ESOK-hanke 2006-2011

Suositus kommentoitavaksi

Opiskelijavalinnat ja esteettömyys

Sisältö

1. Opiskelun esteettömyys ja lainsäädäntö

Mahdollisuuksien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat suomalaisen yhteiskuntapolitiikan keskeisiä periaatteita. Suomi edistää ihmisten yhdenvertaisuutta omalla lainsäädännöllään ja osallistumalla tiiviisti kansainväliseen toimintaan vammaisten oikeuksien toteutumiseksi. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikkien ihmisten oikeudet toteutuvat. Käytännön yhdenvertaisuustyö ei ole tasapäistämistä, vaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista.

Perustuslaissa säädetään yhteiskunnan velvollisuudesta huolehtia siitä, että ihmisten perusoikeudet toteutuvat. Yhteiskunnallisina toimijoina korkeakoulutkin ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että kaikkien ihmisten sivistykselliset ja muut oikeudet toteutuvat. Viranomaisten tehtävä on myös huolehtia siitä, että yhdenvertaisuutta haittaavat esteet poistetaan. Koulutuksessa tämä mahdollistamisen periaate tarkoittaa, että oppilaitosten on huolehdittava tilojen, opetusmateriaalien ja opetuksen esteettömyydestä sekä mahdollisista yksilöllisten tarpeiden mukaisista järjestelyistä. Opiskelijalla on oikeus vaatia ja toimenpiteitä opiskelun esteiden poistamiseksi ja myös saada niitä.

Yhdenvertaisuudesta on säädetty perustuslaissa ja tarkemmin yhdenvertaisuuslaissa. Koulutus kuuluu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Ihmisellä on oikeus osallistua koulutukseen riippumatta hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, esimerkiksi vammaisuudesta. Mikäli henkilö asetetaan ilman painavaa syytä eriarvoiseen asemaan näiden ominaisuuksien perusteella, syyllistytään syrjintään. Välitöntä syrjintää on esimerkiksi, jos opiskelijaa ei hyväksytä oppilaitokseen tai kurssille hänen vammaisuutensa takia. Välillisestä syrjinnästä on hyvä esimerkki sähköinen tentti-ilmoittautuminen, jota näkövammainen opiskelija ei voi käyttää. Syrjintänä voidaan pitää myös sitä, että kohtuulliset yhdenvertaisuutta edistävät toimenpiteet jätetään toteuttamatta.

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset edellyttävät, että ihmiset ovat yhdenvertaisia ja että heidän oikeutensa muun muassa koulutukseen toteutuvat. YK:n Ihmisoikeuksien julistus koskee myös vammaisia. Lisäksi Yhdistyneet kansakuntien yleiskokous hyväksyi vuonna 2006 vammaisten oikeuksia koskevan ihmisoikeussopiuksen, jonka Suomi on allekirjoittanut ja aikoo ratifioida lähitulevaisuudessa. Suomalaisen yhdenvertaisuuslain juuret ovat Euroopan unionin yhdenvertaisuusdirektiivissä. On syytä huomata, että vammaiset ja erilaiset opiskelijat voivat olla myös vaihto-opiskelijoita, joiden lähettämiseen tai vastaanottamiseen liittyviä kysymyksiä korkeakoulujen on ratkaistava.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoululaeissa säädetään niiden tehtävistä ja toiminnasta. Ne on syytä muistaa, vaikka niissä ei erikseen puhuta opiskelijoista, joilla on erityistarpeita. Korkeakoulujen on toimittava niin, että kaikilla on tosiasiassa samanlaiset mahdollisuudet saada ylimmän asteen koulutusta sikäli kuin he ovat täyttäneet opiskelijavalinnan kriteerit. Luonnollisesti lait koskevat kaikilta osin myös niitä ihmisiä, joilla on erityistarpeita.

Kaikkien osapuolten etujen mukaista on ehkäistä syrjintää varmistamalla, että opiskeluympäristö ja käytännöt ovat mahdollisimman monenlaisille opiskelijoille sopivia. On kuitenkin myös sellaisia yksilöllisiä tarpeita, jotka vaativat erillisiä toimenpiteitä riippumatta tilojen ja käytäntöjen toimivuudesta. Niihin vastaaminen on positiivista erityiskohtelua, jota yhdenvertaisuuslaki edellyttää. Esimerkiksi lisäaika tentissä on tällainen yksilöllisen tarpeen edellyttämä toimenpide. Sekä opiskelupaikan että opiskelijan kannalta on viisasta varautua yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseen hyvissä ajoin muun muassa varaamalla tarpeeksi henkilökuntaresursseja ja kouluttamalla henkilöstöä.

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää viranomaistahoilta, siis myös korkeakouluilta, yhdenvertaisuussuunnitelmaa etnisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelman voi ilman muuta tehdä laajemminkin niin, että se käsittää myös muut erityisryhmät, kuten vammaiset ja erilaiset oppijat. Siihen voi kirjata, millä tavalla yksilölliset tarpeet huomioidaan. Jos suunnitelma tehdään huolellisesti, siitä on paljon hyötyä käytännössä. Suunnitelman laatimisessa kannattaa hyödyntää niitä kokemuksia, joita vammaisilla ja erityisjärjestelyjä tarvitsevilla ihmisillä on.

Lainsäädäntö

2. Opiskelijavalintojen yhdenvertaisuus

Sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu voi lain mukaan voi tarvittaessa valita opiskelijansa päättämillään perusteilla. Perusteet eivät voi kuitenkaan olla sellaisia, että ne rikkovat perustuslain säädöksiä yhdenvertaisuudesta. Hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Hakijoille on annettava selvät ohjeet siitä, miten opiskelijavalintaan voi hakea oikaisua.

Kukin korkeakoulu voi päättää itse, miten toteuttaa valintakokeet ja tarvittavat erityisjärjestelyt niin, että kaikkia hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti. On kaikkien kannalta parempi, että erityisjärjestelyt sujuvat mutkattomasti. Toisaalta oppilaitoksen on syytä varmistaa, että erityisjärjestelyjä ei käytetä väärin niin, että muiden hakijoiden oikeusturva kärsii. Esimerkiksi luki-häiriöstä voidaan vaatia lääkärintodistus. Mikäli valintakokeessa on osioita, jotka ovat joillekin ryhmille mahdottomia (esimerkiksi liikunnallisia tehtäviä), oppilaitoksen on syytä pohtia, voisiko mitattavan taidon osoittaa muuten, esimerkiksi sovelletulla kokeella.

Ylioppilastutkintolautakunnalla on tarkat ohjeet niiden ylioppilaskokelaiden varalle, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyjä kokeessa. Nämä ohjeet eivät ole laki, mutta niistä on hyötyä valintakokeiden järjestämiseen varautuville korkeakouluille. Ohjeissa huomioidaan:

Korkeakoulu saa itse päättää valintakriteereistään, joten se voi ottaa hakijan opiskelijaksi, vaikka hän ei vammastaan tai sairaudestaan riippuvasta syystä voi lainkaan osallistua valintakokeeseen. Tällöin oppilaitoksella on luonnollisesti oltava tieto siitä, että hakija selviytyisi opinnoista, joihin hakee.

Erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa valintakokeen arvosteluun niin, että se koituisi hakijan vahingoksi. Niiden takia ei saa esimerkiksi vähentää hakijan pisteitä.

Korkeakoulujen olisi hyvä esittää mahdollisimman selkeästi ja näkyvästi, mihin erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on otettava yhteyttä ja mitä järjestelyjen saaminen vaatii. Sekä sähköisessä että painetussa opiskelijavalintaoppaassa on syytä kertoa selvästi, paitsi valintakoejärjestelyistä, myös sellaisia tietoja, jotka liittyvät opiskelun sujumiseen sitten, kun on päässyt opiskelemaan. Sähköisen version luettavuus apuvälineillä kannattaa varmistaa, ks. esimerkiksi Julkishallinnon verkkopalveluja koskeva suositus JHS 129. Painettua materiaalia olisi hyvä saada myös isotekstisenä. Kun päätetään, millä tavoin hakija voi ottaa yhteyttä korkeakouluun saadakseen tarvitsemansa erityisjärjestelyt, on syytä huomioida erilaiset tavat kommunikoida.

Lainsäädäntö

3. Erilaiset ryhmät ja nimikkeet

Tässä yhteydessä osallistumisen esteitä tarkastellaan erilaisten oppijoiden, vammaisten henkilöiden, ikäihmisten ja kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvien kannalta. Tällainen ryhmittely auttaa kohdentamaan palveluja ja kehittämään oppilaitoksen toimintaa. Samalla on hyvä muistaa, että ryhmät ovat epätarkkoja ja eikä niille ole yleispäteviä perusteita. Sama henkilö saattaa kuulua useampaankin edellämainittuun ryhmään. Ryhmään kuuluminen saattaa myös vaihdella eri viranomaisten tai muiden määrittelijöiden luokituksissa. Ryhmätason luokittelu ei myöskään kerro, millaisilla järjestelyillä opiskelu sujuu eri tilanteissa.

Kun pyritään edistämään yhteisöllisyyttä ja samalla vastaamaan yhteisön jäsenten moninaistuviin tarpeisiin, voi yleisesti ymmärrettävien ja leimaamattomien nimikkeiden löytäminen erilaisille ryhmille ja palveluille olla haasteellista. Esimerkiksi voidaan ajatella, että termi erityispalvelut sisältää viestin yksilön poikkeavuudesta suhteessa normaaleiksi koetuille henkilöihi ja yleisiin palveluihin.

Luokittelu ja nimikkeet voivat muodostua myös niin leimaaviksi, että tarjolla olevaa ryhmäperusteista palvelua tai rahoitusta ei haeta. Varsinkin kertominen omaan toimintaan liittyvistä tekijöistä, jotka eivät ole ulospäin nähtävillä (esimerkiksi oppimisvaikeudet, epilepsia, mielenterveyden vaikeudet) voi olla vaikeaa. On tärkeää ottaa huomioon, millainen on opiskelijan oma identiteetti ja millainen kieli on sekä korrektia että selkeää.

Opiskelupaikan asenneilmapiiri näyttäytyy esittelymateriaaleissa, hakuohjeissa sekä henkilöstön ja opiskelijoiden käyttäytymisessä eri tilanteissa. Oppilaitoksen tapaa toimia ja viestiä on tarpeen arvioida säännöllisesti. Suunnitteluun, arviointiin ja henkilöstön kehittämiseen on haettava aktiivisesti mukaan vammaisia ja eri vähemmistöihin kuuluvia opiskelijoita.

4. Yhtenäiset ohjeet ja käytännöt

Oppilaitoksella tulee olla yhtenäinen ohjeistus valintakokeen esteetöntä toteuttamista ja tarvittavia yksilöllisiä ratkaisuja varten.

Oppiaineen vaatimusten lisäksi valintakokeen suunnittelijan on hyvä tietää, miten opiskelijoiden valinnassa ja opetuksessa huomioidaan opiskelijoiden toimintakykyyn, kieleen ja kulttuuritaustaan liittyvät seikat.

Vanha oikeudenmukaisuuden periaate "samanlaisille tapauksille samanlainen kohtelu" toimii edelleen. Esimerkiksi hakija, jonka näkökyky on alentunut, ei ole samassa asemassa tekstin ja muiden visuaalisten aineistojen käsittelyssä kuin normaalisti näkevät hakijat. Ratkaisuja mahdollisuuksien yhdenvertaistamiseksi voivat olla kysymysten saaminen suuremmalla tekstillä, tietokoneen käyttömahdollisuus. Jos tehtäviin perehtyminen ja vastaaminen ovat teknisesti hitaampia, on hakijalle järjestettävä kohtuullinen lisäaika.

Ylioppilastutkintolautakunnan päätökset tulee ottaa huomioon. Jos hakijalle on myönnetty ylioppilastutkinnossa erityisjärjestelyjä eikä hänen tilanteensa ole oleellisesti muuttunut, on johdonmukaista soveltaa vastaavia järjestelyjä.

Valintakokeiden esteettömyyden toteuttamiseksi on usein eduksi keskitetysti ohjailtu järjestely. Esimerkiksi Turun yliopistossa vammaisten opiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden erityisjärjestelyhakemukset käsitellään tiedekuntien ja vammaisasiamiehen yhteistyönä Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä.

Ohjeistuksen toteuttamiseksi on varmistettava pääsykokeiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvien osaaminen. Itse opiskelun sujumisen edellytys on koko henkilöstön tietämys ja sitoutuneisuus esteettömyyden toteuttamiseksi. Henkilöstön koulutukseen, avustajien palkkioihin, apuvälineisiin ja lisäajan aiheuttamiin kuluihin tulee varata rahoitus.

Valintakokeen esteettömyydestä on syytä kerätä systemaattisesti palautetta hakijoilta. Valintakokeen esteettömyys tulee sisällyttää yhtenä arvioitavana kohtana korkeakoulun toiminnan laadun arviointiin.

5. Opiskelijan tiedonsaanti opiskelusta ja valinnoista

Koko oppilaitosta velvoittaa vaatimus järjestää opiskelu niin, että valituiksi tulleet opiskelijat voivat edetä sujuvasti opinnoissaan (yo-laki, yv-laki). Hakijalla on oltava saatavilla esteetön, ajantasainen, kattava ja totuudenmukainen kuvaus

  • oppilaitoksen toimintakäytännöistä ja -ympäristöistä,
  • opiskelusta ja todennäköisistä työtehtävistä, joihin se pätevöittää ja
  • pääsykokeesta ja yksilöllisistä palveluista

Hakijalle on hyvä esitellä oppiainekohtaisesti konkreettisella tavalla, millaisia ovat opiskelun keskeiset perustoiminnat ja oppimistavoitteet. Monelle opintojaan harkitsevalle on hyödyksi tutustua myös kuvauksiin tehtävistä, joihin opiskelu yleisesti pätevöittää.

6. Opiskelijoiden monenlaisuuden huomioiva valintakokeen suunnittelu

Esteettömän kokeen ja yksilöllisten palvelujen/erityisjärjestelyjen sujuva toteuttaminen on hyvä ottaa lähtökohdaksi mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Kokeisiin valmistautuminen ja arviointikriteerit tulee ilmoittaa riittävän ajoissa. Esimerkiksi digitaalisen ääni- tai tekstiversion saaminen pääsykokeisiin luettavasta kirjasta saattaa kestää 2 kuukautta.

6.1 Eri valintakoetyyppien esteettömyys

Kirjalliset kokeet

Hakijoiden aikaa ja vaivaa säästää aineistokoe, johon luettava teksti on esteettömästi saatavilla oppilaitoksen verkkosivuilta.

Aineiston lukemiseen olisi hyvä varata riittävästi aikaa.

Jos kirjallisen osuuden aineisto jaetaan vasta valintakoetilanteessa, mahdollisten erityisryhmien vaatimukset tulee huomioida myös itse tilanteessa (fontti, valaistus, lukemisen apuvälineet jne.).

Jos hakijan äidinkieli on muu kuin suomi (ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ruotsi), on valintakoetta järjestettäessä otettava huomioon äidinkielen vaikutus tehtävän ohjeistuksessa ja arvioinnissa.

  • Esseekysymykset kirjallisuuden tai aineiston perusteella
  • Määrittelevät (sisältö-) kysymykset kirjallisuuden tai aineiston perusteella
  • Soveltavat kysymykset kirjallisuuden tai aineiston perusteella
  • Monivalintakysymykset kirjallisuuden tai aineiston perusteella

    • Arvioinnin ajankäytön kannalta saattaa optisesti luettava kysymyslomake olla hyvä ratkaisu. Kokeen järjestäjän on otettava huomioon hakijat, joille lomakkeen täyttäminen on esimerkiksi näkemiseen, hahmottamiseen tai motoriikkaan liittyvistä syistä esteellistä. Paperilomakkeelle on oltava saatavilla esteetön vaihtoehto tietokoneella vastattavaksi ja vastaamiseen on oltava varalla kyselyyn perehtynyt avustaja.

Taitoja mittaavat kokeet

Periaatteena yleisesti se, että kokeet tulee järjestää tutkintovaatimusten mukaisesti erityisryhmille myös silloin kun kaikille tarjolla oleva koe ei ole mahdollinen.

Kunkin osallistujan kohdalla tulee arvioida hänelle soveltuva tapa suorituksen antamiseksi.

Taitoja mittaavista kokeista tulisi kerätä tietoa, jotta samantyyppisissä tilanteissa sovellettaisiin yhdenmukaisia kriteereitä.

Haastattelut

Haastattelijoiden tulee olla perehtyneitä toimimiseen viittomakielen tulkin ja kirjoitustulkin kanssa. Haastattelijan ja mahdollisten ryhmän jäsenten on hyvä tutustua huonokuuloisen hakijan käytössä olevaan FM-laitteeseen tai muuhun mahdolliseen apuvälineeseen ennen haastattelua. Tulkkauksen käyttäminen saattaa hiukan pidentää haastatteluaikaa. Lisätietoa saa alueellisesta tulkkikeskuksesta ja tulkeilta.

Ryhmätilanteet

Ryhmätilanteen ohjaajan tulee perehtyä toimimiseen viittomakielen tulkin ja kirjoitustulkin kanssa. Hänen on opastettava ryhmän muita hakijoita ja jaettava puheenvuoroja niin, että kuuro tai huonokuuloinen ryhmäläinen saa saman tiedon keskustelusta kuin muutkin.

Soveltuvuustestit ja arvioinnit
Alasuuntautuneisuuden tai harrastuneisuuden arviointi

7. Esteettömät valintakoejärjestelyt ja oppiaineen vaatimukset

(Ryhmäläisten tehtävä on kirjoittaa niistä koetilanteen järjestelyistä, joilla mahdollisimman yhdenvertainen osaamisen ja potentiaalin osoittaminen onnistuu).

Valintakokeissa on kysymys hakijan osaamisen tai potentiaalin arvioimisesta. Kun on selvä, mitä arvioidaan, voidaan myös suunnitella yhdenvertaiset mahdollisuudet osaamisen osoittamiseksi mittauksen tasoa vaarantamatta. Kokeen järjestämiseksi on otettava joustavasti huomioon:

  • Koetilat ja kalusteet
  • Apuvälineet ja teknologia
  • Viestintä koetilanteessa
  • Tehtävien ja kysymysten esittäminen
  • Vastaaminen
  • Asiantuntevien tulkkien, avustajien ja kirjurien saatavuus
  • Ajankäyttö
  • Arviointi

Hakijoiden monenlaisuuden huomioiva ympäristöjen ja käytäntöjen suunnittelu vähentää esteitä. Esteettömyys on kuitenkin toteutettava tilanne- ja hakijakohtaisesti. Hakijan tarpeiden, oppiaineen vaatimusten ja oppilaitoksen käytännön todellisuuden yhteensovittamiseksi tarvitaan henkilökohtaista vuorovaikutusta. (Esimerkki Turun yliopistosta)

Koetilat ja kalusteet

Ihannetapauksessa koetilaan pääsy, siellä liikkuminen ja toimiminen on esteetöntä pyörätuolia tai rollaattoria käyttäville henkilöille. Näkövammaisten osanottajien liikkumista ja toimimista edistävät väri- ja korkeuserokontrastit. Tila on vaivattomasti löydettävissä ja sen lähellä samassa kerroksessa on liikkumisesteetön WC. Tilan akustiikka on hyvä, suullista ohjeistusta ja kuuntelutehtäviä varten on käytössä äänentoistolaitteisto ja induktiosilmukka. Paikalla on säädettäviä istuimia ja pöytiä. Häikäisemättömän yleisvalaistuksen täydentämiseksi on tarjolla kohdevalaisimia.

Apuvälineet ja teknologia

Viestintä koetilanteessa

Tehtävien ja kysymysten esittäminen

Vastaaminen

Asiantuntevien tulkkien, avustajien ja kirjurien saatavuus

Ajankäyttö

Arviointi

8. Opiskelumahdollisuuden yhdenvertaisuus ja yleiset, ryhmäkohtaiset ja yksilölliset palvelut

Kysymys on osaamisen tai potentiaalin arvioimisesta. Jos on selvä, mitä arvioidaan, voidaan myös vaihtoehdot osaamisen osoittamiseksi harkita.

Opiskelijat, joilla on jokin vamma

(Tähän tulevat keskeiset kysymykset ja esimerkit järjestöiltä ja korkeakouluilta, miten opiskelijan tarpeet otetaan huomioon ryhmä- ja yksilötasolla)

Näkövammaiset opiskelijat
Kuulovammaiset opiskelijat
Liikkumisrajoitteiset opiskelijat
Pitkäaikaissairaat opiskelijat

Opiskelijat, jotka ovat erilaisia oppijoita

Ikääntyneet opiskelijat

Opiskelijat, jotka kuuluvat kulttuuri- tai kielivähemmistöön

9. Valintakokeiden esteettömyyden tarkistuslista

Seuraavat kysymykset auttavat valintaprosessin ja kokeen arviomista ja kehittämistä.

  • Käytetäänkö ylioppilastutkintolautakunnan hakijalle myöntämiä järjestelyjä valintakokeiden perustana?
  • Noudatetaanko oppilaitoksessa yhteisiä ohjeita valintakokeiden suunnittelussa toteuttamisessa?
  • Ovatko valintakoeprosessin kaikkien vaiheiden toteuttajat perehtyneet esteettömyyden toteuttamiseen?
  • Arvioidaanko valintojen yhdenvertaisuuden toteutumista?
  • Kerätäänkö kaikilta hakijoilta tietoa kokeen ja järjestelyjen esteettömyydestä?
  • Onko valintakokeen esteettömään toteuttamiseen osoitettu riittävä rahoitus?
  • Onko opiskelujärjestelyjen ja ympäristöjen esteettömyys kuvailtu niin, että hakija voi arvioida opiskelun sisältämät vaatimukset?
  • Onko opintokokonaisuuden sisältämä toiminta kuvailtu niin, että hakija voi arvioida sen sisältämät vaatimukset?
  • Onko opintokokonaisuuden tavoitteena olevan osaamisen ilmeisimmät ammatilliset sovellukset kuvailtu niin, että hakija voi arvioida niiden sisältämät vaatimukset?
  • Onko valintakokeita koskeva viestintä esteetöntä (pelkka PDF ei riitä!)
  • Onko hakuohjeissa kuvailtu eri koeosuuksien totetustapa niin, että hakija voi arvioida yksilöllisten järjestelyjen tarpeen?
  • Onko opiskelijalla tilaisuus keskustella tarvitsemistaan järjestelyistä oppilaitoksen esteettömyysvastaavan kanssa ennen valintakoetta?
  • Suositaanko koejärjestelyjen esteettömyyden varmistamista arvioinnin muuttamisen sijaan?
  • Suositaanko aineistokoetta ja vapaasti saatavilla olevaa esteetöntä aineistoa kaikissa mahdollisissa tapauksissa?
  • Onko kokeeseen tarvittavan kirjallisuuden saatavuus eri muodoissa selvitetty?
  • Onko tieto tarvittavasta kirjallisuudesta hakijoiden saatavilla vähintään 2 kk ennen kokeeseen valmistautumista?
  • Ilmoitetaanko valintakokeen tulokset esteettömästi?

Lähteitä ja lisätietoa

Keskeinen sanasto

Esteettömyys

Vamma

Vammaisuus

Erilainen oppija

Ikääntyvä

Kieli- ja kulttuurivähemmistö

Yhdenvertaisuus

Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö

Osallisuus

Liite 1 Esteetön valintakoeympäristö

Kehittämistavoite on, että oppilaitoksen tiloissa ja ympäristössä on yleisesti huomioitu näkemisen, kuulemisen ja liikkumisen esteettömyys.

Saapuminen oppilaitokseen

a) Pysäköintipaikat ja piha-alue
  • Liikkumisesteisille henkilöille tarkoitetut pysäköintipaikat sijoitetaan oppilaitoksen sisäänkäynnin läheisyyteen helppokulkuisen reitin päähän.
  • Pysäköintipaikat merkitään kansainvälisin ISA-tunnuksin pystyopasteella ja autopaikan pohjaan maalatulla opasteella.
  • Autopaikka on leveydeltään vähintään 360 cm ja pituudeltaan vähintään 500 cm.
  • Suositellaan, että autopaikka on katettu.
  • Oppilaitoksen sisäänkäynnin edessä on tilaa taksien ja saattoliikenteen pysähtymiseen. Näiden pysäköintipaikan tai kääntöpaikan pituus on 8,5 metriä.
  • Oppilaitoksen piha-alue on helposti hahmotettavissa ja maastoltaan helppokulkuinen.
  • Piha-alue on hyvin valaistu ja kulkureitit hyvin opastettu.
  • Kulkureitin pintamateriaalissa on hyvä olla näkövammaisia opastava tunnusteltava ja tummuuskontrastiin perustuva opasteraita.
  • Kulkuväylien pinnat ovat tasaisia, kovia ja luistamattomia ja leveydeltään vähintään 150 cm. Kulkuväylien kaltevuus on enintään viisi prosenttia (1:20).
  • Reitit julkisten liikennevälineiden pysäkeiltä oppilaitokseen ovat esteettömiä (ks. em. ohjeet kulkuväylistä), selkeästi opastettuja ja helposti havaittavia.
  • Valaistuksen tulee olla tasainen ja riittävä pysäkkialueelta pääsisäänkäynnille asti.
b) Oppilaitoksen sisäänkäynti
  • Jos sisäänkäyntiä ei ole rakennettu maanpinnan tasoon, on siihen asennettu enintään viisi prosenttia kalteva luiska. Luiskan ohella portaat on katettu ja lämmitetty sekä varustettu molemminpuolisin käsijohtein.
  • Oven edessä on katettu ja lämmitetty, vähintään 1,8 m x 1,8 m kokoinen tasanne. Sisäänkäynnin edessä valaistuksen on oltava > 100 lx.
  • Ulko-ovi on helposti havaittavissa esim. värikontrastin avulla.
  • Lasiovissa tulee olla varoittava huomioraita 140 cm korkeudella.
  • Ulko-ovessa oleva informaatio tulee sijoittaa silmän korkeudelle 140 cm ja sen tulee olla hyvällä kontrastilla varustettu.
  • Lasiovissa käytetään hiekkapuhalluskalvoa opasteen taustalla kontrasti aikaan saamiseksi.
  • Ulko-oven vapaa leveys on vähintään 90 cm.
  • Kynnys on mahdollisimman matala, sen enimmäiskorkeus on 2 cm. Kynnys on profiililtaan yksinkertainen, sillä monet peräkkäiset kynnykset vaikeuttavat liikkumista.
  • Ovi avautuu joko automaattisen liiketunnistimen avulla tai kyynärpainikkeella, joka on sijoitettu matalalle ja oven aukeamissuuntaan nähden turvalliseen paikkaan.
  • Avauslaitteisto mahdollistaa oven pysymisen auki vähintään 25 sekuntia.
  • Ulko-ovi voidaan avata kevyesti käsin ovimoottorista huolimatta. Avauspainikkeen tulee erottua tummuuskontrastilla ympäristöstään.
c) Liikkuminen ja toimiminen oppilaitoksen tiloissa Eteis- ja aulatilat
  • Oppilaitoksen sisätiloissa kaikki kulkuväylät ovat vähintään 1,5 m leveitä.
  • Lattiamateriaali on märkänäkin luistamaton.
  • Oppilaitoksen aulassa on selkeä opastus eri tiloihin.
  • Jos aulassa on infopiste, sen ääreen tulee päästä helposti pyörätuolilla.
  • Kulkureitillä infopisteelle on lattiamateriaalissa hyvä olla näkövammaisia opastava tunnusteltava ja tummuuskontrastiin perustuva opasteraita.
  • Vaatenaulakkoja ja säilytyskaappeja on eri korkeuksilla.
  • Aulassa ja käytävillä on levähdyspaikkoja, joiden istuintasot on sijoitettu eri korkeuksille.
  • Istuimia tai muita kalusteita ei kuitenkaan ole oviaukkojen läheisyydessä, jolloin liikkuminen on vaivatonta.
  • Kalusteiden tulee erottua tummuuskontrastilla ympäröivistä pinnoista.
  • Aulan valaistuksen riittävyys ja tasaisuus on ensiarvoisen tärkeää; infopisteellä valaistuksen taso voi olla 500 lx.
  • Jos rakennuksen tasoerot ovat suurempia kuin metri, käytetään luiskan sijasta hissiä tai tasonostinta. Mikäli hissi ei ole läpikuljettava, on hissikorin koko vähintään 140 cm x 140 cm, jotta pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjä mahtuu kääntymään siellä ympäri.
  • Läpikuljettavan hissin kooksi riittää 140 cm x 110 cm.
  • Hissin kutsupainikkeiden tulee erottua seinäpinnasta tummuuskontrastilla.
  • Hissin painikkeissa tulee olla tunnusteltavat numerot ja hississä ääneen perustuva kerrosilmoitusjärjestelmä.
Ruokala
  • Ruokailutiloissa linjasto sijoitetaan siten, että sen ääreen pääsee pyörätuolilla. Ruokailuvälineet ja ruuan ulottuu ottamaan pyörätuolissa istuen.
  • Linjaston sopiva korkeus on 70-90 cm. Linjaston läheisyydessä on helposti siirrettävät ja säädettävät pöytäryhmät ruokailua varten.
Wc-tilat
  • Wc-tilojen mitoituksessa huomioidaan pyörätuolia käyttävän henkilön tarpeet.
  • Tilat merkitään liikkumisesteisen ISA-tunnuksella ja opaste sijoitetaan seinään 140-160 cm korkeudelle oven aukeavalle puolelle, ei itse oveen. Oven vapaa leveys on vähintään 85 cm.
  • Oven sulkeminen on helppoa saranapuolelle, 80 cm korkeudelle asennetun vetimen ansiosta.
  • Kynnyksen korkeus on enintään 2 cm. Wc-istuimelle voi siirtyä pyörätuolista sekä edestä että sivusta. Wc-istuimen molemmin puolin ovat kääntyvät käsituet. Wc-tilassa on vapaata tilaa vähintään 1,5 m x 1,5 m, jolloin siellä mahtuu kääntymään pyörätuolilla.
  • WC-tilan valaistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Peilin yläpuolella on hyvän yleisvalaistuksen lisäksi häikäisemätön peilivalaisin.
  • Värityksen tulee olla sellainen, että WC-kalusteet erottuvat hyvin kontrastilla taustavärityksestä. Lattia on tummempi kuin seinä, jolloin tilan hahmottaminen on helpompaa.
Opiskelutilat
  • Kulku käytävältä luokkatiloihin on helppoa. Tila ja kulkuväylät ovat mitoitukseltaan edellä mainitun mukaisia.
  • Opiskelupisteessä on pyörätuolin käyttäjää varten halkaisijaltaan 1,5 metriä vapaata kääntymistilaa, sähköpyörätuolin käyttäjän tilantarve on 2,5 metriä.
  • Kalusteet ovat helposti säädettäviä ja siirrettäviä.
  • Pöytien alla on jalkatilaa korkeussuunnassa vähintään 67 cm.
  • Osassa opiskelupisteitä kaikki työvälineet ja tietokoneet ovat helposti ulottuvilla.
  • Auditorioon on esteetön sisäänkäynti sekä etu- että takaosasta.
  • Käytettävissä on riittävästi vapaata pöytätilaa, jonka ääreen pääsee pyörätuolilla.
  • Tekniset laitteet, kuten dataprojektori ja tietokone, on sijoitettu siten, että niitä voi käyttää istuen tai seisoen.
  • Auditoriossa olevien kaikkien portaiden molemmilla puolilla on käsijohteet.
  • Auditoriossa ja muissa opiskelutiloissa on sähköpistokkeita pyörätuolin akun lataamista varten. Auditoriossa on hyvä olla työskentelyvalolla varustettuja työpisteitä heikkonäköisiä varten.
  • Luennoitsijan valaiseminen auttaa luennon seuraamista.
  • Luokkatiloissa on mielellään säädettävä yleisvalaistus, jossa korostuu myös epäsuoran valon osuus.
  • Kirjaston tilojen mitoituksessa ja toiminnallisuudessa on huomioitu esteettömyys.
  • Palvelutiskillä voi asioida seisoen ja istuen.
  • Tietokoneet, tulostimet ja muut laitteet on sijoitettu siten, että niiden ääreen pääsee pyörätuolilla ja niitä voi käyttää istuen.
  • Opiskelupisteiden kalusteet ovat helposti siirrettäviä ja säädettäviä, ja pöytien alla on riittävästi jalkatilaa.
  • Kirjaston yleisvalaistuksen tulee olla riittävä ja infopisteellä sekä hyllyissä lisäksi kohdennettua vala.
Henkilökunnan tilat
  • Henkilökunnalle tarkoitetuissa tauko- ym. tiloissa huomioidaan esteettömyys, kuten muuallakin oppilaitoksen tiloissa.

Liite 2 Jotain muuta