ESOK-hanke 2006-2011

Esteetön valintakoe

Tähän luonnokseen on merkitty työryhmän jäsenten ja eri yhteistyötahojen kommenttien perusteella tehdyt muutokset tähdillä ja lähteen kertovalla numerolla esimerkiksi: **muutettu teksti1*. Lausunnot ja kommentit löytyvät luonnoksen lopusta.

Johdanto

Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden valinta on yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta oleellinen kysymys korkeakouluyhteisöissä. Tässä suosituksessa tarkastellaan opiskelijavalintaprosessia: kokeen suunnittelua, tiedon tarjontaa hakijoille, valintakoetilaisuuden järjestelyjä sekä järjestelyjen arviointia ja kehittämistä.

Yhdenvertaisen opiskelun ja osallistumisen esteitä poistetaan korkeakouluissa aktiivisesti, mutta esteettömyys toteutuu varsin vaihtelevasti. Yhtäältä tarvitaan yhtenäisempiä käytäntöjä. Toisaalta on vaikea laatia tiivistä ohjeistusta, joka kattaisi korkeakoulujen valintakokeiden sekä niihin osallistuvien opiskelijoiden monenlaisuuden. Suosituksen tavoitteena onkin antaa näkökulmia korkeakoulu-, oppiaine- ja koulutusalakohtaisten valintakoeprosessien ja -ohjeiden kehittämiseksi.

Suosituksen tekemiseen ovat osallistuneet Kuulonhuoltoliiton, Kuurojen Liiton, Erilaisten oppijoiden liiton, Näkövammaisten keskusliiton, Invalidiliiton (..) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston, Kuopion yliopiston, Taideteollisen korkeakoulun ja Turun yliopiston edustajat. Suositusta kehitetään aktiivisesti eri tahojen kanssa ja kaikki kommentit otetaan ilolla vastaan.

Suosituksen sisältö

Suosituksessa valintakoetta ja esteettömyyttä tarkastellaan kiinteänä osana korkeakoulun ja opiskelijan toimintaa. Monien eri näkökulmien huomioimiseksi suositukseen on koottu tietoa, joka aikaisemmin on ollut kirjaamatta tai hajallaan eri paikoissa. Laaja kokonaisuus on pyritty rakentamaan niin, että itselleen kiintoisat osuudet löytäisi mahdollisimman helposti.

Valintakokeiden esteettömyyden tarkistuslista auttaa kartoittamaan, onko esteettömyyden kannalta keskeisimmät periaatteet otettu huomioon valintakoeprosessin eri vaiheissa. Tarkistuslistan pääotsikot toimivat linkkeinä Valintakokeen esteettömyyden perustelut ja lisätieto -osuuteen, joka sisältää käytännön ohjeita ja esimerkkejä valintakokeen ja opiskelun esteettömyyden toteuttamiseksi.

Valintakokeiden esteettömyyden tarkistuslista

Tarkistuslistaan on tiivistetty periaatteet, joita soveltamalla valintakokeiden ja opiskelun esteitä voidaan vähentää.

Toteuta opiskelijavalintojen ja opiskelun yhdenvertaisuutta

  • Poistetaanko yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien esteitä aktiiviisesti?
  • **Onko korkeakoulussa yhdenvertaisuussuunnitelma?3*
  • **Onko korkeakoulussa yhdenvertaisuustyöryhmä tai nimetty vastuuhenkilö?3*
  • Edistetäänkö yhdenvertaisuutta yhteistyössä mahdollisimman monien erilaisten ryhmien ja yksilöiden kanssa?
  • Ovatko yhdenvertaisuuden toteutumista koskevat arvioinnit ja suunnitelmat julkisia?

Tiedota hakijalle opiskelusta ja valinnoista

  • Onko korkeakoulussa esteettömyysasioista vastaava henkilö?
  • Ovatko valintakokeita koskevat verkkosivut ja erimuotoiset asiakirjat esteettömiä?
  • Onko opetusjärjestelyjen ja opiskeluympäristöjen esteettömyys kuvailtu niin, että hakija voi arvioida niiden sisältämät vaatimukset ja mahdollisuudet?
  • Onko koulutuksen sisältämä toiminta kuvailtu niin, että hakija voi arvioida sen sisältämät vaatimukset?
  • Onko koulutuksessa tavoiteltavan osaamisen ilmeisimmät ammatilliset sovellukset kuvailtu niin, että hakija voi arvioida niiden sisältämät vaatimukset?
  • Ovatko edellä mainitut tiedot saatavilla molemmilla kotimaisilla kielillä ja myös englanniksi?
  • Onko hakijalla tilaisuus keskustella tarvitsemistaan järjestelyistä korkeakoulun esteettömyysasioista vastaavan henkilön kanssa ennen valintakoetta?
  • Onko hakijalla tilaisuus tutustua henkilökohtaisesti korkeakouluun ja opiskeluun ennen valintakoetta?
  • Onko tieto tarvittavasta kirjallisuudesta hakijoiden saatavilla riittävän ajoissa (2 kk + kohtuullinen aika lukemiseen) ennen valintakoetta?
  • Ovatko koesuoritusten arviointikriteerit ja opiskelijoiden valintakriteerit hakijoiden saatavilla ennen valintakoetta?
  • Onko hakuohjeissa kuvailtu eri koeosuuksien toteutustapa niin, että hakija voi arvioida yksilöllisten järjestelyjen tarpeen?
  • Ilmoitetaanko valintakokeen tulokset esteettömästi?
  • Onko muutoksenhakumahdollisuus esitelty?

Suunnittele valintakoe esteettömäksi

  • Suositaanko koejärjestelyjen esteettömyyden varmistamista arvioinnin muuttamisen sijaan?
  • Suositaanko aineistokoetta ja vapaasti saatavilla olevaa esteetöntä aineistoa kaikissa mahdollisissa tapauksissa?
  • Varmistetaanko kokeeseen tarvittavan kirjallisuuden saatavuus eri muodoissa?
  • Suunnitellaanko koetyypin päättämisen yhteydessä tarvittavat suoritusvaihtoehdot ja yksilölliset järjestelyt?
  • Haetaanko valintakokeiden suunnitteluun aktiivisesti mukaan vammaisia ja eri vähemmistöihin kuuluvia opiskelijoita?

Järjestä esteetön valintakoetilaisuus

  • Onko koetilaisuuteen valittu mahdollisimman esteettömät tilat?
  • Onko koetilojen löytäminen tehty mahdollisimman helpoksi opastuksella ja ohjeistuksella?
  • Ovatko koetilaisuuden valvojat ja ohjaajat perehtyneet esteettömään viestintään?
  • Ovatko koetilaisuuden valvojat ja ohjaajat perehtyneet tavallisimpiin apuvälineisiin?
  • Onko ohjeistettu, miten ongelmatilanteissa toimitaan?
  • Onko valvojilla yhteystiedot lähimpiin teknisiin asiantuntijoihin mahdollisten koetilanteessa sattuvien ongelmien varalta?

Huomioi erilaiset tarpeet

  • Käytetäänkö ylioppilastutkintolautakunnan hakijalle myöntämiä järjestelyjä valintakoejärjestelyjen perustana?
  • Myönnetäänkö yksilölliset järjestelyt yhdenmukaisesti lääkärin ja/tai asiantuntijan lausunnon perusteella?

Arvioi ja kehitä valintakokeiden esteettömyyttä

  • Noudatetaanko korkeakoulussa yhteisiä ohjeita valintakokeiden esteettömyyden suunnittelussa ja toteuttamisessa?
  • Edellytetäänkö ohjeistuksessa valintakoetiloilta liikkumisen, **muun motorisen toiminnan1* näkemisen, kuulemisen **ja kommunikoinnin1* esteettömyys?
  • Ovatko valintakoeprosessin kaikkien vaiheiden toteuttajat perehtyneet esteettömyyden toteuttamiseen?
  • Onko valintakokeen esteettömään toteuttamiseen osoitettu riittävät resurssit?
  • Arvioidaanko yhdenvertaisuuden toteutumista opiskelijavalinnoissa?
  • Kerätäänkö kaikilta hakijoilta palautetta kokeen ja järjestelyjen esteettömyydestä?
  • Kerätäänkö valintakoejärjestelyihin osallistuneelta henkilöstöltä palautetta?
  • Arvioidaanko opiskelijarekrytoinnin ja valintakoetiedotuksen määrää ja laatua?

Valintakokeen esteettömyyden perustelut ja lisätieto

1. Toteuta opiskelijavalintojen ja opiskelun yhdenvertaisuutta

Sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu voivat lain mukaan tarvittaessa valita opiskelijansa päättämillään perusteilla. Perusteet eivät voi kuitenkaan olla sellaisia, että ne rikkovat perustuslain säädöksiä yhdenvertaisuudesta. Hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Hakijoille on annettava selvät ohjeet siitä, miten opiskelijavalintaan voi hakea oikaisua.

Kukin korkeakoulu voi päättää itse, miten toteuttaa valintakokeet ja tarvittavat erityisjärjestelyt niin, että kaikkia hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti. On kaikkien kannalta parempi, että erityisjärjestelyt sujuvat mutkattomasti. Toisaalta oppilaitoksen on syytä varmistaa, että erityisjärjestelyjä ei käytetä väärin niin, että muiden hakijoiden oikeusturva kärsii. Esimerkiksi luki-häiriöstä voidaan vaatia lääkärintodistus.

Mikäli valintakokeessa on osioita, jotka ovat joillekin ryhmille mahdottomia (esimerkiksi liikunnallisia tehtäviä), oppilaitoksen on syytä pohtia, voisiko mitattavan taidon osoittaa muuten, esimerkiksi sovelletulla kokeella.

Ylioppilastutkintolautakunnalla on tarkat ohjeet niiden ylioppilaskokelaiden varalle, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyjä kokeessa. Nämä ohjeet eivät ole laki, mutta niistä on hyötyä valintakokeiden järjestämiseen varautuville korkeakouluille. Ohjeissa huomioidaan:

Korkeakoulu saa itse päättää valintakriteereistään, joten se voi ottaa hakijan opiskelijaksi, vaikka hän ei vammastaan tai sairaudestaan riippuvasta syystä voi lainkaan osallistua valintakokeeseen. Tällöin oppilaitoksella on luonnollisesti oltava tieto siitä, että hakija selviytyisi opinnoista, joihin hakee.

Erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa valintakokeen arvosteluun niin, että se koituisi hakijan vahingoksi. Niiden takia ei saa esimerkiksi vähentää hakijan pisteitä.

Korkeakoulujen olisi hyvä esittää mahdollisimman selkeästi ja näkyvästi, mihin erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on otettava yhteyttä ja mitä järjestelyjen saaminen vaatii. Sekä sähköisessä että painetussa opiskelijavalintaoppaassa on syytä kertoa selvästi, paitsi valintakoejärjestelyistä, myös sellaisia tietoja, jotka liittyvät opiskelun sujumiseen sitten, kun on päässyt opiskelemaan. Sähköisen version luettavuus apuvälineillä kannattaa varmistaa, ks. esimerkiksi Julkishallinnon verkkopalveluja koskeva suositus JHS 129. Painettua materiaalia olisi hyvä saada myös isotekstisenä. Kun päätetään, millä tavoin hakija voi ottaa yhteyttä korkeakouluun saadakseen tarvitsemansa erityisjärjestelyt, on syytä huomioida erilaiset tavat kommunikoida.

Esimerkki 1.

Lisää tietoa lainsäädännöstä kohdassa Liite 2 Opiskelun esteettömyys ja lainsäädäntö.

Lainsäädäntö

2. Tiedota hakijalle opiskelusta ja valinnoista

Koko oppilaitosta velvoittaa opiskelun järjestäminen niin, että valituiksi tulleet opiskelijat voivat edetä sujuvasti opinnoissaan. Hakijalla on opiskelupaikkaa harkitessaan oltava saatavilla esteetön, ajantasainen, kattava ja totuudenmukainen kuvaus

  • oppilaitoksen toimintakäytännöistä ja -ympäristöistä,
  • opiskelusta ja todennäköisistä työtehtävistä, joihin se pätevöittää sekä
  • valintakokeesta ja yksilöllisistä järjestelyistä.

Esimerkki 2.

Tiedotus- ja oppimateriaalien tulee olla saatavissa esteettömässä muodossa. Lisää tietoa kohdassa Liite 4 Esteettömät aineistot ja viestintäkäytännöt.

Opiskeluympäristöt ja -käytännöt

Hakijalle on hyvä esitellä oppiainekohtaisesti konkreettisella tavalla, millaisia ovat opiskelun keskeiset perustoiminnat ja oppimistavoitteet. Monelle opintojaan harkitsevalle on hyödyksi tutustua myös kuvauksiin tehtävistä, joihin opiskelu yleisesti pätevöittää.

Ympäristöjen ja käytäntöjen esteettömyyskuvausten lisäksi on suositeltavaa, että hakijalle on mahdollisuus saada henkilökohtainen korkeakoulun ja opiskelun esittely.

Lisätieto esteettömyyskuvauksista Esteettömyystiedon saanti

Tiedotus päätöksistä ja valintakoejärjestelyistä

Hakijan on saatava hyvissä ajoin tieto valintakoejärjestelyjä koskevista päätöksistä, päätöksen tehneestä tahosta ja asioiden hoitamiseksi tarpeelliset yhteystiedot.

Valintakoetta koskevassa ennakko-ohjeistuksessa tiedotetaan:

  • valintakoejärjestelyistä ja esteettömyydestä vastaavien henkilöiden yhteystiedot,
  • **mitä erityisjärjestelyjä koskevasta hakemuksesta tulee ilmetä,3*
  • mitä todistuksia / erityistarpeita koskevia lausuntoja on toimitettava etukäteen,
  • milloin ja kenelle todistukset lähetetään,
  • **miten myönnetyistä erityisjärjestelyistä tiedotetaan hakijalle,3*
  • muistutus henkilötodistuksen ottamisesta mukaan opiskelijan tunnistamiseksi valintakokeessa,
  • selkeät koeaika- ja -paikkatiedot ja
  • ohjeet koetilaan saapumisesta.

Valintakokeesta tulee kertoa:

  • valintakokeen sisältö ja kesto,
  • koetehtävien kuvaukset,
  • käytettävät oppimateriaalit,
  • valintakoetilaisuuden järjestelyt ja tilat,
  • erityisjärjestelyjen/yksilöllisten järjestelyjen saatavuus,
  • **tulkin käyttö1*,
  • omien apuvälineiden käyttämisestä ja esimerkiksi omaa tietokonetta käytettäessä tehtävästä etukäteistarkistuksesta,
  • korkeakoulun yhteyshenkilöt,
  • kokeen arviointikriteerit ja oikaisunhaku.

Erityishakumenettelyistä tarvitaan tiedot:

  • aikataulutus: milloin tietojen oltava ja missä,
  • **hakemuksen muoto ja sisältö3*
  • lausuntojen sisältö, niiden antajien asema/tehtävä/koulutus.

3. Suunnittele valintakoe esteettömäksi

Valintakokeessa on kysymys on hakijan osaamisen ja edellytysten arvioimisesta. Kun on selvä, mitä arvioidaan, voidaan hakijoiden monenlaisuus huomioida jo koetehtäviä ja -tilaisuutta suunniteltaessa. Samalla voidaan ennakoida todennäköisesti tarvittavia suoritusvaihtoehtoja ja yksilöllisiä järjestelyjä.

Suunnittelijaa auttaa, jos hän oppiaineen vaatimusten lisäksi tietää, miten opiskelijoiden valinnassa ja opetuksessa huomioidaan opiskelijoiden toimintakykyyn, kieleen ja kulttuuritaustaan liittyvät seikat.

Esimerkki 3.

Eri valintakoetyyppien esteettömyys

Kirjalliset kokeet

Kaikkien hakijoiden aikaa ja vaivaa säästää aineistokoe, johon luettava teksti on esteettömästi saatavilla oppilaitoksen verkkosivuilta. Esimerkiksi digitaalisen ääni- tai tekstiversion saaminen pääsykokeisiin luettavasta kirjasta saattaa kestää 2 kuukautta, minkä lisäksi tulisi olla kohtuullinen aika lukemiseen. Esteetön aineisto voi muodoltaan olla suositusten mukainen HTML- tai tekstiasiakirja. PDF-tiedosto tai kuvamuotoinen esitys eivät yksinomaisena aineistona sovellu kaikkien käyttäjien tarpeisiin.

Jos kirjallista aineistoa jaetaan vasta valintakoetilanteessa, tulee aineiston olla esteetöntä ja yksilölliset tarpeet kuten valaistus, lukemisen **ja kirjoittamisen1* apuvälineet tulee ennakoida.

Aineiston lukemiseen on hyvä varata riittävästi aikaa. On poikkeuksellista, että koeaika olisi hakijan osaamisen tai edellytysten arvioimiseksi tärkein kriteeri. Yhdenvertaisuutta edistäisi, jos jokainen saisi käyttää aikaa niin paljon kuin tarvitsee. Käytännön syistä koeaikaa joudutaan kuitenkin rajoittamaan. Tarvittavan lisäajan määrää päätettäessä tulee ottaa huomioon koetehtävien ja -tilanteen vaatimukset ja hakijan perusteltu ajantarve.

Paljon lukemista edellyttävät aineistotehtävät ja monivalintakysymyksiä sisältävät kokeen osat edellyttävät enemmän lisäaikaa kuin esimerkiksi yksi esseeaihe. Suuntaa antavana ohjeena voitaneen pitää ylioppilastutkinnossa käytössä olevaa 2 tunnin lisäaikaa. Jos koe on lyhyempi kuin 3-4 tuntia, on lisäajan määräkin lyhyempi esim. 1-2 tuntia.

Monivalintalomakkeen täyttäminen voi olla näkemiseen, hahmottamiseen tai motoriikkaan liittyvistä syistä esteellistä. Paperilomakkeelle on oltava saatavilla esteetön vaihtoehto tietokoneella vastattavaksi ja vastaamiseen on oltava tarvittaessa saatavilla kyselyyn perehtynyt avustaja. **Kirjallisissa soveltuvuutta tai hakijan personallisuutta mittaavissa kokeissa tulisi ensisijaisen vastaustavan olla kirjallinen tai hakijalla olisi saatava käyttää valitsemaansa avustajaa yksityisyyden suojan vuoksi.3*

Jos hakijan äidinkieli on muu kuin suomi (ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ruotsi), on valintakoetta järjestettäessä otettava huomioon äidinkielen vaikutus tehtävän ohjeistuksessa ja arvioinnissa.

Esimerkki 4.

Taitoja mittaavat kokeet

Yleisperiaatteena on, että kokeet tulee järjestää myös silloin, kun kaikille tarjolla oleva koe ei ole hakijalle mahdollinen. Kunkin osallistujan kohdalla tulee arvioida hänelle soveltuva tapa suorituksen antamiseksi. Yleisperiaatteesta poikkeavat Maanpuolutuskorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu, joilla on hakijoiden toimintakykyyn liittyviä lakiperusteisia ehtoja.

Taitoja mittaavista kokeista tulisi kerätä tietoa, jotta samantyyppisissä tilanteissa sovellettaisiin yhdenmukaisia kriteereitä.

Haastattelut

Haastattelijoiden tulee olla perehtyneitä viittomakielen tulkin ja kirjoitustulkin kanssa toimimiseen sekä osata huomioida esimerkiksi näkövamman vaikutus kommunikoimiseen.

Haastattelijan ja mahdollisen ryhmän jäsenten on hyvä tutustua huonokuuloisen hakijan käytössä olevaan FM-laitteeseen tai muuhun käytettävään apuvälineeseen ennen haastattelua.

**Mikäli hakija tarvitsee puhetulkkia, haastattelussa, ryhmätilanteissa, soveltuvuustesteissä ja arvioinneissa, tulee noudattaa yleisiä ohjeita tulkkaukseen ja tulkitsemiseen liittyen.1*

Tulkkauksen käyttäminen saattaa hiukan pidentää haastatteluaikaa. Lisätietoa saa alueellisesta tulkkikeskuksesta ja tulkeilta.

Sokea tai vaikeasti heikkonäköinen hakija ei haastattelutilanteessa luonnollisestikaan pysty ottamaan katsekontaktia puhekumppaniinsa. Hän ei myöskään pysty tulkitsemaan ilmeitä eikä muuta kehon viestintää. Tämä saattaa vaikuttaa vuorovaikutukseen esim. siten, että sattuu puhumista toisen puheen päälle. Tätä ei pidä tulkita aggressiivisuudeksi tai puhekumppanista piittaamattomuudeksi.

Ryhmätilanteet

Ryhmätilanteissa nonverbaalinen viestintä on erittäin merkityksellistä esim. luontevan puheenvuorojen ottamisen/antamisen kannalta. On syytä huomata, että näkövammaiselle, joka ei näe eleitä tai ilmeitä, on huomattavan vaikeaa päätellä kenelle puheenvuoro kulloinkin katsekontaktilla siirretään. Keskusteluun mukaan pääsemiseksi on usein pakko puhua vaikka toisen puheen päälle, jotta saisi kommenttinsa sanotuksi. Jotkut ihmiset ovat arkoja tällaisissa tilanteissa. Keskustelun seuraamista hankaloittaa lisäksi se, että valintakoetilanteessa ryhmäkeskusteluun osallistujat ovat kaikki vieraita toisilleen. Pelkän kuuloaistin varassa on huomattavasti aikaavievämpää oppia tunnistamaan kuka kukin on.

Ryhmätilanteen ohjaajan tulee perehtyä toimimiseen viittomakielen tulkin ja kirjoitustulkin kanssa. Hänen on opastettava ryhmän muita hakijoita ja jaettava puheenvuoroja niin, että kuuro tai huonokuuloinen ryhmäläinen saa saman tiedon keskustelusta ja voi osallistua keskusteluun kuten muutkin.

Soveltuvuustestit ja arvioinnit

Testaajien ja arvioijien on hyvä perehtyä haastattelu- ja ryhmätilannesuosituksiin, korkeakoulun syrjimättömyyslinjauksiin sekä yhdenvertaisuuslakiin.

Alasuuntautuneisuuden tai harrastuneisuuden arviointi

Alasuuntautuneisuutta ja harrastuneisuutta arvioitaessa on pyrittävä huomioimaan hakijoiden toimintaa monipuolisesti ja niin, että asevelvollisuuden suorittaminen tms., mikä ei ole esimerkiksi vamman vuoksi ollut mahdollista, ei eriarvoista hakijoita epäoikeudenmukaisesti.

4. Järjestä esteetön valintakoetilaisuus

Mahdollisimman esteettömän kokeen järjestämiseksi on otettava joustavasti huomioon:

  • Koetilat ja kalusteet,
  • apuvälineet ja teknologia,
  • viestintä koetilanteessa,
  • tehtävien ja kysymysten esittäminen,
  • vastaaminen,
  • asiantuntevien tulkkien, avustajien ja kirjurien saatavuus,
  • ajankäyttö,
  • valvonta ja
  • **koetilanteen järjestelyistä tiedottaminen henkilöstölle, esim. valvojille.3*

Hakijoiden monenlaisuuden huomioiva ympäristöjen ja käytäntöjen suunnittelu vähentää esteitä. Esteettömyys on kuitenkin viimekädessä toteutettava tilanne- ja hakijakohtaisesti. Hakijan tarpeiden, oppiaineen vaatimusten ja oppilaitoksen käytännön todellisuuden yhteensovittamiseksi tarvitaan keskustelua hakijan kanssa sekä eri tahojen vuorovaikutusta.

Esimerkki 5.

Koetilat ja kalusteet

Koetilojen yleinen esteettömyys ja saavutettavuus on varmistettava. Hakijoille on oltava tarjolla selkeät tiedot ja ohjeet koetilaan saapumisesta sekä ohjeet ja kartta esteettömästä kulkureitistä. **Jossain tilanteissa saavutettavuus voi tarkoittaa sitä, että hakijalla on mahdollisuus tutustua koetilaan tai kokeilla kalusteiden sopivuutta ennakolta.3*

Mikäli mahdollista, avustajan tai tulkin olisi hyvä käydä tutustumassa paikan päällä tiloihin (valaistus, istumajärjestys, näkyvyys) ja laitteisiin, joita valintakokeissa käytetään.

Tulkkausta käytettäessä tulee tulkeille varata selkeä oma paikkansa tilasta. Useimmiten tulkkeja on kaksi ja he tarvitsevat oman tilansa. Kirjoitustulkeille on välttämätöntä varata pöytätilat ja tuolit.

Ihannetapauksessa opastus ja pääsy koetilaan, tiloissa liikkuminen ja toimiminen ovat esteettömiä kaikille, myös pyörätuolia tai rollaattoria käyttäville henkilöille. Näkövammaisten osanottajien liikkumista ja toimimista edistävät väri- ja korkeuserokontrastit. Tila on vaivattomasti löydettävissä ja sen lähellä samassa kerroksessa on liikkumisesteetön WC. Tilan akustiikka on hyvä, suullista esitystä ja kuuntelutehtäviä varten on käytössä äänentoistolaitteisto ja induktiosilmukka. Paikalla on säädettäviä istuimia ja pöytiä. Häikäisemättömän yleisvalaistuksen täydentämiseksi on tarjolla kohdevalaisimia.

**Jos samassa koetilassa toimii erilaisia järjestelyjä tarvitsevia hakijoita, on varmistettava, etteivät tehdyt järjestelyt sulje toisiaan pois. Esimerkiksi hakija jolla on keskittymisvaikeuksia, ei voi työskennellä samassa tilassa tulkkia käyttävän hakijan kanssa. Jos lisäaikaa tarvitseva hakija toimii samassa tilassa muiden kanssa, on hänelle annettava mahdollisuus pitää tauko, kun poistuvien hakijoiden aiheuttama häiriö on voimakkaimmillaan kokeen päätyessä.3*

Lisää tietoa kohdassa Liite 1 Esteetön valintakoeympäristö.

Apuvälineet ja teknologia

Pääsääntöisesti vastuu vammaisten henkilöiden apuvälineistä on kotikunnan sosiaalitoimella. Lisäksi monien apuvälineiden kohdalla niiden yksilöllisyys, teknisen kehittelyn nopeus ja hankintakustannukset rajoittavat korkeakoulujen hankintoja. Jotkin apuvälineet ovat osa toimintaympäristöä (esimerkiksi tilakohtainen induktiosilmukka), joten korkeakoululla on vastuu niiden hankkimisesta ja ylläpidosta. Henkilöstön on hyvä perehtyä tavallisimpiin apuvälineisiin ja niiden kanssa toimimiseen.

Kohdevalaisimia on oltava saatavilla koetilanteeseen. Korkeakoulujen toimitilat tulee varustaa mahdollisimman kattavasti induktiosilmukkavalmiuksin. Varsinkin suurissa korkeakouluissa kannattaa harkita ruudunluku-/suurennusohjelman hankkimista. Ohjelman USB-tikkuversio on joustavasti käytettävissä yhdellä koneella kerrallaan koe- tai opiskelutilanteissa.

Lisää tietoa kohdassa Liite 3. Apuvälineet.

Usein on käytännöllisintä, että hakija käyttää omia apuvälineitään. Mahdollisuudesta omien apuvälineiden käyttämiseen ja esimerkiksi oman tietokoneen etukäteistarkistuksesta on hyvä kertoa jo ennakko-ohjeistuksessa. Tarvittaessa tulisi varautua apuvälineiden käytön periaatteiden läpikäymiseen ja mahdolliseen testaamiseen yhteyshenkilön ja kokeen valvojan kanssa. Yhteystiedot lähimpiin teknisiin asiantuntijoihin on syytä selvittää mahdollisten koetilanteessa sattuvien ongelmien varalta.

Viestintä koetilanteessa

Valintakoetilanteen viestintään tarvitaan ohjeet, joiden lisäksi tilannekohtaisista viestintätavoista on tarvittaessa sovittava etukäteen.

Valintakokeen yleisen ohjauksen ja ohjeistuksen tulee olla saatavilla eri aistikanavien kautta. Valintakokeen aikana mahdollisesti annettavat ohjeistukset on hyvä tuoda esille myös kirjallisesti. Kirjallisten aineistojen tulee olla esteettömiä. **Vastaavasti tulee kirjallisesti annettavat tai esimerkiksi taululle kirjoitettavat tai heijastettavat ohjeet antaa myös suullisesti.3*

Lisää tietoa kohdassa Liite 4 Esteettömät aineistot ja viestintäkäytännöt.

Koska viittomakielisten **ja puhevammaisten1* henkilöiden kirjoitetun kielen taito vaihtelee, on etukäteen sovittava yhteisesti siitä, mitä kokeen aikana tulkataan ja millaisia kysymyksiä viittomakielinen **ja puhevammainen1* hakija voi kokeen aikana kysyä. Viittomakielelle käännetty tallenne voisi olla ratkaisu siihen, miten hakija voi palata ohjeeseen kokeen aikana. Selkeillä etukäteen tehdyillä sopimuksilla edistetään valintakokeen järjestäjien luottamusta tulkin toimintaan.

Huonokuuloiselle opiskelijalle voivat koetilanteeseen liittyvät nimenhuudot olla haasteellisia taustahälyn takia. Kun huonokuuloisen hakijan nimi on ensimmäisten joukossa, hän pääsee samalla valintakoetilassa valitsemaan ensimmäisten rivien paikat. Odotusaikojen minimoiminen on eduksi myös hakijoille, joiden liikkuminen tai keskittyminen on vaikeaa ja/tai joilla on kipuja.

Tehtävien ja kysymysten esittäminen, muu valintakoemateriaali

KEHITELTÄVÄ! Tässä voisi luetella kysymisen ja vastaamisen tavalliset vaihtoehdot ja materiaalien muodot.

Vastaaminen

Kirjalliseen osioon on tarvittaessa voitava vastata tietokoneella nauhoittaen tai kirjoittaen.

Asiantuntevien tulkkien, avustajien ja kirjurien saatavuus

Korkeakoulun puolesta mahdollisesti käytössä olevien avustajien saatavuus ja perehtyneisyys **tehtävän sisältöön3* on varmistettava. Hakijalla on oltava mahdollisuus käyttää omaa tulkkia, avustajaa tai kirjuria.

Viittomakielen tulkit, kirjoitustulkkauksen tulkit **ja puhetulkit1* ovat koulutettuja henkilöitä, ja suurimmissa kaupungeissa heidän palvelujaan välitetään koordinoidusti tulkkikeskuksista. Usein viittomakielinen **ja puhevammainen1* hakija etsii itse tulkin, mutta sen voi toki tehdä myös oppilaitos.

Tulkkaus kannattaa ottaa huomioon myös valintakokeen aikatauluttamisessa. Jos paikalla on vain yksi tulkki, työrupeamat eivät voi olla kerrallaan kovin pitkiä työn intensiivisyyden vuoksi. Tulkkikeskukset antavat mielellään neuvoja käytännön järjestelyihin liittyvissä kysymyksissä.

Valintakokeiden sisällöt ja toteuttamistavat vaihtelevat koulutusaloittain ja oppiaineittain hyvinkin paljon. Tehtävään valmistautuessaan tulkki tai tulkit ovat etukäteen yhteydessä oppilaitokseen. Tulkki on toimeksiantoihinsa liittyen aina vaitiolovelvollinen, joten luottamuksellistakin aineistoa voi antaa tulkille.

Ajankäyttö

Kirjallisessa kokeessa suuntaa antavana ohjeena voitaneen pitää ylioppilastutkinnossa käytössä olevaa 2 tunnin lisäaikaa. Jos koe on lyhyempi kuin 3-4 tuntia, on lisäajan määräkin lyhyempi esim. 1-2 tuntia. Kokonaisaikaa sovittaessa on otettava huomioon varsinaisen kokeen lisäksi tarvittava aika. Taukoja saatetaan tarvita esimerkiksi lepäämiseen, liikkumiseen ja WC:ssä käymiseen.

Valvonta

Valintakokeessa erityisjärjestelyjä käyttävällä on oikeus yhdenvertaiseen valvontaan, myös tarvittaessa käytettävissä erillisissä tiloissa.

5. Huomioi erilaiset tarpeet

Vanha oikeudenmukaisuuden periaate "samanlaisille tapauksille samanlainen kohtelu, erilaisille tapauksille erilainen kohtelu" toimii edelleen. Esimerkiksi hakija, jonka näkökyky on alentunut, ei ole samassa asemassa tekstin ja muiden visuaalisten aineistojen käsittelyssä kuin normaalisti näkevät hakijat. Ratkaisuja mahdollisuuksien yhdenvertaistamiseksi voivat olla kysymysten saaminen suuremmalla tekstillä tai tietokoneen käyttömahdollisuus. Jos tehtäviin perehtyminen ja vastaaminen ovat teknisesti hitaampia, on hakijalle järjestettävä kohtuullinen lisäaika.

Yksilöllisten järjestelyjen lähtökohtana tulee olla todennettu tarve, ei pelkästään vamma, sairaus tai kuuluminen johonkin ryhmään. Jos koesuoritusta haittaavia tekijöitä on useita, on niiden yhteisvaikutus esimerkiksi ajantarpeeseen otettava riittävästi huomioon. Huolimatta samanlaisista vamman tai sairauden diagnooseista, eri henkilöille tarvittavat ratkaisut vaihtelevat:

  • sopeutuminen omaan vammaan tai sairauteen vaihtelee,
  • vaihtoehtoisten toimintatapojen hallinta vaihtelee,
  • oma suorituskyky vaihtelee.

Valintakokeessa ja opiskelussa sopivien järjestelyjen edellytys on opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen.

Ylioppilastutkintolautakunnan päätökset tulee ottaa huomioon. Jos hakijalle on myönnetty ylioppilastutkinnossa erityisjärjestelyjä eikä hänen tilanteensa ole oleellisesti muuttunut, on johdonmukaista soveltaa vastaavia järjestelyjä.

Äkillisesti ilmaantuviin tarpeisiin on koulutuksen järjestäjän usein käytännössä mahdotonta reagoida, esimerkiksi kun hakija sairastuu tai loukkaantuu juuri ennen valintakoetta tai on esimerkiksi terveydellisistä syistä matkustuskiellossa eikä pääse koepaikalle. Toimintatapoja näidenkin tilanteiden varalle tulisi kuitenkin miettiä, jotta osallistuminen mahdollistuisi.

Opiskelijat, joiden näkö on heikentynyt

Valintakokeessa tulisi saada tarpeen mukaan käyttöönsä:

  • Omat apuvälineet,
  • kohdevalaisin,
  • lisäaika,
  • ohjeet ja kirjalliset tehtävät toivotunlaisessa muodossa tulosteena tai levykkeellä/muistitikulla,
  • avustaja.

Heikentynyt näkö voi merkitä alentunutta näöntarkkuutta ja/tai muita toiminnallisia ongelmia. Tilanteet ovat yksilöllisiä, joten vakioratkaisuja ei ole.

Lääketieteellisten tosiseikkojen lisäksi tulee ottaa huomioon yksilön itsensä kuvaamat toiminnalliset ongelmat kuten häikäistyminen ja hämäränäön ongelmat.

Kokeessa tulee olla mahdollisuus käyttää henkilökohtaisia apuvälineitä.

Hyvällä valaistuksella on erityisen suuri merkitys. Kohdevalolla voidaan parantaa tilan valaistusta yksilöllisen tarpeen mukaan.

Näön heikentyminen hidastaa usein lukemista. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi on perusteltua saada lisäaikaa kokeen suorittamiseen. Lisäajan tarkoituksena on kompensoida lukemisen hitautta, ei antaa lisää aikaa ajattelulle.

Tarpeellisen ja kohtuullisen lisäajan määrä riippuu koetyypistä. Paljon lukemista edellyttävät aineistotehtävät ja monivalintakysymyksiä sisältävät kokeen osat edellyttävät enemmän lisäaikaa kuin esimerkiksi yksi esseeaihe. Suuntaa antavana ohjeena voitaneen pitää ylioppilastutkinnossa käytössä olevaa 2 tunnin lisäaikaa. Jos koe on lyhyempi kuin 3-4 tuntia, on lisäajan määräkin lyhyempi esim. 1-2 tuntia.

Monivalintalomakkeen käyttö saattaa olla ongelmallista. Jos näkö on heikentynyt, pitäisi olla mahdollisuus merkitä vastaukset lomakkeen sijasta paperille, jotta vältyttäisiin riskiltä merkitä vahingossa vastaus väärälle riville/sarakkeeseen, siis eri kohtaan kuin mihin vastaaja on sen tarkoittanut.

Ohjeet ja kirjalliset tehtävät tulee saada opiskelijan arvion perusteella sopivassa muodossa, riittävästi suurennettuna, tekstinä levykkeellä/muistitikulla.

Opiskelijat, jotka ovat sokeita

Valintakokeessa tulisi saada tarpeen mukaan käyttöönsä:

  • Omat apuvälineet,
  • lisäaika,
  • ohjeet ja kirjalliset tehtävät toivotunlaisessa muodossa tulosteena tai levykkeellä/muistitikulla,
  • avustaja.

Omat apuvälineet ovat valintakokeesta ja opiskelusta suoriutumisen kannalta olennaisen tärkeitä, joten hakijan tulee voida käyttää omia apuvälineitään. Esimerkiksi tietokone näkövammaisen apuvälineineen on yksilöllisesti sovitettu ja säädetty kunkin käyttäjän tarpeisiin.

Työskentely on sujuvaa ja luotettavaa vain juuri omalla tutulla koneella, jossa esim. puhesynteesi toimii siten kuin käyttäjä haluaa. Näppäimistössä saattaa olla käytössä erilaisia orientoitumismerkkejä, joiden puuttuminen hidastaa kirjoittamista ja lisää kirjoitusvirheiden mahdollisuutta.

Ohjeet ja kirjalliset tehtävät tulee saada levykkeellä/muistitikulla tai pistekirjoituksella.

Kuulovammaiset opiskelijat

Valintakokeessa tulisi saada tarpeen mukaan käyttöönsä:

  • Kuulemisen apuvälineet (FM-laite, ryhmäkuuntelulaite, induktiosilmukka),
  • meluton, kaiuton tila,
  • ohjeet ja tehtävät selvästi esitettynä ja kirjallisesti,
  • tulkki.

Huonokuuloinen henkilö kommunikoi yleensä puheella ja käyttää kuulemisessaan apuvälineenä kuulokojetta. Joillakin kuulovammaisilla on käytössään sisäkorvaistute.

Lisäksi monet huonokuuloiset ja sisäkorvaistutetta käyttävät henkilöt voivat käyttää muita teknisiä apuvälineitä, kuten FM-laitetta, ryhmäkuuntelulaitetta tai induktiosilmukkaa, jos sellainen on asennettu tilaan.

Huonokuuloisen ja sisäkorvaistutetta käyttävän henkilön kuulemista hankaloittavat kaikuisat tilat, suuret ryhmät sekä taustahäly, joka syntyy ilmastointilaitteista, loisteputkista sekä muiden henkilöiden ja ympäristön tuottamista äänistä.

Tilojen akustiikkaa voidaan parantaa äänieristyslevyillä. Tuolien ja pöytien jalkojen alle voi laittaa pehmusteet, jotka hiljentävät siirtämisestä aiheuttavaa hälyä.

Jos valintakoe pidetään suuressa tilassa, olisi annettava etusija niille tiloille, joissa on induktiosilmukkavalmius. Kuulovammaiset käyttävät henkilökohtaista FM-laitetta, jossa on vastaanotin kuulovammaisella henkilöllä ja mikrofoni puhujalla. Yleisissä tiloissa tulee käyttää mikrofonia vaikka kyseisessä tilassa ei olisikaan induktiosilmukkaa.

Koetilaisuuden valvojan pitää varmistaa että kaikille annettavat yleisohjeet valintakokeen alussa tulevat kuulluksi tai ne jaetaan kirjallisena.

Kuulovammaisen hakijan paikan on hyvä olla eturivillä, jotta kuuleminen ja huuliltaluku helpottuisivat.

Ryhmähaastatteluissa ja muissa tulkattavissa tilanteissa on tulkeille varattava selkeä oma paikkansa tilasta. Useimmiten tulkkeja on kaksi ja he tarvitsevat oman tilansa. Kirjoitustulkeille on välttämätöntä varata pöytätilat ja tuolit.

Puhevammaiset opiskelijat

**Valintakokeessa tulisi saada tarpeen mukaan käyttöönsä:

  • kommunikoinnin apuvälineet,
  • kirjoittamisen apuvälineet,
  • rauhallinen tila,
  • puhetulkki.

Puhevammainen henkilö voi ilmaista itseään epäselvällä puheella, yksittäisillä sanoilla, kommunikoinnin apuvälineillä ja/tai tulkin avustuksella. Puhevammaisella henkilöllä voi olla käytössään erillinen manuaalinen kommunikoinnin ja kirjoittamisen apuväline teknisen apuvälineen rinnalla ja/tai puhetulkki.

Ryhmähaastatteluissa ja muissa tulkattavissa tilanteissa on puhetulkeille varattava selkeä oma paikkansa tilasta. Useimmiten tulkkeja on kaksi ja he tarvitsevat oman tilansa. Kirjoitustulkeille on välttämätöntä varata pöytätilat ja tuolit.1*

Liikkumisrajoitteiset opiskelijat

Valintakokeessa tulisi saada tarpeen mukaan käyttöönsä:

  • Liikkumisesteetömät koetilat, kulkuväylät ja WC,
  • sopivat kalusteet,
  • **mahdollisuus tietokoneen käyttöön,3*
  • **lisäaika,3*
  • avustaja,
  • kirjuri.

Koetilan ja koetilaan johtavan reitin, sekä wc-tilojen esteettömyys, kalusteiden toimivuus ja niihin liittyvät tarpeet on selvitettävä etukäteen.

Esimerkiksi pyörätuolin käyttäjälle tulee varata säädettävä tai sopivan korkuinen pöytä. Tuki-ja liikuntaelinsairaudet, esimerkiksi selkäsairaudet, edellyttävät usein koko työpisteen räätälöintiä, joten hakijalla on oltava mahdollisuus kokeilla sen toimivuus etukäteen. Liikkumisrajoitteisuuteen liittyy usein myös käsien toiminnan vaikeutta, joka saattaa edellyttää erityisjärjestelyjä tai avustajaa.

Viittomakieliset kuurot opiskelijat

Valintakokeessa tulisi saada tarpeen mukaan käyttöönsä:

  • Tulkki,
  • lisäaika,
  • ohjeet ja tehtävät selvästi esitettynä ja kirjallisesti.

Viittomakielisellä kuurolla hakijalla on oikeus tulkin käyttöön kaikissa koetilanteissa. Tarvittaessa lisäaika ja tulkin käyttö on huomioitava myös ryhmätilanteissa ja käytettäessä av-materiaalia, esimerkiksi videoita.

Lisää tietoa kohdassa Avustavat henkilöt/Tulkki valmistautuu tehtäväänsä.

Pitkäaikaissairaat opiskelijat

Valintakokeessa tulisi saada tarpeen mukaan käyttöönsä:

  • Taukoja työskentelyyn,
  • mahdollisuus liikkua,
  • **mahdollisuus tietokoneen käyttöön,3*
  • lisäaika,
  • oma työtila,
  • **säädettävät kalusteet,3*
  • avustaja.

Opiskelijalla, jolla on kroonisia kiputiloja on tarvittaessa oltava mahdollisuus taukoihin/liikkumisen kokeen kestäessä. Myös lisäaika ja oma työtila saattavat olla tarpeen.

Opiskelijat, joilla on luki-vaikeus

Valintakokeessa tulisi saada tarpeen mukaan käyttöönsä:

  • lisäaika,
  • häiriötön tila tai väljempi istuminen ja korvatulpat,
  • selkeästi esitetyt kysymykset ja vastausohjeet,
  • kysymyspaperissa selkeä ja riittävän suuri fontti,
  • mahdollisuus suulliseen kokeeseen,
  • tietokone,
  • arviointi, jossa kirjoitusvirheet eivät vaikuta kokeen tulosta alentavasti.

Monelle lukivaikeuksiselle hakijalle on lisäaika tärkein järjestely. Joku on hidas kirjoittaja ja tarvitsee aikaa tekstin tuottamiseen. Toinen taas saattaa olla hidas lukija, ja silloin tarvitsee lisäaikaa aineistotehtäviin.

Monen keskittymistä häiritsee, jos ihan vieressä istuu joku. Hienoa on, jos vaikka muutaman rivin voisi varata sellaiseen käyttöön, että sillä istuvilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus istua väljemmin, tyhjä tuoli kummallakin puolella.

Paras on häiriötön ja hiljainen tila, mikä yleensä vaatii lisävalvojan. Mikäli tämä ei ole mahdollista, voi vähimmäisratkaisuna olla tarjolla korvatulppia valintakokeeseen tulijoille.

Koekysymykset tulee kirjoittaa selkeällä ja tarpeeksi suurella fontilla, kappaleet ja kysymykset erotella selkeästi toisistaan.

Kysymykset pitäisi muotoilla siten, että niitä ei voi ymmärtää monella tavalla, eikä väärin. Mikäli yhdessä kysymyksessä on monta alakohtaa, ne voisi selkeästi numeroida allekkain. Eli ensin yleiskysymys ja sitten siitä lisäkysymykset. Sekin helpottaa luettavuutta.

Myös valintakokeeseen vastaamisen ohjeistuksessa on hyvä muistaa selkeys ja tarkkuus. Mikäli odotetaan, että kaikkiin kysymyksiin vastataan, se on hyvä mainita, jotta ei varmasti jää epäselväksi, että kysymykset eivät ole keskenään vaihtoehtoisia.

Monivalintatehtäviä pitäisi välttää. Suullisen vastaamisvaihtoehdon mahdollisuus on suositeltava. Mikäli opiskelijalla on todella huono käsiala, joka toisinaan liittyy lukivaikeuteen, tietokoneen käyttö tulisi sallia. Tuolloin tietokoneen pitää tietysti olla irti verkosta. Koneen käyttämiseen on varattava tila, etteivät muut kokeeseen osallistuvat häiriinny.

Yleensä koetilan akustiikka ja valaistus, jotka palvelevat hyvin kuulo- ja näkövammaisia, palvelevat myös lukivaikeuksisia. Kirjoitusvirheistä lukivaikeuksisen hakijan koepaperissa ei tulisi vähentää pisteitä, vaan mitata todellista osaamista.

Autismin kirjoon kuuluvat opiskelijat

Valintakokeessa tulisi saada tarpeen mukaan käyttöönsä:

  • Selkeä ja yksiselitteinen ohjeistus ja kysymykset,
  • mahdollisuus asioiden tarkentamiseen lisäkysymyksillä,
  • häiriötön ympäristö (esimerkiksi paperin rapina voi häiritä keskittymistä),
  • mahdollisuus oman, rauhallisen tilan käyttöön,
  • mahdollisuus olla samassa tilassa koko kokeen ajan,
  • **mahdollisuus tietokoneen käyttöön.3*

Opiskelijat, joilla on ADHD

**Valintakokeessa tulisi saada tarpeen mukaan käyttöönsä:

  • Häiriötön ympäristö,
  • mahdollisuus valita istumapaikkansa,
  • mahdollisuus oman, rauhallisen tilan käyttöön,
  • selkeä ohjeistus suullisena ja kirjallisena,
  • apuvälineet, yleisimmin tietokone,
  • lisäaika,
  • tauot ja mahdollisuus liikkua.

ADHD-oireet ja siihen usein liittyvät erilaiset liitännäisoireet ovat erilaisia ja painottuvat eri tavoin eri ihmisillä. Tämän vuoksi valintakokeen järjestelyjä olisi hyvä miettiä myös tapauskohtaisesti esimerkiksi lääkärin tai muun asiantuntijan lausunnon huomioiden.

Valintakokeesta tiedottaminen tulee olla selkeää ja valintakoetilanteen yleinen ohjeistus (mitä tapahtuu, missä tapahtuu, miten toimitaan, kuinka paljon aikaa on, keneltä voi kysyä lisätietoa jne.) on tärkeä olla saatavilla etukäteen.

Valintakoetilanne tulisi olla mahdollisimman rauhallinen. Tarkkaavaisuushäiriöinen henkilö voi häiriintyä pienistäkin ympäristön ärsykkeistä, joten suositeltavaa olisi, että hän saisi valita esimerkiksi istumapaikkansa itse. Jollekin henkilölle voi edessä istuminen olla ensiarvoisen tärkeää, kun taas toinen hyötyy takarivissä istumisesta, jolloin hän voi katseellaan kontrolloida mahdollisia häiriötekijöitä. Joissakin tapauksissa valintakoe voisi olla tarkoituksenmukaista suorittaa yksin rauhallisessa tilassa.

Valintakoetilanteessa tarkemmat ohjeistukset on hyvä antaa selkeästi vaihe vaiheelta sekä sanallisesti että kirjallisesti. Kirjallinen toimintaohje on tärkeä olla esillä koko valintakoetilanteen ajan, koska työmuistin kapeus ja toiminnan ohjauksen ongelmat vaikeuttavat ohjeiden mielessä pitämistä ja toiminnan itsenäistä suunnittelua ja toteuttamista. ADHD-henkilöllä tulisi olla mahdollisuus kysyä tarvittaessa lisäohjeita oppilaitoksen nimeämältä henkilöltä.

Valintakoetilanteessa hakija, jolla on ADHD, voi tarvita apuvälineitä. Tietokone on näistä tavallisin. Tietokoneen avulla kirjoittaminen on usein nopeampaa ja selkeämpää, varsinkin jos henkilöllä on lukivaikeutta, mikä on usein tyypillinen liitännäisoire. Hakija voi tarvita myös lisäaikaa koetilanteessa. ADHD-oireisella henkilöllä tarkkaavaisuuden ylläpitäminen pitkäkestoisesti on usein hyvin haasteellista.

Oppilaitoksissa olisikin hyvä miettiä, voiko koetilanteen järjestää vaiheittain, jolloin työn määrä ei kerralla olisi liian kuormittava tarkkaavaisuudelle. Jos koetilanne tulee järjestää yhden päivän aikana, niin ADHD-henkilö tarvitsee taukoa väliin suoriutuakseen kykyjensä mukaan koetilanteesta. Optimaalisen vireystason ylläpitämiseksi hakijalle tulee sallia tarvittaessa pieni motorinen liikehdintä2*.

Opiskelijat, jotka kuuluvat kulttuuri- tai kielivähemmistöön

Valintakokeessa tulisi saada tarpeen mukaan käyttöönsä:

  • Jos henkilöllisyyden toteaminen on vaikeaa vaatetuksen, esimerkiksi hunnun käytön takia, on hakijalla oikeus saada samaa sukupuolta oleva valvojan tarkistamaan identiteetti erillisessä tilassa,
  • mahdollisuus valita tietty paikka koesalissa kulttuurisin perustein,
  • mahdollisuus saada koekysymykset **hyvällä ja selkeällä yleiskielellä sekä mahdollisesti selkokielellä.1*

6. Arvioi ja kehitä valintakokeiden esteettömyyttä

Yhtenäiset ohjeet ja käytännöt

Korkeakoululla tulee olla yleisohjeistus valintakokeen esteetöntä toteuttamista ja tarvittavia yksilöllisiä ratkaisuja varten.

Esimerkki 8.

Yleisohjeistuksesta on hyvä julkaista esteettömässä muodossa ainakin tiedot:

1. Miten esteetöntä opiskelu ja toimiminen korkeakoulussa on?

2. Kuka, miksi ja missä voi tarvita yksilöllisiä järjestelyjä?

3. Mihin järjestelyihin on varauduttu?

4. Miten järjestelyjen tarve huomioidaan systemaattisesti?

5. Kuka vastaa esteettömyydestä korkeakoulussa keskitetysti, ketkä eri koulutusten tai toimintojen osalta?

6. Miten haetaan yksilöllisiä järjestelyjä valintakokeeseen?

  • Kenelle, mihin osoitteeseen ja mihin mennessä hakemus toimitetaan?
  • **Mitä asioita hakemuksesta tulee ilmetä?3*
  • Mitä asiakirjoja hakemukseen tulee liittää?
  • Kenen kirjoittamat lausunnot hyväksytään?
  • Miten ja milloin hakijalle tiedotetaan myönnetyistä yksilöllisistä valintakoejärjestelyistä?
  • Miten ja milloin hakija voi esittää muutoksia myönnetyihin yksilöllisiin valintakoejärjestelyihin?

Korkeakoulun eri yksiköillä voi olla omia ohjeita ja käytäntöjä, mutta niiden tulee olla sopusoinnussa yleisohjeistuksen kanssa.

Ohjeistuksilla ei saa sulkea pois tai rajoittaa jonkin ryhmän tai hakijan tosiasiallisia mahdollisuuksia esimerkiksi rajaamalla yksilöllisten järjestelyjen saaminen vain vaikeavammaisiin hakijoihin ja erilaisiin oppijoihin, joilla on keskivaikea tai vaikea lukihäiriö.

Yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteuttamiseksi avainasemassa on henkilöstön osaaminen. Henkilöstön koulutukseen, avustajien palkkioihin, apuvälineisiin ja lisäajan aiheuttamiin kuluihin tulee varata rahoitus.

Valintakokeen esteettömyydestä ja sen yhdenvertaisuusvaikutuksista tulee kerätä palautetta hakijoilta ja henkilöstöltä. Valintakokeen esteettömyys tulee sisällyttää yhtenä arvioitavana kohtana korkeakoulun toiminnan laadun arviointiin.

Tietoa yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden toteutumisesta voidaan usein kerätä erilaisten arviointien yhteydessä lisäämättä merkittävästi kenenkään työtaakkaa tai kyselyväsymystä.

Sama koskee opiskelijarekrytoinnin ja valintakokeen tiedotuksen arviointia. Kun erilaisia markkinointikartoituksia tehdään jatkuvasti, voidaan samalla kerätä tietoa viestinnän esteettömyydestä ja yhdenvertaisuusvaikutuksista.

Esimerkki 9.

Valintakokeiden esteettömyyden toteuttamiseksi on usein eduksi keskitetysti ohjailtu järjestely. Esimerkiksi Turun yliopistossa vammaisten opiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden erityisjärjestelyhakemukset käsitellään tiedekuntien ja vammaisasiamiehen yhteistyönä. Tutustu tarkemmin: Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä.

Lähteitä ja lisätietoa

Kohta on vielä työn alla

Keskeinen sanasto

Esteettömyys

Esteettömyys toteutuu korkeakoulussa, kun jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Vamma

Vammaisuus

Erilainen oppija

Ikääntyvä

Kieli- ja kulttuurivähemmistö

Yhdenvertaisuus

Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö

Osallisuus

Yhdenvertaisuuden kannalta merkitykselliset ryhmät

Ihmiset voivat kuulua samanaikaisesti useampaan ryhmään, joka saattaa olla alttiina syrjinnälle tai huonommassa asemassa iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, sukupuolen, sukupuolisen suuntautumisen, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden tai jonkin muun asiaan kuulumattoman seikan, kuten sosiaaliluokan vuoksi. On tärkeää tiedostaa ryhmiin liittyvät nimenomaiset tarpeet ja tavat, joilla palvelujen tarjonnassa voidaan vastata näihin vaatimuksiin. On tärkeää ottaa huomioon, että ihmiset voivat kuulua useisiin yhdenvertaisuuden kannalta merkityksellisiin ryhmiin eikä tarkkoja lokerointeja tule tehdä.

Liite 1 Esteetön valintakoeympäristö

Kehittämistavoite on, että korkeakoulun tiloissa ja ympäristössä on yleisesti huomioitu näkemisen, kuulemisen ja liikkumisen esteettömyys.

Saapuminen oppilaitokseen

Pysäköintipaikat ja piha-alue

  • Liikkumisesteisille henkilöille tarkoitetut pysäköintipaikat sijoitetaan oppilaitoksen sisäänkäynnin läheisyyteen helppokulkuisen reitin päähän.
  • Pysäköintipaikat merkitään kansainvälisin ISA-tunnuksin pystyopasteella ja autopaikan pohjaan maalatulla opasteella.
  • Autopaikka on leveydeltään vähintään 360 cm ja pituudeltaan vähintään 500 cm.
  • Suositellaan, että autopaikka on katettu.
  • Oppilaitoksen sisäänkäynnin edessä on tilaa taksien ja saattoliikenteen pysähtymiseen. Näiden pysäköintipaikan tai kääntöpaikan pituus on 8,5 metriä.
  • Oppilaitoksen piha-alue on helposti hahmotettavissa ja maastoltaan helppokulkuinen.
  • Piha-alue on hyvin valaistu ja kulkureitit hyvin opastettu.
  • Kulkureitin pintamateriaalissa on hyvä olla näkövammaisia opastava tunnusteltava ja tummuuskontrastiin perustuva opasteraita.
  • Kulkuväylien pinnat ovat tasaisia, kovia ja luistamattomia ja leveydeltään vähintään 150 cm. Kulkuväylien kaltevuus on enintään viisi prosenttia (1:20).
  • Reitit julkisten liikennevälineiden pysäkeiltä oppilaitokseen ovat esteettömiä (ks. em. ohjeet kulkuväylistä), selkeästi opastettuja ja helposti havaittavia.
  • Valaistuksen tulee olla tasainen ja riittävä pysäkkialueelta pääsisäänkäynnille asti.

Oppilaitoksen sisäänkäynti

  • Jos sisäänkäyntiä ei ole rakennettu maanpinnan tasoon, on siihen asennettu enintään viisi prosenttia kalteva luiska. Luiskan ohella portaat on katettu ja lämmitetty sekä varustettu molemminpuolisin käsijohtein.
  • Oven edessä on katettu ja lämmitetty, vähintään 1,8 m x 1,8 m kokoinen tasanne. Sisäänkäynnin edessä valaistuksen on oltava > 100 lx.
  • Ulko-ovi on helposti havaittavissa esim. värikontrastin avulla.
  • Lasiovissa tulee olla varoittava huomioraita 140 cm korkeudella.
  • Ulko-ovessa oleva informaatio tulee sijoittaa silmän korkeudelle 140 cm ja sen tulee olla hyvällä kontrastilla varustettu.
  • Lasiovissa käytetään hiekkapuhalluskalvoa opasteen taustalla kontrasti aikaan saamiseksi.
  • Ulko-oven vapaa leveys on vähintään 90 cm.
  • Kynnys on mahdollisimman matala, sen enimmäiskorkeus on 2 cm. Kynnys on profiililtaan yksinkertainen, sillä monet peräkkäiset kynnykset vaikeuttavat liikkumista.
  • Ovi avautuu joko automaattisen liiketunnistimen avulla tai kyynärpainikkeella, joka on sijoitettu matalalle ja oven aukeamissuuntaan nähden turvalliseen paikkaan.
  • Avauslaitteisto mahdollistaa oven pysymisen auki vähintään 25 sekuntia.
  • Ulko-ovi voidaan avata kevyesti käsin ovimoottorista huolimatta. Avauspainikkeen tulee erottua tummuuskontrastilla ympäristöstään.

Liikkuminen ja toimiminen oppilaitoksen tiloissa

Eteis- ja aulatilat

  • Korkeakoulun sisätiloissa kaikki kulkuväylät ovat vähintään 1,5 m leveitä.
  • Lattiamateriaali on märkänäkin luistamaton.
  • Oppilaitoksen aulassa on selkeä opastus eri tiloihin.
  • Jos aulassa on infopiste, sen ääreen tulee päästä helposti pyörätuolilla.
  • Kulkureitillä infopisteelle on lattiamateriaalissa hyvä olla näkövammaisia opastava tunnusteltava ja tummuuskontrastiin perustuva opasteraita.
  • Vaatenaulakkoja ja säilytyskaappeja on eri korkeuksilla.
  • Aulassa ja käytävillä on levähdyspaikkoja, joiden istuintasot on sijoitettu eri korkeuksille.
  • Istuimia tai muita kalusteita ei kuitenkaan ole oviaukkojen läheisyydessä, jolloin liikkuminen on vaivatonta.
  • Kalusteiden tulee erottua tummuuskontrastilla ympäröivistä pinnoista.
  • Aulan valaistuksen riittävyys ja tasaisuus on ensiarvoisen tärkeää; infopisteellä valaistuksen taso voi olla 500 lx.
  • Jos rakennuksen tasoerot ovat suurempia kuin metri, käytetään luiskan sijasta hissiä tai tasonostinta. Mikäli hissi ei ole läpikuljettava, on hissikorin koko vähintään 140 cm x 140 cm, jotta pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjä mahtuu kääntymään siellä ympäri.
  • Läpikuljettavan hissin kooksi riittää 140 cm x 110 cm.
  • Hissin kutsupainikkeiden tulee erottua seinäpinnasta tummuuskontrastilla.
  • Hissin painikkeissa tulee olla tunnusteltavat numerot ja hississä ääneen perustuva kerrosilmoitusjärjestelmä.

Ruokala

  • Ruokailutiloissa linjasto sijoitetaan siten, että sen ääreen pääsee pyörätuolilla. Ruokailuvälineet ja ruuan ulottuu ottamaan pyörätuolissa istuen.
  • Linjaston sopiva korkeus on 70-90 cm. Linjaston läheisyydessä on helposti siirrettävät ja säädettävät pöytäryhmät ruokailua varten.

Wc-tilat

  • Wc-tilojen mitoituksessa huomioidaan pyörätuolia käyttävän henkilön tarpeet.
  • Tilat merkitään liikkumisesteisen ISA-tunnuksella ja opaste sijoitetaan seinään 140-160 cm korkeudelle oven aukeavalle puolelle, ei itse oveen. Oven vapaa leveys on vähintään 85 cm.
  • Oven sulkeminen on helppoa saranapuolelle, 80 cm korkeudelle asennetun vetimen ansiosta.
  • Kynnyksen korkeus on enintään 2 cm. Wc-istuimelle voi siirtyä pyörätuolista sekä edestä että sivusta. Wc-istuimen molemmin puolin ovat kääntyvät käsituet. Wc-tilassa on vapaata tilaa vähintään 1,5 m x 1,5 m, jolloin siellä mahtuu kääntymään pyörätuolilla.
  • WC-tilan valaistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Peilin yläpuolella on hyvän yleisvalaistuksen lisäksi häikäisemätön peilivalaisin.
  • Värityksen tulee olla sellainen, että WC-kalusteet erottuvat hyvin kontrastilla taustavärityksestä. Lattia on tummempi kuin seinä, jolloin tilan hahmottaminen on helpompaa.

Opiskelutilat

  • Kulku käytävältä luokkatiloihin on helppoa. Tila ja kulkuväylät ovat mitoitukseltaan edellä mainitun mukaisia.
  • Opiskelupisteessä on pyörätuolin käyttäjää varten halkaisijaltaan 1,5 metriä vapaata kääntymistilaa, sähköpyörätuolin käyttäjän tilantarve on 2,5 metriä.
  • Kalusteet ovat helposti säädettäviä ja siirrettäviä.
  • Pöytien alla on jalkatilaa korkeussuunnassa vähintään 67 cm.
  • Osassa opiskelupisteitä kaikki työvälineet ja tietokoneet ovat helposti ulottuvilla.

Auditorio ja luentosali

  • Auditorioon on esteetön sisäänkäynti sekä etu- että takaosasta.
  • Käytettävissä on riittävästi vapaata pöytätilaa, jonka ääreen pääsee pyörätuolilla.
  • Tekniset laitteet, kuten dataprojektori ja tietokone, on sijoitettu siten, että niitä voi käyttää istuen tai seisoen.
  • Auditoriossa olevien kaikkien portaiden molemmilla puolilla on käsijohteet.
  • Auditoriossa ja muissa opiskelutiloissa on sähköpistokkeita pyörätuolin akun lataamista varten. Auditoriossa on hyvä olla työskentelyvalolla varustettuja työpisteitä heikkonäköisiä varten.
  • Luennoitsijan valaiseminen auttaa luennon seuraamista.
  • Luokkatiloissa on mielellään säädettävä yleisvalaistus, jossa korostuu myös epäsuoran valon osuus.

Kirjasto

  • Kirjaston tilojen mitoituksessa ja toiminnallisuudessa on huomioitu esteettömyys.
  • Palvelutiskillä voi asioida seisoen ja istuen.
  • Tietokoneet, tulostimet ja muut laitteet on sijoitettu siten, että niiden ääreen pääsee pyörätuolilla ja niitä voi käyttää istuen.
  • Opiskelupisteiden kalusteet ovat helposti siirrettäviä ja säädettäviä, ja pöytien alla on riittävästi jalkatilaa.
  • Kirjaston yleisvalaistuksen tulee olla riittävä ja infopisteellä sekä hyllyissä lisäksi kohdennettua vala.

Henkilökunnan tilat

  • Henkilökunnalle tarkoitetuissa tauko- ym. tiloissa huomioidaan esteettömyys, kuten muuallakin oppilaitoksen tiloissa.

Liite 2 Opiskelun esteettömyys ja lainsäädäntö

Mahdollisuuksien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat suomalaisen yhteiskuntapolitiikan keskeisiä periaatteita. Suomi edistää ihmisten yhdenvertaisuutta omalla lainsäädännöllään ja osallistumalla tiiviisti kansainväliseen toimintaan vammaisten oikeuksien toteutumiseksi. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikkien ihmisten oikeudet toteutuvat. Käytännön yhdenvertaisuustyö ei ole tasapäistämistä, vaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista.

Perustuslaissa säädetään yhteiskunnan velvollisuudesta huolehtia siitä, että ihmisten perusoikeudet toteutuvat. Yhteiskunnallisina toimijoina korkeakoulutkin ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että kaikkien ihmisten sivistykselliset ja muut oikeudet toteutuvat. Viranomaisten tehtävä on myös huolehtia siitä, että yhdenvertaisuutta haittaavat esteet poistetaan. Koulutuksessa tämä mahdollistamisen periaate tarkoittaa, että oppilaitosten on huolehdittava tilojen, opetusmateriaalien ja opetuksen esteettömyydestä sekä mahdollisista yksilöllisten tarpeiden mukaisista järjestelyistä. Opiskelijalla on oikeus vaatia ja toimenpiteitä opiskelun esteiden poistamiseksi ja myös saada niitä.

Yhdenvertaisuudesta on säädetty perustuslaissa ja tarkemmin yhdenvertaisuuslaissa. Koulutus kuuluu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Ihmisellä on oikeus osallistua koulutukseen riippumatta hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, esimerkiksi vammaisuudesta. Mikäli henkilö asetetaan ilman painavaa syytä eriarvoiseen asemaan näiden ominaisuuksien perusteella, syyllistytään syrjintään. Välitöntä syrjintää on esimerkiksi, jos opiskelijaa ei hyväksytä oppilaitokseen tai kurssille hänen vammaisuutensa takia. Välillisestä syrjinnästä on hyvä esimerkki sähköinen tentti-ilmoittautuminen, jota näkövammainen opiskelija ei voi käyttää. Syrjintänä voidaan pitää myös sitä, että kohtuulliset yhdenvertaisuutta edistävät toimenpiteet jätetään toteuttamatta.

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset edellyttävät, että ihmiset ovat yhdenvertaisia ja että heidän oikeutensa muun muassa koulutukseen toteutuvat. YK:n Ihmisoikeuksien julistus koskee myös vammaisia. Lisäksi Yhdistyneet kansakuntien yleiskokous hyväksyi vuonna 2006 vammaisten oikeuksia koskevan ihmisoikeussopiuksen, jonka Suomi on allekirjoittanut ja aikoo ratifioida lähitulevaisuudessa. Suomalaisen yhdenvertaisuuslain juuret ovat Euroopan unionin yhdenvertaisuusdirektiivissä. On syytä huomata, että vammaiset ja erilaiset opiskelijat voivat olla myös vaihto-opiskelijoita, joiden lähettämiseen tai vastaanottamiseen liittyviä kysymyksiä korkeakoulujen on ratkaistava.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoululaeissa säädetään niiden tehtävistä ja toiminnasta. Ne on syytä muistaa, vaikka niissä ei erikseen puhuta opiskelijoista, joilla on erityistarpeita. Korkeakoulujen on toimittava niin, että kaikilla on tosiasiassa samanlaiset mahdollisuudet saada ylimmän asteen koulutusta sikäli kuin he ovat täyttäneet opiskelijavalinnan kriteerit. Luonnollisesti lait koskevat kaikilta osin myös niitä ihmisiä, joilla on erityistarpeita.

Kaikkien osapuolten etujen mukaista on ehkäistä syrjintää varmistamalla, että opiskeluympäristö ja käytännöt ovat mahdollisimman monenlaisille opiskelijoille sopivia. On kuitenkin myös sellaisia yksilöllisiä tarpeita, jotka vaativat erillisiä toimenpiteitä riippumatta tilojen ja käytäntöjen toimivuudesta. Niihin vastaaminen on positiivista erityiskohtelua, jota yhdenvertaisuuslaki edellyttää. Esimerkiksi lisäaika tentissä on tällainen yksilöllisen tarpeen edellyttämä toimenpide. Sekä opiskelupaikan että opiskelijan kannalta on viisasta varautua yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseen hyvissä ajoin muun muassa varaamalla tarpeeksi henkilökuntaresursseja ja kouluttamalla henkilöstöä.

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää viranomaistahoilta, siis myös korkeakouluilta, yhdenvertaisuussuunnitelmaa etnisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelman voi ilman muuta tehdä laajemminkin niin, että se käsittää myös muut erityisryhmät, kuten vammaiset ja erilaiset oppijat. Siihen voi kirjata, millä tavalla yksilölliset tarpeet huomioidaan. Jos suunnitelma tehdään huolellisesti, siitä on paljon hyötyä käytännössä. Suunnitelman laatimisessa kannattaa hyödyntää niitä kokemuksia, joita vammaisilla ja erityisjärjestelyjä tarvitsevilla ihmisillä on.

Lainsäädäntö

Liite 3. Yksilölliset järjestelyt ja apuvälineet

Avustavat henkilöt

Tulkki

**Tulkkipalvelua voivat käyttää ihmiset, joiden on vaikea ilmaista itseään puheen avulla tai ymmärtää puhetta. Tulkkipalvelua voi käyttää kaikissa tilanteissa, joissa ihmiset kohtaavat ilman yhteistä kieltä tai kommunikointikeinoa. Tavoitteena on poistaa vamman aiheuttamia haittoja ja esteitä.1*

Tulkki valmistautuu tehtäväänsä

Valintakokeiden sisällöt ja toteuttamistavat vaihtelevat koulutusaloittain ja oppiaineittain hyvinkin paljon, ja siitä syystä tehtävää hoitava tulkki tai tulkit ovat etukäteen yhteydessä oppilaitokseen. Tulkki on toimeksiantoihinsa liittyen aina vaitiolovelvollinen ja sen vuoksi luottamuksellistakin aineistoa voi antaa tulkille ennakkovalmistautumista varten. Valmistautuessaan toimeksiantoonsa tulkki tekee ennakkovalmisteluja paitsi oppialan koulutussisältöihin ja pääsyvaatimuksiin, erityissanastoon ja pääsykoekirjallisuuteen tutustumiseksi, myös erilaisten tulkkaustekniikoiden osalta.

Yksilöllisesti tehtävät osiot ja ryhmissä suoritettavat tehtävät vaativat tulkilta erilaisia työotteita, samaten kirjalliseen ja suulliseen kokeeseen, esimerkiksi haastatteluun valmistautuminen. Valintakokeesta vastaavien henkilöiden tulisi varata ennakkoon aikaa myös siihen, että tulkin kanssa keskustellaan materiaalin pohjalta heränneistä kysymyksistä. Erilaiset kirjoitetut tekstit, videot ja muu valintakoemateriaali (myös ennakkotehtävät ja hakijoiden saamat tiedotteet) kannattaa siis luovuttaa tulkin käyttöön hyvissä ajoin.

Mikäli mahdollista, tulkin olisi hyvä käydä tutustumassa myös paikan päällä niin tiloihin (valaistus, istumajärjestys, näkyvyys) kuin vaikkapa laitteisiin, joita pääsykokeissa käytetään. Tulkin olisi hyvä nähdä etukäteen esimerkiksi simulaatioiden tai työkokeiden oikea suoritustapa, jotta hän tulkkaustilanteessa osaa viittoa hakijoille annettavat ohjeet oikein.

Tulkin on ymmärrettävä valintakokeen erilaisten osa-alueiden tarkoitus: mitä halutaan mitata ja minkä tyyppisiä reaktioita hakijan toivotaan tuovan esiin - nämä ovat käännösten oikeellisuuden ja osuvuuden kannalta erittäin tärkeää tietoa. Tällä tavoin tulkki ei kysymystä tulkatessaan vahingossa tule paljastaneeksi sitä, mitä hakijan odotetaan vastaavan. Kaikenlaisten vivahteiden ja sanavalintojen mahdollisimman uskollinen tulkkaus on tärkeää, jotta viittomakielinen hakija saa samat ohjeet kuin muutkin hakijat ja hakijaa arvioivat henkilöt saavat kaiken mahdollisen tiedon, jota he tarvitsevat.

Joissakin tilanteissa, esimerkiksi jos hakijoita on useita ja he tulevat valintakokeeseen eri aikaan, ohjeistuksia lienee mahdollista tallentaa etukäteen viitottuina videolle, jolloin kaikki saavat ohjeen samassa muodossa itse koetilanteessa.

Tulkki tutustuu mahdollisuuksien mukaan etukäteen myös viittomakieliseen **ja puhevammaiseen1* asiakkaaseensa, jotta tulkkaus sujuisi mahdollisimman sujuvasti ja kitkattomasti - viittomisessa voi olla eroja esimerkiksi viittojan kotiseudun ja ikäryhmän perusteella.

Haastattelutilanteissa, vaikkapa opiskelijan motivaatiota tutkittaessa, tulkin käyttämien sanavalintojen ja äänensävyjen merkitys on olennainen. Haastattelijan huomio ei kuitenkaan saisi kiinnittyä liiaksi tulkin esiintymiseen ja esitystapaan, vaan itse hakijaan ja hänen olemukseensa. Sama koskee huonokuuloisia.

Kaikki viittomakieliset henkilöt eivät välttämättä ole tottuneita tekemään yhteistyötä tulkin kanssa - tämä on sekä haastattelijalle että tulkille tärkeä ennakkotieto.

Avustaja

Lukija

Kirjuri

Opas- ja avustajakoirat

Opaskoira helpottaa näkövammaisen itsenäistä liikkumista. Avustajakoira on koulutettu liikuntarajoitteiselle henkilölle tekemään erilaisia arkielämän tehtäviä. Opas- ja avustajakoirien vieminen esimerkiksi ravintoloihin, elintarvikeliikkeisiin, virastoihin, harrastustiloihin jne. on sallittua. Lue lisää opas- ja avustajakoirista

Tilajärjestelyt

Erillinen työtila

Aikajärjestelyt

Lisäaika

Kokeen ja arvioinnin järjestelyt

Suullinen kuulustelu

Apuvälineet

**Lääkinnällisessä kuntoutuksessa apuvälineillä tarkoitetaan välineitä ja laitteita, joilla lisätään ihmisen toimintamahdollisuuksia, itsenäisyyttä ja omatoimisuutta elämän eri alueilla silloin, kun toimintakyky on heikentynyt sairauden, vamman tai kehitysviivästymän vuoksi.1*

Kuuleminen

Huonokuuloinen henkilö kommunikoi yleensä puheella ja käyttää kuulemisessaan apuvälineenä kuulokojetta. Joillakin kuulovammaisilla on käytössään sisäkorvaistute.

Lisäksi monet huonokuuloiset ja sisäkorvaistutetta käyttävät henkilöt voivat käyttää muita teknisiä apuvälineitä, kuten FM-laitetta, ryhmäkuuntelulaitetta tai induktiosilmukkaa, jos sellainen on asennettu tilaan. FM -laite on yksilöllisellä ja säädettävällä radiotaajuudella toimivat lähetin-vastaanotinlaitteisto. Laite toimii paristoilla tai ladattavalla akulla. Puhujalla on kaulassa kannettava lähetinmikrofoni. Opiskelijalla on vastaanotin, jota hän kuuntelee joko vastaanottimen omilla kuulokkeilla tai käyttäen kuulokojetta lisävahvistimena. FM -laite tuo puhujan äänen suoraan kuulolaitteeseen, jolloin ympäristöhäly ja kaiku vähenevät.

Joskus FM -laitetta parempi vaihtoehto on ryhmäkuuntelulaite, erityisesti ryhmätyöskentelyssä tai kokouksissa. Ryhmäkuuntelulaite toimii periaatteessa samoin kuin FM -laite, mutta mikrofoneja on käytössä useampia tai vastaanotin ottaa signaalin laajemmalta alueelta kuin FM -laite.

Näkeminen

Näkövammaiset tietokoneenkäyttäjät eivät yleensä pysty tutkimaan näyttöruudun informaatiota pelkästään katseensa avulla. Näkövamman laadusta riippuen ruudulla olevan informaation selvittämiseen käytetään erilaisia apuvälineitä tai -ohjelmia.

  • Apuväline valitaan lukemistavan ja käyttötilanteen mukaan
  • Ruudunlukuohjelmat
  • Puhesyntetisaattorit
  • Pistenäyttö
  • Suurennusohjelma

Apuväline valitaan lukemistavan ja käyttötilanteen mukaan

Joissakin tapauksissa riittää, että näyttömonitori on suurikokoinen tai väriasetukset ja fontti yksilöllisten tarpeiden mukaiset. Jos taas näkökenttä on hyvin kapea, tarvitaan tavallista pienikokoisempi monitori. Useimmat heikkonäköiset käyttävät niin sanottua suurennusohjelmaa, joka näyttää tekstin ja muut ruudun elementit halutulla tavalla suurennettuna.

Kun lukunäkö puuttuu kokonaan, näyttömonitori korvataan puhe- tai pistekirjoitustulostuksella. Näissä tapauksissa ei myöskään hiirtä voida käyttää, vaan kaikki tarvittavat toimenpiteet on hoidettava näppäimistöltä. Puhesyntetisaattori soveltuu useimpien näkövammaisten tarpeisiin joko ensi- tai toissijaisena apuvälineenä. Heikkonäköisetkin, jotka käyttävät pääapuvälineenään suurennusohjelmaa, lukevat pitkät tekstit mieluiten puhesyntetisaattorilla.

Ruudunlukuohjelmat

Toimiakseen oikein puhesyntetisaattori ja pistenäyttö tarvitsevat erityisen ruudunlukuohjelman, joka tulkitsee näyttöruudun tekstisisällön ja graafiset symbolit tekstiksi. Ruudunlukuohjelma ohjaa puhesyntetisaattoria puhumaan ääneen halutun osan ruutua tai näyttämään sisällön vastaavasti pistekirjoituksella. Kuvia ei kuitenkaan voida tulkita konepuheeksi tai pistekirjoitusnäytölle.

Windows-pohjaiset ruudunlukuohjelmat hyödyntävät Microsoftin kehittämää Active Accessibility -tekniikkaa. Windowsissa tapahtuvan datan välitys perustuu viesteihin, joihin puuttumalla saadaan haettua tarvittavaa tietoa tapahtumien aiheuttajista ja muista ominaisuuksista. Eri käyttöjärjestelmiä varten on kaupan monia ruudunlukuohjelmia, joista meillä graafisessa ympäristössä käytetyimpiä ovat Jaws for Windows ja Hal/Supernova.

Puhesyntetisaattorit

Tietokone saadaan puhumaan puhesyntetisaattorin avulla. Nykyisin yleisimpiä ovat ohjelmapohjaiset puhesyntetisaattorit, jotka käyttävät tulostukseen tietokoneen äänikorttia. Myös ulkoisia sarja- tai rinnakkaisväylään liitettäviä puhesyntetisaattoreita on markkinoilla. Joissakin ruudunlukuohjelmissa on sisäänrakennettu monikielinen puhesyntetisaattori, mutta muukin syntetisaattori voidaan valjastaa puhetulostukseen. Ilman ruudunlukuohjelmaa puhesyntetisaattori osaa lukea ääneen tekstitiedostoja, mutta vasta ruudunlukuohjelma mahdollistaa tietokoneen ja sovellusohjelmien itsenäisen käytön konepuheen varassa.

Ohjelmaa voidaan näppäinkomennoilla käskeä lukemaan esimerkiksi koko näyttöruudun sisältö, rivi, sana tai tarkistaa kirjain kirjaimelta jokin tekstin kohta. Yleensä luontevin tapa on luetuttaa ruudun sisältö rivi kerrallaan vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas. Niinpä rinnakkaisten palstojen tai taulukoiden sarakkeiden lukeminen on erittäin työlästä: syntetisaattori lukee ääneen koko rivin vasemmasta oikeaan reunaan, vaikka oikea lukutapa olisi ylhäältä alas sarake taipalsta kerrallaan. Apuvälineen käyttötaidoista lopulta paljolti riippuu, kuinka hyvin esimerkiksi taulukoita voidaan hahmottaa puhesyntetisaattorin tai pistenäytön avulla. Samoja ongelmia on usein myös suurennusohjelman käyttäjillä.

Meillä käytetyimpiä puhesyntetisaattoreita ovat vain suomea puhuvat Mikropuhe ja Caicu-232 sekä monikieliset Eloquence ja Orpheus. Yleisin liityntärajapinta on Sapi.

Pistenäyttö

Pistenäyttö on tietokoneeseen liitettävä ulkoinen laite, joka muuttaa näyttöruudun tekstin pistekirjoitukseksi. Pistenäytössä on vain yksi rivi, joka on pituudeltaan mallista riippuen 40 - 80 merkkiä. Oletusarvoisesti pisterivi näyttää näyttöruudun aktiivisen kohdan. Pistenäytön ohjausnäppäimillä näyttöruudun sisältöä voidaan valita luettavaksi rivi kerrallaan. Pistenäyttö toimii ruudunlukuohjelman sille välittämällä tiedolla.

Pistenäyttö muistuttaa litteää laatikkoa, jonka etupaneelissa sijaitsevat ohjausnäppäimet. Laitteen päällä, sen etureunassa, on lukurivi. Kun kirjoitusnäppäimistö sijoitetaan yleensä pistenäytön päälle lukurivin taakse, käsien liike kirjoitusnäppäimistön ja lukurivin välillä jää mahdollisimman vähäiseksi. Pistenäytössä käytetään normaalin kuuden pisteen pistekirjoituksen sijaan 8 pisteen järjestelmää, jonka avulla voidaan esittää yksiselitteisesti 256 erilaista merkkiä. Pistemerkit muodostuvat siten, että merkkisolujen pinnassa olevista kahdeksasta pienestä rei'ästä kohoaa tietyn merkin muodostamiseen tarvittava määrä tappeja eli sormin tulkittavia pisteitä.

Meillä yleisimpiä pistenäyttöjä ovat kotimainen BraillCom sekä kansainvälisesti tunnetut Alva ja Baum Vario. Pistenäyttöjen kalleus vaikuttaa siihen, että vain osalla pistekirjoitustaitoisista tietokoneenkäyttäjistä on pistenäyttö käytössään.

Suurennusohjelma

Jos heikkonäköisen tarpeisiin ei riitä suurikokoinen näyttömonitori ja käyttäjäkohtaiset fontti- sekä väriasetukset, käytetään erityistä suurennusohjelmaa. Ohjelmat suurentavat sekä merkkipohjaista tekstiä että grafiikkaa ja tuottavat värillisen suurennoksen. Eri ohjelmat suurentavat ruutua eri tavoin, ja osassa ohjelmia on useampi vaihtoehto suurennustyylin valitsemiseksi. Suurennus voi seurata muun muassa kohdistinta suurennuslasin tavoin, suurentaa kohdistimen alaisen alueen koko ruudulle tai vain ruudun osalle. Lisäksi suurennusohjelmat voivat sisältää muita toimintoja kuten värisuotimen. Suurennettua tekstiä luettaessa käyttäjä joutuu usein vierittämään tekstiä sekä sivu- että pystysuunnassa. Kirjoitus- ja hiirikohdistimen kokoa ja muotoa on myös voitava mukauttaa käyttäjän tarpeisiin. Meillä käytetyimpiä suurennusohjelmia ovat Zoomtext, Magic ja Lunar.

Liikkuminen

Kommunikoiminen

**Kommunikoinnin apuvälineillä voidaan ilmaista sanallisia viestejä silloin, kun puhuminen tai kirjoittaminen ei onnistu - tai kun puhe on epäselvää. Kommunikoinnin apuvälineisiin lukeutuvat myös puheäänen tuottamiseen liittyvät apuvälineet. Puheäänen vahvistin on laite, joka voimistaa oman äänen silloin, kun se ei kanna tavanomaisissa keskustelutilanteissa. Ääniproteesilla puolestaan voidaan korvata äänen tuottamisessa tarvittavien elinten toiminta kurkunpäässä.1*

Lukeminen

Kirjoittaminen

**Kynän tai tavanomaisen näppäimistön käyttö voi olla hankalaa monesta eri syystä: heikentyneestä hienomotoriikasta, silmä-käsi -yhteistyöstä tai sormien puristusvoimasta. Kynän käyttöä voivat helpottaa tavanomaista paksumpi tartuntapinta tai erillinen kynäpidike.

Jotta tietokone voi toimia kirjoittamisen apuvälineenä, sen ohjaimet, asetukset, tekstinkäsittelyohjelma ja muut tarvittavat ohjelmat on sovitettava käyttäjänsä toimintakyvyn ja käyttötarpeiden mukaan.1*

Liite 4 Esteetömät aineistot ja viestintäkäytännöt

Tekstin luettavuuden parantaminen

  • Käytä selkeää kieltä, joka sopii kuulijakunnalle. Vältä jargonia ellei aihe vaadi sen käyttämistä.
  • Esitä lyhyitä ilmaisuvoimaisia sisältöjä ja ajatuksia, käyttäen luetelmia ja listoja aina kun sisältöön sopii.
  • Kun käytät luetelmia ja listoja, varmista että jokainen kohta päättyy välimerkkiin (pilkkuun, puolipisteeseen tai pisteeseen). Välimerkit auttavat ruudunlukuohjelmaa erottamaan eri kohdat toisistaan.
  • Käytä päätteettömiä sans serif-fontteja kuten Arial ja Verdana.
  • Jos tarvitset korostusta, käytä mieluummin lihavointia kuin kursivointia tai alleviivausta.
  • Jaa teksti lyhyisiin kappaleisiin, vältä pitkiä yhtenäisiä tekstiosuuksia.
  • Vältä tasapalstaan pakotettua tekstiä. Tasaus vasemmalla, oikea liehureuna ja tasaiset sanavälit auttavat luki-vaikeuksisia lukijoita pysymään luettavassa tekstin kohdassa.
  • Käytä tekstin sisältöjä kuvailevia otsikoita.
  • Käytä Word-dokumentissa tyylejä ja HTML-dokumentissa tyylitiedostoja.
  • Kirjoita kuville ja graafeille tekstivastineet.
  • Käytä taulukoita niihin sopivan tiedon esittämiseksi.

Lisätietoa eri dokumenttityyppien esteettömyydestä:

Viestintä koetilanteessa

Materiaalien saaminen etukäteen on erityisen tärkeää osanottajille, joilla on näkemisen, kuulemisen ja/tai lukemisen vaikeuksia tai joille esityskieli ei ole äidinkieli.

Käyttäessäsi puheenvuoroa:

  • Katso aina kuulijoihin päin puhuessasi. Varmista, että esität kommenttisi kuulijoita kohti päin vaikka kirjoittaisit tai piirtäisit taululle. Joukossa saattaa olla osanottajia, joille on tärkeää lukea puhe huulilta kuullun varmistamiseksi.
  • Kaikki piirtoheitinkalvojen tai esitysgrafiikan tieto tulee sanoa ääneen yleisölle. Osa tekstistä saattaa jäädä erottumatta istumapaikan huonon sijainnin tai näön rajoitteiden vuoksi. Ilmaukset "tämä taulukko kertoo kaiken" tai "homma toimii kuten kuvasta näkyy" eivät ole toimi.
  • Jos tilassa on saatavilla mikrofoni ja äänentoistojärjestelmä, käytä niitä. Järjestelmään saattaa olla kytkettynä induktiosilmukka, jonka kautta esityksesi on huonokuuloisten osanottajien tavoitettavissa kuulokojeella.
  • Jos käytät äänitehosteita, varmista, että kovaääniset ovat saatavilla. Älä puhu ääni- tai kuvaesitysten päälle koska kaikki osanottajat eivät ehkä pysty seuraamaan puhetta ja muuta esitystä samanaikaisesti. Pysäytä video tai hiljennä ääni puheen aikana.
  • Jos esityksessä on animaatio, varmista että se on päättynyt ennenkuin alat puhua. Osanottajat eivät voi seurata puhetta keskittymistä vaativan animaation aikana.
  • Jos yleisö osallistuu esitykseen, varmista että toistat kaikki kommentit ja kysymykset. Tämä auttaa kaikkia osanottajia seuraamaan keskustelua, myös niitä, jotka käyttävät kuulokojetta.
  • Huomioi esitystilan valaistus esitysgrafiikan tekstin ja taustan värien valinnassa. Käytä kirkkaassa huoneessa tummaa tekstiä vaalealla alustalla, hämärässä huoneessa tummalla pohjalla vaaleaa tekstiä.

Liite 5 Tapausesimerkit

Esimerkki 1

Tutkija toteaa yllättyneensä, miten paljon asenteet vaihtelevat, ja miten paljon ne saattavat vaikuttaa jokapäiväiseen opiskeluun. Asenteet voivat olla joko esteitä luovia tai niitä purkavia. Todellisia syrjintätapauksiakin on haastatteluissa tullut ilmi. Toisessa ääripäässä opiskelija osataan ja halutaan huomioida, vaikkei valmista asiantuntemusta olisikaan. Parhaimmillaan opettajat ja henkilökunta voivat olla kannustavia ja siten luoda opiskelijalle uskoa omiin kykyihin. Tällöin opiskelija voi esteiden raivaamisen sijaan keskittyä itse opiskeluun.

Esimerkki 2

Toisen asteen oppilaitoksessa sokeuteni ei aiheuttanut ongelmia. Kävin etukäteen tutustumassa koulun tiloihin ja keskustelemassa käytännön asioista. Henkilökohtainen avustajani luki kasetille tenttimateriaalia, tenttikysymykset sain disketille ja vastaukset kirjoitin tietokoneella.

Minut hyväksyttiin opiskelijaksi korkeakouluun neljänneksi parhailla pisteillä. Vaikka olin ollut etukäteen yhteydessä oppilaitokseen ja kertonut sokeudestani, opettaja huomasi asian vasta viikon opiskelun jälkeen. Koulun suhtautuminen opiskeluni mahdollistaviin järjestelyihin ei ollut kovin suopea. Niiden nähtiin vievän aikaa, rahaa ja vaivaa. Loppujen lopuksi jouduin lopettamaan opiskelun kesken.

Esimerkki 4

Olen pyrkinyt samaan yliopistoon 3 kertaa. Ensimmäisellä kerralla en katsonut tarvitsevani erillistä huonetta. Ilmoitin kuitenkin, että tulkin tulee olla läsnä alkuohjeistuksen ajan, varsinaisen pääsykokeen osassa häntä ei tarvittaisi. Tätä varten minun piti toimittaa lääkärintodistus ja kirjoittaa siihen liittyvä kirjallinen hakemus. Huomasin kuitenkin, että erillinen huone olisi ollut paikallaan. Valvojan kanssa olisi ollut helpompi kommunikoida eikä arvokasta koeaikaa olisi tarvinnut haaskata siihen, että yrittää saada kontaktin valvojaan.

Ammattikorkeakoulun pääsykokeessa olin kerran. Siellä oli monenlaisia tehtäviä ja tulkin läsnäolo hyväksyttiin. Minun ei tarvinnut osallistua ryhmäkeskusteluun, vaan pääsin erikseen juttelemaan keskustelua johtavan lehtorin kanssa.

Esimerkki 3

Leena Lehtinen pyrkii opiskelemaan journalistiikkaa. Leenalla on ADHD ja hän anoo mahdollisuutta oman tilan käyttöön valintakokeessa keskittymisongelmien vuoksi. Journalistiikan opettaja Jussi Journalisti soittaa vammaisasiamiehelle ja kysyy tämän mielipidettä Leenan koejärjestelyistä. Laitoksella on pohdittu, että Leena voisi suorittaa kokeen alkuosan omassa tilassaan, mutta siirtyisi kokeeseen kuuluvan av-näytteen katselun ajaksi samaan koetilaan muiden kanssa.

Journalisti perustelee kantaansa sillä, että journalistiikan opiskelu sisältää paljon ryhmässä työskentelyä ja näin ollen erillinen pääsykoetila antaisi Leenalle väärän kuvan journalistiikan opiskelusta. Journalisti pohtii myös, millaisiin järjestelyihin laitos sitoutuu jatkossa, mikäli Leenaa varten valintakokeessa järjestetään erillinen tila, tarvittavat laitteet ja tallenteet ja millaisia resursseja tarvitaan, jos Leena pääsee opiskelemaan.

Vammaisasiamies kertoo mielipiteenään, että Leenan kannalta katsottuna kyseessä ei ole kompromissiratkaisu: Tilanne on sama kuin, jos pyörätuolin käyttäjälle ehdotettaisiin esteettömästä tilasta siirtymistä portaiden nenään kesken pääsykokeen. Vammaisasiamies sanoo toisaalta ymmärtävänsä laitoksen tilanteen. On kohtuutonta, jos työtä ja aikaa vaativat järjestelyt jäävät yksin ainelaitoksen tai muutaman ihmisen vastuulle laitoksilla.

Esimerkki 5

Olli on hakemassa yliopistoon, mutta häntä askarruttaa selviytyminen valintakokeessa, sillä Olli on heikkonäköinen. Hän on ollut näkövammainen lapsesta saakka, joten näkötilanne on ollut nykytasolla jo pitkään. Säännöllisiä silmälääkärin kontrolleja hän ei ole tarvinnut. Näkötilanne on tarkistettu viimeksi pari vuotta sitten kun Olli haki apuvälineitä.

Olli on tietoinen, että saadakseen tarvitsemansa erityisjärjestelyt valintakokeeseen hän tarvitsee hakemuksensa liitteeksi joko silmälääkärin tai jonkun muun asiantuntijan lausunnon. Mitä siis tehdä? Olli päättää kysyä neuvoa näkövammaisten keskusliiton koulutussihteereiltä.

Aikuiskoulutussihteerin kanssa keskustellessa todetaan Ollilla olevan sellainen silmälääkärin lausunto, josta selviää hänen näkötilanteensa luotettavasti, vaikka se onkin kirjoitettu toista tarkoitusta varten. Siksi päädytään siihen, että aikuiskoulutussihteeri kirjoittaa Ollille lausunnon, jossa suositellaan hänelle myönnettäväksi tarpeelliset järjestelyt menestyksellisen opiskelun varmistamiseksi. Suosituksensa perusteluksi aikuiskoulutussihteeri täsmentää mitä heikentynyt näkö -erityisesti Ollin tilanteessa - merkitsee valintakokeessa käytössä olevien kirjallisten ja ehkä muidenkin tehtävien kannalta. Ollille tarpeen ovat lisäaika, kysymykset sopivassa muodossa ja mahdollisuus käyttää henkilökohtaista tietokonetta vastausten kirjoittamiseen sekä erillinen tila kokeen tekemistä varten. Hakemukseen liitetään myös silmälääkärin lausunto.

Esimerkki 6

Jos tahtoa ja edellytyksiä on, jonkin yksilöllisen erityisominaisuuden ei tulisi mielestäni antaa vaikuttaa negatiivisesti opiskeluun tai muuhun toimintaan "terveiden" parissa tai yleisemmin elämässä ja yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuutta edistettäessä tulisi pitää mielessä, että kaikkia palveluita ja toimintaa tulisi kehittää siten, että palvelut olisivat tasapuolisesti kaikkien ihmisten saatavana ilman tarvetta erityispalveluille. Tämä voi olla idealismia, mutta tähän tulisi pyrkiä.

Esimerkki 7

Vapaa numero

Esimerkki 8

Tähän mennessä tehtyjen haastattelujen mukaan ongelmia ovat pääasiassa aiheuttaneet puutteelliset ohjeet ja tiedotus. Esimerkiksi valintakokeeseen valmistautuessa tietoa erilaisista mahdollisuuksista tai yhteyshenkilöistä ei aina ole saatavilla. Anna huomauttaa, että myös käytännöt valintakokeiden erityisjärjestelyjen suhteen vaihtelevat. Vaihtoehtoisia suoritustapoja ei useinkaan ole mietitty, ja hakijan tulisikin itse tietää erilaisista käytännöistä. - Esteetön opiskelu on paljolti kiinni opiskelijasta itsestään ja yksittäisten opettajien aktiivisuudesta. Yhtenäiset, yhteiset menettelytavat ja suositukset olisivat tarpeen.

Esimerkki 9

Katselin korkeakoulumme uutta opiskelijoille suunnattua esitettä. Joka sivulla oli viimeisen päälle fotosopattuja mallimittaisten, kauniiden nuorten kuvia. Soitin viestinnän tekijöille ja toivoin, että seuraavaan painokseen ja verkkosivuille uskalletaan kuvata myös iäkkäitä, vammaisia ja eri värisiä opiskelijoita, joita juhlapuheissa muistetaan.

Lausunnot ja kommentit