Ihmisenkokoista esteettömyysteknologiaa

<p><img style="padding: 0.5em; float: right;" alt="Esko Kähkönen" src="http://esok.jyu.fi/KUVIA/kahkonen/">Sanana esteettömyysteknologia ei taida olla kovin laajalti käytetty. Kysymyksessä on
osa-alue, jolla ennustetaan olevan edessään suuri buumi. Vaikka asiasta ottaa pois
mahdollisen hypen, joka teknologia-asioissa, varsinkin IT-alalla helposti nostaa
päätään, on selvää, että suurten ikäihmisten joukon selviytymiseen tarvitaan entistä
enemmän teknisiä ja tietoteknisiä apuvälineitä.<br><br>
Esteettömyysteknologian tulkitsen keskittyvän kaikenlaisten rajoittavien esteiden
poistamiseen tai niiden kanssa sopuisaan elämiseen.<br><br>
Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä katsaus esteettömyyden teknologioihin oli
alan merkittävin eurooppalainen kokous San Sebastianissa, Espanjassa, 3.-5.10.
Osallistuin kokoukseen Diak Idän ikääntyvien tieto- ja viestintätekniikkahankkeen
merkeissä. Hanke on osa Itä-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelmaa. Kumppaninamme
hankkeessa on Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos.</p>
<p>Konferenssi on alun perin ollut apuvälinefoorumi, mutta on laajentunut, niin että
nimenä on European Conference for the Advancement of Assistive Technology in Europe
(AAATE). Voi olla, että sanana Esteettömyysteknologia on vielä tätäkin laajempi.
</p>
<p>Oma mielenkiintoni suuntautui ennen muuta itsenäisen suoriutumisen tukemiseen. Ilman
suuria kustannuksia ja valtaisia tietoteknisiä satsauksia voidaan esimerkiksi
dementiapotilaiden elämäntilannetta helpottaa huomattavasti. On erilaisia
muistiapuja, turvatoimenpiteitä, paikantimia, jotka auttavat pidentämään kotona
selviytymisen aikaa ja vähentämään valvonnan tarvetta.</p>
<p>Toisaalta on kehitetty kaikenlaisia älykoteja, joita täytetään tunnistimilla ja
muulla rekvisiitalla. Henkilön elämänpiiriä ja päivittäisiä toimintoja yritetään
profiloida, niin että poikkeavat tapahtumat ja tilanteet aiheuttavat hälytyksen.
Toki esimerkiksi kaatuminen on erityisen kohtalokas ja siitä seuraava lonkkaleikkaus
johtaa jopa puolessa tapauksista kuolemaan.</p>
<p>Rahaa on liikkeellä silloin, kun alan teollisuus lähtee liikkeelle. Paikallisena
espanjalaisena järjestäjänä toiminut yritys Fatronik esimerkiksi vastaa 50 miljoonan
euron projektista. Kun sitten pyysin heidän messuosastollaan esittelyä
päätelaitteesta, joka oli rakennettu vanhuksen turvaksi, laitteen koekäyttö tyssäsi
siihen, että verkko ei toiminut. En ollut onneksi tämän vanhempi enkä
heikkokuntoisempi enkä avun tarpeessa.</p>
<p>Oman aikaisemman työtaustani vuoksi seurasin mielenkiinnolla, mitä IT-alan jätit
ovat saaneet aikaan esteettömyysteknologioissa. Ne näyttävät luottavan teknologiansa
esteettömyyteen ja soveltuvuuteen erityisryhmille.
</p>
<h3>IT-jätit luottavat teknologiansa esteettömyyteen</h3>
<p>Nokia katsoo avoimen käyttöjärjestelmänsä edesauttavan "hyvin inhimillisen
teknologian" kehittymiseen. Suuri haaste lienee siinä, miten jakeluketju osaa
esitellä asiakkaalle erilaisia, erityisesti kuulo- ja näkövammaisille tehtyjä
sovelluksia. Eräät uusien standardipuhelimienkin toiminnot vaikkapa
paikannusominaisuuksineen tekevät paljon samaa, mitä edellä kuvatun kaltaisissa
suurissa erityisprojekteissa toisaalla vasta kehitellään, vaikkapa itsenäisen
selviytymisen päätelaitteiksi.</p>
<p>Nokia esiintyi tutkimuskeskuksensa markkinointijohtaja Petra Söderlingin suulla.
Esiintyminen esteettömyysteknologioiden konferenssissa oli ilmeisesti uusi avaus
Nokiallekin. Oleellista on tietysti Nokian Message: Very Human Technology.</p>
<p>Lähtökohtaisesti Nokia ei panosta erityisryhmiin; puhelin- ja lisälaitevalikoimien
Petra Söderling kertoi kattavan erilaisten tarpeiden ja käyttäjäryhmien kirjon. Ei
voi myöskään väittää, etteikö Nokia tuntisi asiakkaitaan. Tuore Nokian
käyttäjätutkimus kattoi kymmeniä tuhansia henkilöitä ympäri maailmaa 1,5 tunnin
henkilökohtaisen haastattelun pohjalta. Toki tavoiteasetelma haastatteluissa näytti
liittyvän lähinnä trendikäyttäytymisen kartoittamiseen, mutta luulisi tuollaisesta
aineistosta saatavan irti enemmän, kuin mikä Nokian virallisilla kalvoilla näkyi.</p>
<p>Nokian linjausta esteettömyysasioissa voidaan arvostellakin, ja kysyä, miksi ei ole
vaikkapa erityisiä vanhuspuhelimia. Oireellista siinä suhteessa on, että jotkin
pienvalmistajat ovat tällaisia puhelimia tuottaneet - yksinkertaisia ja
suurinumeroisia. Nokiaa tämä tuskin haittaa. Nokian filosofia onkin, että yksin
se(kään)ei pysty kaikkea tekemään, ja tilaa kentällä on muillekin yrittäjille.
Messuosastolla Nokian puhelimiin oli liitetty paikallisia ohjelmistosovelluksia,
jotka tukevat eri tavalla näköesteellisiä. Ohjelmat olivat kömpelön oloisia, mutta
kait toimivia. Eniten haastetta minusta näyttäisi Nokialla olevan siinä, että
jälleenmyyjätaso olisi tietoinen ja kiinnostunut esittelemään lisälaitteita ja
puhelinohjelmistoja, jotka tukevat erityisesti kuulo- ja näkövammaisten
selviytymistä.</p>
<p>Rob Sinclair, Microsoftin Accessible Technology Group -ryhmän johtaja, tähdensi
adaptiivisuutta ja esteettömyyttä tietoteknisten ympäristöjen suunnittelun
ohjenuorana. Uuden Vista-järjestelmän myötä oltaisiin pääsemässä lähemmäksi näitä
tavoitteita. Esteettömyysajattelun tuttu lähtökohta siitä, että erityisryhmien
näkökulmasta esteettömäksi suunniteltu toiminto sopii laajalle käyttäjäkunnalle,
tuli Microsoftinkin esityksessä esille. Microsoftin kehittämistyössä lähtökohtana on
ihmisen käyttäytymisen luokittaminen 21 tyyliin, joita yhdistelemällä päästään
tuhansiin variaatioihin.</p>
<p>Hallitsevan käyttöjärjestelmävalmistajan pyrkimyksiä ei sovi vähätellä. On kuitenkin
asiallisesti ottaen harhaanjohtavaa puhua adaptiivisuudesta, silloin kun käytännössä
on kysymys lähinnä manuaalisista käyttäjämäärityksistä. Adaptoitavuus on asia
erikseen, mutta ei ole varsinaisesti älykäs järjestelmä.</p>
<p>Kokonaisuudessaan it-alan jättien toiminta esteettömyysalueella näyttää vielä
varovaiselta. Syynä saattaa olla myös terveellinen pelko sellaiseen hypeen
lankeamisesta, joka oli ominaista takavuosien toiminnoille. Nyt onkin syytä edetä
kattaviin standardeihin yhdessä tuumin.</p>
<p>AAATE on myös kansainvälinen toimijayhteisö. Järjestön puheenjohtajaksi valittiin
tällä kertaa suomalainen, Anna-Liisa Salminen Stakesista. AAATE-järjestön toimintaa
pidän tärkeänä, ja aion siihen osallistua mahdollisuuksien mukaan.</p>
<p>Mitä Diak voi tai mitä sen pitäisi tehdä esteettömyysteknologioiden alueella?
Voisimme parhaimmillaan antaa kehittämistoiminnassa hyvän lisän
teknologiakumppanille, erityisesti kokonaisvaltaisen hoitotyön tuntijana.
Esteettömyysteknologialla voisi olla paikkansa myös vammaisuuteen ja ikääntymiseen
liittyvissä opintokokonaisuuksissa. Nuoria opiskelijakandidaatteja tietotekniikan
käyttö ja soveltaminen asiakas- ja hoitotyössä voisi kiinnostaa. Yhtenä tekijänä se
voisi jopa lisätä koulutusalojen vetovoimaa.</p>
<p>Valtakunnalliselle korkeakoulujen esteettömyystyölle myötätuulta toivottaen ja
siihen itsekin osallistuen</p>
<p>Esko Kähkönen<br>
Yksikönjohtaja / Diak Itä<br>
Diakonia-ammattikorkeakoulu</p>