dokumenteiksi. Näissä dokumenteissa on syntaksivirheitä, dokumenttityypin vastaisia merkintöjä, elementtejä joita mikään dokumenttityyppi ei tunnista ja mitä tahansa muita virheitä. Näiden virheellisyyksien korjaamiseksi WWW-selaimiin on rakennettu massiivinen määrä virheenkorjauslogiikkaa, joka hidastaa WWW-selaimia ja kasvattaa niiden kokoa. Menossa on kilpajuoksu WWW-selaimien virheenkorjausominaisuuksien ja huonosti tehtyjen WWW-sivujen välillä. Mitä paremmin selaimet sietävät virheitä sitä huolimattomammin WWW-sivuja tehdään ja lopputuloksena on paljon huonosti tehtyjä WWW-sivuja ja hitaita WWW-selaimia.

Perinteisessä pöytätietokoneympäristössä huonosti tehdyt WWW-sivut eivät ole kovin suuri ongelma. Mobiiliympäristöissä ja muissa ympäristöissä, joissa on käytössä rajallinen määrä prosessoritehoa ja rajallinen määrä muistia voidaan törmätä ongelmiin. Hyvin muodostettuja XHTML-dokumentteja käsiteltäessä mitään ylimääräisiä virheenkorjausvirityksiä ei tarvittaisi vaan selaimen runkona toimiva XHTML-tulkki olisi yksinkertainen ja nopea.

Suurelta osalta korkeakoulujen aloitussivuja (23%) puuttuu dokumenttityyppimääritys kokonaan. Nämä dokumentit käsitellään yleensä jonkun HTML-dokumenttityypin mukaan. Vajaa kolmannes (31%) sivuista käytti jotakin HTML-dokumenttityyppiä ja peräti 45% väitti olevansa XHTML-dokumentteja. Valitettavasti näistä XHTML-dokumenteista (23 kpl) vain kaksi (2) sivua oli oikeasti rakenteeltaan hyvin muodostettuja ja noudatti dokumenttityyppiä. Tässä kohtaa mennään siis pahasti metsään. Jos sivua ei oikeasti aiota kirjoittaa rakenteeltaan ehjäksi niin ei pitäisi esimerkiksi muodin takia väittää sen olevan XHTML:ää. Rikkinäisen dokumentin väittäminen XML-dokumentiksi aiheuttaa vain ja ainoastaan lisää ongelmia. Sivua saatetaan haluta käsitellä jollakin XML-työkalulla mutta se ei onnistu koska sivu on rikki. Jos tietokoneohjelmia kirjoitettaisiin yhtä huolimattomasti niin 90% ohjelmista ei toimisi ollenkaan. Näiden virheiden takana ei voi olla tiedon tai taidon puute koska ehjien XHTML-dokumenttien tuottaminen on paljon helpompaa kuin kirjoittaa jotain puhuttua kieltä kielen kieliopin mukaan.

Luultavasti ongelman taustana on historian painolasti: HTML-dokumentteja on kirjoitettu miten sattuu joten sama pätee nyt XHTML-dokumentteihin varsinkin kun selaimet eivät niiden virheistä (vielä) mitenkään ilmoittele.

Merkistöt

Dokumenttien rakennetta tutkittaessa kiinnitettiin huomiota myös dokumenteissa käytettyihin merkistöihin. Käytetty merkistö määrää sen näkyvätkö skandinaaviset merkit ja muut mahdolliset erikoismerkit oikein kaikissa ympäristöissä.

Useimmissa sivuissa (61%) oli käytetyn merkistön suhteen epäselvyyksiä. Merkistö voidaan yrittää ilmaista usealla eri tavalla ja jos näiden tapojen välillä on ristiriitoja niin tuloksena voi olla dokumentti jonka merkit näkyvät väärin. Yleisin ongelma on ilmoittaa HTTP-protokollan tasolla eri merkistö kuin XHTML-dokumentin sisällä. Näissä tapauksissa jää selaimen arvailtavaksi kumpaa merkistöä se käyttää dokumenttia esittäessään.

Merkistöristiriidat on helppo korjata jos asiaan vain hieman paneudutaan. Kaikeksi onneksi selaimet ovat melko hyviä arvaamaan oikean merkistön.

Semanttinen rakenne

Dokumentti saattaa olla hyvinkin dokumenttityyppimäärityksensä mukainen ja hienosti ja kauniisti muodostettu mutta se ei vielä tarkoita, että dokumentin rakenne olisi hyvä. Suomeakin voi kirjoittaa aivan kieliopin mukaan mutta silti epäselvästi. Hyvässä WWW-sivussa on käytetty HTML/XHTML-elementtejä oikein niiden semanttisen merkityksen mukaan eikä sen mukaan miltä jokin elementti sattuu ulkoasultaan näyttämään sivuntekijän selaimessa.

Kun sivun rakenne on merkitty semanttisesti oikein on sivun sisällön ymmärtäminen koneellisesti huomattavasti helpompaa. Esim. erikoisemmat selaimet osaavat paljon paremmin jäsentää sivun sisältöä käyttäjälleen sopivaksi tai Google osaa paremmin painottaa tiettyjä osia sivusta. Yksinkertaisin tapa tehdä hakukoneoptimointia, eli saada sivustonsa löytymään hakukoneilla paremmin, on kirjoittaa sivunsa rakenteellisesti oikein.

Valitettavasti 41% tutkituista sivuista käyttää sivun ulkoasun muodostamiseen taulukkotaittoa eli sivun rakenteessa on erilaisia taulukoita sisäkkäin sijoiteltuina vain sen takia, että saadaan sivun ulkoasu tiettyyn muotoon. Taulukot ovat kuitenkin tarkoitettu taulukkomuotoisen tiedon esittämiseen eivätkä sivun taittamiseen. Sivun ulkoasu pitäisi muodostaa erillisellä CSS-tyylitiedostolla, joka määrää sen miten missäkin ympäristössä mikäkin HTML/XHTML-elementti esitetään mutta säilyttää elementtien rakenteellisen merkityksen ennallaan. Taulukkotaitettua sivua on erittäin hankala tulkita esim. ääniselaimilla, jotka yrittävät tulkita taulukkoa taulukkomuotoisena tietona.

Yksinkertaisin tapa parantaa sivun rakennetta on luopua taulukkotaitosta ja varmistaa, että sivulta löytyy sivun pääotsikko (h1-elementti) ja tarpeellinen määrä alaotsikoita (h2-, h3-elementtejä). Kirjoittamalla sivulle järkevä otsikkorakenne saadaan sivua heti paljon helpommin jäsenneltyä, pystytään luomaan tarvittaessa automaattinen sisällysluettelo ja Googlekin tietää mitkä ovat sivun oleellisimpia sisältöä (otsikot tietenkin!). Nyt pääotsikko eli h1-elementti löytyi vain 17%:sta sivuja.

Ulkoasu

Hyvin tehdyn WWW-sivun ulkoasu on määritelty kokonaan CSS-kielellä tehdyllä ulkoisella tyylitiedostolla. Tällä saavutetaan mahdollisimman yksinkertainen (kevyt) ja rakenteellisesti siisti ja ymmärrettävä HTML/XHTML-dokumentti. Sekoittamalla ulkoasumäärityksiä suoraan HTML/XHTML-dokumentin sisään vain hankaloitetaan sivun ylläpitoa. Pitämällä ulkoasu erillisessä tiedostossa on erittäin helppoa hallinnoida koko sivuston ulkoasua.

Korkeakoulujen aloitussivuilla käytetty CSS testattiin W3C:n CSS-validaattorilla, joka tarkistaa CSS:n syntaktisen oikeellisuuden. Vajaa kolmannes (31%) sivuista sisälsi oikeita syntaksivirheitä, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa sivun näkymiseen tietyissä ympäristöissä. Selaimien virheentarkistus- ja sietokyvyissä on eroja joten on syytä pyrkiä kirjoittamaan määrityksensä syntaktisesti oikein. Suurimmassa osassa sivuja oli käytetty joitakin epästandardeja ulkoasumäärityksiä tai tehty muita pienempiä erheitä. Oikein käytettynä epästandardit (selainkohtaiset) ominaisuudet eivät aiheuta ongelmia mutta jos niiden toiminnasta ollaan sivun ulkoasussa liian riippuvaisia saattaa sivun ulkoasu hajota jossakin erikoisemmassa ympäristössä.

CSS:llä on mahdollista määrätä sivun ulkoasu mediakohtaisesti eli esim. tulostusulkoasu eroaa normaalista ruutunäkymästä ja mobiililaitteissa saattaa olla oma ulkoasunsa. Muutamalla harvalla sivulla oli osattu tehdä mediakohtaisia määrityksiä. Olisi erittäin suositeltavaa, että kaikilla sivustoilla osattaisiin huomioida eri mediat. Minimissään kannattaisi määritellä siisti ulkoasu tulostusta varten. Joillain sivuilla esiintyy sivusta aivan erillinen versio tulostamista varten mutta se on turhaa vaivannäköä eikä ole mitään takeita, että käyttäjä edes löytää tätä tulostusversiota.

Erittäin tyypillinen suunnitteluvirhe WWW-sivuissa on määritellä sivun ulkoasu johonkin tiettyyn näyttökokoon sopivaksi. Tapa lienee perua paperille suunniteltavasta taitosta jossa tietenkin tiedetään täsmälleen minkäkokoinen media (paperi) on käytössä. WWW-maailma ei kuitenkaan ole staattinen vaan maailma on täynnä erikokoisia näyttöjä joissa kaikissa on erilainen tarkkuus ja käyttäjillä on itsellään mahdollisuus määrätä selainikkunansa koko ja valita silmilleen sopiva fonttikoko. WWW-sivuja ei siis pidä suunnitella tiettyyn kiinteään kokoon vaan ne on suunniteltava ulkoasultaan ympäristöön sopeutuviksi. Nyt kuitenkin peräti 56% sivuista käytti kiinteää sivulayoutia! Todellinen luku saattaa olla suurempikin mutta automaattitestaus arvioi lukumääräksi 56%. Kiinteä sivun ulkoasu on yksi kymmenestä eniten rikotusta etusivun suunnitteluvirheestä.

Hyvä WWW-sivu skaalautuu käyttäjän näytön koon mukaan eli sopii vaikka kännykän kapealle näytölle ja osaa myös käyttää isomman näytön pinta-alan hyödykseen. Kompromissejä joutuu kuitenkin aina tekemään eikä aivan kaikkea pystytä tunkemaan hyvin pienelle näytölle mutta sitä varten onkin keksitty mediakohtaiset CSS-tiedostot.

Toinen käyttäjän kannalta kiusallinen ongelma on fonttikoon määrääminen johonkin kiinteään kokoon. Kunkin käyttäjän silmälle sopiva fonttikoko on täysin riippuvainen käyttäjän näkökyvystä, käytetyn näytön koosta, kontrastista, valaistuksesta ja muista ympäristöön liittyvistä asioista. Sivun suunnittelijan ei siis pidä määrätä kirjasinta tiettyyn kokoon vaan se täytyy aina suhteuttaa käyttäjän itsensä määräämään oletuskokoon.

Yli 78% sivuista käytti kiinteää kirjasinkokomääritystä. Mitä enemmän otetaan käyttöön kännykkäselaimia, minikokoisella näytöllä varustettuja minikannettavia, jättikokoisia näyttöjä ja muita erikoisuuksia niin sitä enemmän tulee ongelmia kiinteiden kirjasinkokomääritysten takia. Kiinteät kirjasinkootkin pyritään yleensä määrittämään aivan liian pieniksi. Tämä johtunee WWW-suunnittelijoiden matalasta keski-iästä: heillä on vielä näkökyky parhaimmillaan. Kiinteä kirjasinkoko on yksi kymmenestä pahimmista WWW-sivujen suunnitteluvirheestä.

Mobiililaitteet

Sivuille ajettiin W3C mobileOK Basic Checker -testi, joka tutkii kuinka hyvin sivut soveltuvat mobiililaitteilla luettaviksi. Mobiililaitteisiin pätevät periaatteessa aivan samat esteettömyysongelmat kuin muihinkin erikoisympäristöihin ja -selaimiin. Erityistä huomiota kannattaa kuitenkin kiinnittää sivujen ulkoasun vaativaan tilaan koska mobiililaitteiden näytöt ovat pieniä ja yleensä kapeita sekä sivun ja siihen liittyvien kuvien ja muiden objektien tiedostokokoon. Mobiililaitteiden verkkoyhteys on yleensä hitaampi kuin perinteisten pöytäkoneiden ja isojen kuvien ja muiden tiedostojen lataaminen kestää siis kauemmin. Lisäksi mobiililaitteiden muisti- ja prosessoriresurssit ovat rajoitetummat mikä voi jo estää liian isojen dokumenttien tai objektien käsittelyn kokonaan. Käytännössä lähes kaikki testatut sivut vaativat korjailua ja viilailua jotta niistä tulee hyvin mobiiliympäristöissä käytettäviä.

Tyypillisimpiä ongelmia mobiililaitteiden kannalta olivat:

• Sivun koko on liian suuri (yli 20 kilotavua kaikki sivuun liittyvät tiedostot laskettuina)
• Taulukkotaitto
• Kuvien korkeutta ja leveyttä ei ole määritelty
• Absoluuttiset yksiköt
• Välimuistitallennukseen liittyvät tiedot puutteellisia
• On käytetty embed- tai iframe-elementtejä
• Kuvien alt-attribuutit puuttuvat
• Popup-ikkunoita tai -linkkejä
• Merkistöristiriidat
• XHTML-dokumentti ei ole hyvin muodostettu
• Kehykset
• Edelleenohjaukset on määritelty väärin
• javascript:-linkkejä
• Sivun ulkoasua on muotoiltu läpinäkyvillä kuvilla

Testitulosten yhteenvetotaulukko

Tärkeimmät testitulokset on koostettu seuraavaan taulukkoon. Tuloksista joissakin Kyllä-merkintä tarkoittaa testin ilmoittamia virheitä tai huonoa ratkaisua (Merkistöristiriitoja, Kiinteä layout, Kiinteä tekstin koko, Rakenne rikki, ja Taulukkotaitto), joissakin kriteereistä hyväksyttyä tulosta (Validi HTML, Validi CSS-syntaksi, Pääotsikko). Taulukossa Ei-merkintä kohdissa, Merkistöristiriitoja, kiinteä layout jne. kertoo vain, että testi ei havainnut sivulla etsittyjä ongelmia. Tieto siitä, että sivulla ei ole kiinteää ulkoasua (layout) ei myöskään vielä merkitse, että sivun ulkoasu olisi mukautuva.

Aivan kaikista sivuista ei syystä tai toisesta pystytty tekemään kaikkia testejä. Jos sivun testaaminen ei onnistu, se on yleensä merkki siitä, että sivussa on jotain pielessä. Joidenkin sivujen kohdalla tuli esille myös testiohjelman puutteita. Ei tietoja -merkintä taulukossa kertoo, että kyseisen kohdan tulokset puuttuvat.

Johtopäätökset

Arvioinnin anti kehittämistyölle

Arvioinnin tulokset ja korkeakoulujen esteettömyysyhteyshenkilöiltä saadut palautteet kertovat, että useissa korkeakouluissa edistetään monien muutosten keskellä aktiivisesti opiskelun esteettömyyttä. Myös useiden korkeakoulujen viestijät ja verkkosivujen tekijät ovat olleet kiinnostuneita arvioinnista ja esteettömyystyöstä.

Tässä arvioinnissa toteutetuissa verkkosivujen esteettömyyden ja käytettävyyden testaamisessa sekä esteettömyystiedon ja sen organisoinnin tarkastelussa on puutteita. Aitoja opiskelunsa suunnitteluun tietoja etsivän henkilön toimintatapoja tai kokemuksia ei tavoiteta. Löydetty opiskelun esteettömyystieto on korkeakoulun kuvaus tilanteesta ja jää vaille opiskelijoiden ja henkilöstön kokemusta todellisuudesta. Lisäksi tietoa opiskelun esteettömyyteen vaikuttavista asioista jää eri syistä löytämättä. Joitain kehittämisnäkymiä arviointi näyttäisi kuitenkin tarjoavan.

Aloitussivujen teknisen esteettömyyden arvioimiseksi käytettiin useita automaattisia testejä, joista useimpien tuloksia tarvitsee ihmistyönä täydentää tai tarkistaa. Pelkästään testitulosten perusteella oli kaikilla korkeakoulujen aloitussivuilla ratkaisuja, jotka eivät täyttäneet esteettömyyssuosituksen perusvaatimuksia. Useilta sivuilta löytyi myös muissa testeissä ongelmia, joista kuitenkin monet ovat kohtalaisen helposti korjattavissa.

Löydettävyyden ja tietosisältöjen arvioinnin taustalla oleva toive saada tietoa esteettömyydestä mahdollisimman vaivattomasti, toteutuu toistaiseksi korkeakoulujen sivustoilla harvoin. Useimmiten tietoja saa etsiä pitkäänkin hakupalvelun avulla. Onneksi löytyi myös esimerkkejä esteettömyyttä kuvailevista verkkosivuista, joihin oli pääsy jo aloitussivulta ja opinto-oppaista.

Linkki Opetushallituksen oppaaseen Esteetön korkeakouluopiskelu (http://www.oph.fi/koulutusoppaat/Esteeton_opas.pdf)/ Högskolestudier för alla (http://www.oph.fi/koulutusoppaat/Hinderfri_guide.pdf) olisi toistaiseksi monella sivustolla auttava vähimmmäistieto tai kattavassa esittelyssä perusteltu täydennys. Kun korkeakouluissa nähdään vaiva tietojen toimittamiseksi oppaaseen, on yllättävää, että suomekielisillä yliopistojen sivuilla alle puolella ja ammattikorkeakouluista vain joka viidennellä on linkki oppaaseen. Ruotsinkielisillä sivuilla tieto oppaasta näyttää olevan vielä harvinaisempi.

Oppaan esteetön verkkoversio saattaisi olla nykyistä PDF-toteutusta suositumpi luettava ja linkitettävä. Verkkototeutus voisi myös olla korkeakoulujen esteettömyysvastaavien päivitettävissä, jolloin se pysyisi ajantasaisena. Korkeakoulujen kuvaukset voisivat myös olla oppaassa tietokantana, josta voisi tehdä hakuja eri kriteereillä opintopaikkojen vertailemiseksi.

Oppaan linkittämisen ohella nousi esiin laajemminkin kysymys esteettömyyttä koskevan tiedon löytymisestä ruotsinkielisenä ja englanninkielisenä. Arvioinnin perusteella suomenkielisissä korkeakouluissa on tarjolla useimmiten hyvin vähän tai ei ollenkaan tietoa opiskelun esteettömyydestä opiskelijalle, joka ei hallitse suomen kieltä. Vastaavasti vaikeaa oli löytää esteettömyyskuvauksia englanniksi ruotsinkielisten korkeakoulujen sivuilta.

Arvioinnin toteuttamisessa on pyritty saamaan mahdollisimman monia tahoja mukaan, ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Arvioinnin kestäessä on tullut selväksi, että tuleva toteutus on suunnittelusta raportointiin tehtävä ainakin suomen ja ruotsin kielellä, mahdollisesti myös englanniksi.

Kokonaisuudessaan prosessi on tuottanut runsaasti tietoa ja ideoita, joista vain osa sisältyy raporttiin. Arviointi on antanut näkökulmia myös tekeillä oleviin esteettömyyssuosituksiin. ESOK-hanke kiittää kaikkia tavalla tai toisella osallistuneita ja toivoo edelleen palautteita ja keskustelua.

Liitteet ja lähteet

Liitteet

Arvioinnin taustaa.

Osa-aluekohtaiset tulokset.

Lähteet ja lisätieto

Web Content Accessibility Guidelines 1.0 Verkkosisällön saavutettavuusohjeet

Näkövammaistahojen testausohjeet verkkosivuille ja -palveluille Näkövammaisten keskusliitto

Verkkopalvelujen laatukriteeristö Laatua verkkoon. Suomi.fi.

PDF-tiedostot ja esteettömyys -ohje ESOK-hanke

Esteetön esitysgrafiikka
ESOK-hanke