Korkeakouluissa tarvitaan lisää tietoa lukivaikeudesta
Terhi Raitanen on toiminut viisi vuotta Pirkanmaan erilaiset oppijat ry:n sihteerinä ja Erilaisten oppijoiden liiton hallituksessa sen perustamisesta lähtien. Vapaaehtoisena luki-ohjaajana Terhi on tutustunut moniin korkeakouluopiskelijoihin, joilla on ollut kouluaikana tukiopetusta tai jotka epäilevät, että heillä itsellään on luki- tai oppimisvaikeus.
Terhi Raitanen toteaa, että jokainen opiskelija on yksilö. Joku hyötyy erityisesti kuulon kautta saatavasta informaatiosta ja käy mielellään luennoilla. Jollekin toiselle taas toiselle luennot tuntuvat olevan ajanhukkaa. Vahvuudet opiskelussa, kuten oppimisvaikeudetkin, ovat yksilöllisiä.
-Vaikeuksien tunnistaminen ja tieto siitä, mitä voi tehdä ovat tärkeitä. Erilaisten opiskelutekniikoiden ja oppimistrategioiden tunteminen olisi hyödyllistä.
Yleensä lukivaikeus hidastaa kirjoittamista, lukemista ja kielten opiskelua. Vaikutukset voivat olla hyvinkin laajoja.
-Kun opinnot hidastuvat, voi opintotuen saaminen katketa, ja on mentävä töihin. Kun kaikki aika menee opinnoissa ja töissä, ei yhteisöllisestä oppimisesta tai sosiaalisesta elämästä voi paljon puhua.
Terhi pitää tarpeellisena lisätä henkilöstön tietämystä lukivaikeudesta korkeakouluissa.
-Joskus käy niin, että kun lukivaikeudesta mainitsee, saa vaihtoehtona tehtäväkseen suuremmasta aineistosta laajemman työn.
Tiedon puutteen ohella tai sen taustalla on myös asenteellisia esteitä.
-Vieläkin tulee vastaan ajatus, ettei korkea-asteella voi olla lukivaikeuksia. Opiskelijaan ei luoteta vaan epäillään helppojen ratkaisujen hakemisesta, kun hän kertoo lukivaikeudestaan.
Terhin mukaan laitokselle ja opiskelijalle nykyistä paremmin sopivat järjestelyt löytyisivät helpommin, jos opettajat todella keskustelisivat opiskelijan kanssa ja kuuntelisivat opiskelijaa.
-On käynyt niinkin, että on epäilty lukivaikeuksisten opiskelijoiden älykkyyden riittämistä yliopisto-opiskeluun ja ehdotettu siirtymistä ammattikorkeakouluun. Siinäpä varsinainen stereotypioiden ryteikkö!
Tarpeellisia yksilöllisiä tukitoimia ovat esimerkiksi luentoaineistojen saaminen etukäteen, äänitysmahdollisuus, lisäaika tentteihin, tietokoneen käyttäminen kirjoittamiseen ja pidennetyt laina-ajat kirjastoissa. Tukitoimien saamiseksi korkeakouluissa tarvitaan yleensä todistus lukivaikeudesta.
-Ikävää on, että osalle korkeakouluopiskelijoista kotikunta ei kustanna lukitodistusta vaan opiskelija joutuu itse maksamaan sen .
Lisäksi ovat tärkeitä yhteisölliset kehittämistoimet.
-Näkyvyyttä on lisättävä ja hälvennettävä kielteisiä mielikuvia. Henkilöstön kehittäminen ja opiskelijoiden vertaistuki ovat tässä tärkeitä. Korkeakoulujen olisi hyvä myös verkostoitua yhteistyöhön kunnan eri toimijoiden, järjestöjen ja työnantajien kanssa.
Terhi Raitasen mukaan oppimisen esteiden poistamiseksi olisi monitahoista yhteistyötä kehitettävä elinikäisen oppimisen näkökulmasta.