Pienillä, yksinkertaisillakin teoilla saadaan paljon aikaan
Aslak Rantakokko työskentelee projektipäällikkönä Autismi- ja Aspergerliiton hallinnoimassa valtakunnallisessa TUKEA-projektissa, joka toimii Oulusta käsin ja jossa kehitetään autismin kirjon henkilöille työn ja opiskelun tukitoimia. Autismin kirjoon sisältyy monenlaisia yksilöllisiä piirteitä - ja uusimman tutkimuksen valossa myös vahvuuksia. Ei olekaan yllättävää, että korkeakouluissa autismin kirjon henkilöitä on sekä opiskelemassa että työssä.
- Kun luennoin Helsingin yliopiston Erilaisten oppijoiden/Autismin kirjon vertaisopiskelijaryhmälle työelämän haasteista, tuli n. 20 opiskelijaa kuuntelemaan ja keskustelemaan, Rantakokko kertoo.
TUKEA-projektissa toiminnan painopiste on viime aikoina ollut työllistymisprosessissa tarvittavan tuen ja verkostojen kehittämisessä.
-Esimerkiksi työhaastattelu on tietysti vaativa jokaiselle, mutta erityisen herkkä kohta autismin kirjon henkilöille. Sosiaalisten taitojen puutteellisuus tai valtaväestöstä voimakkaastikin poikkeava tapa kommunikoida ovat haaste työllistymiselle. Autismin kirjon henkilöille ei myöskään ole tyypillistä oman itsensä kehuminen, mikä auttaisi oman osaamisen ja työpanoksen markkinoinnissa, Rantakokko pohtii.
Hankkeessa ollaan laatimassa erityisesti autismin kirjon henkilöille suunnattua työnhakuopasta ja myös työluotsikoulutuksen järjestäminen ja kehittäminen ovat työn alla.
-Autismin kirjon henkilöillä tavallinen, spesifi osaaminen ja mielenkiinto ovat vahvuus, kun ne sopivat työnkuvaan. Jotkut työnantajat osaavat myös arvostaa työntekijää, joka toimii pilkuntarkasti ja täsmällisesti noudattaen ohjeita, Rantakokko tietää.
Opetus- ja ohjaushenkilöstön kaikkialla oppilaitoksissa olisi hyvä pystyä edes auttavasti tunnistamaan autismin kirjon käyttäytymisen piirteitä. Samalla on huomattava, ettei kaikkia autismin kirjon piirteitä omaavia henkilöitä ole välttämättä diagnosoitu tai edes ole tarpeen koskaan diagnosoidakaan. Esteettömyyden ja suvaitsevan ilmapiirin kehittäminen niin oppilaitoksissa kuin työelämässäkin auttaa jokaista, myös autismin kirjon henkilöä. Vastaavasti jokin yleinen ongelma voi muodostua myös autismin kirjon henkilölle ylivoimaiseksi esteeksi.
-Yliopisto-opiskelu on pitkä tie ja harmittaa, jos valmistuminen jää sitten siitä gradusta kiinni vaikkapa puutteellisen ohjauksen takia.
Rantakokko kokee hieman ongelmalliseksi sen, että diagnoosista kertominen voi johtaa yleistyksiin, vaikka jokainen autismin kirjon henkilö omaa yksilöllisen ja usein hyvin monimuotoisen käyttäytymiskuvan. Vaikeuksia saatetaan myös vähätellä.
-Jos kertoo esimerkiksi Aspergerin oireyhtymästä, voi olla, ettei sitä oteta ollenkaan vakavasti, se kun on joidenkin mielestä "muotitauti". Autismin kirjosta on kokemukseni mukaan enemmän luuloja ja pinnallisia käsityksiä kuin oikeaa tietoa, mutta onneksi tiedon halu eri toimijoiden ja organisaatioiden keskuudessa on vahva.
Tärkeää onkin tiedon jalkauttaminen eri puolilla Suomea ja yhteistyön edistäminen eri tahojen kuten työnantajien, koulutusalan, työvoimahallinnon ja KELAn kesken autismin kirjon asioihin liittyen. Keskinäisissä keskusteluissa korostuvat usein koulutuksen ja työelämän siirtymä- tai nivelvaiheet. Rantakokon mukaan ne ovatkin tärkeimpiä tapahtumia, kun ajatellaan autismin kirjon henkilön mahdollisimman itsenäistä, laadukasta elämää, työtä ja toimeentuloa.
-Samalla on kuitenkin otettava huomioon elinikäisen oppimisen näkökulma. Haaste on suuri, mutta pienillä, yksinkertaisillakin teoilla saadaan paljon aikaan arjen kohtaamistilanteissa.
Kuva: Minna Koskinen
