10 vuotta viittomakielistä opettajankoulutusta Jyväskylässä
Viittomakielinen luokanopettajakoulutus on sisällöltään samanlainen kuin suomenkielinen opettajakoulutus, vain sivuaineissa on eroa. Viittomakieliset lukevat sivuaineenaan suomalaista viittomakieltä ja suomea toisena äidinkielenä.
- Kielen näkökulma koulutuksessa on tärkeä, sillä sen kautta rakennetaan omaa asiantuntijuutta, viittomakielisen luokanopettajakoulutuksen koulutuspäällikkö Jaana Keski-Levijoki kertoo.
Juhlaseminaarin avasi Jyväskylän yliopiston Rehtori Aino Sallinen, joka puheessaan totesi viittomakielen lunastaneen paikkansa tieteen alana ja osana Jyväskylän yliopistoa näiden 10 vuoden aikana. Kuurojen liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen, joka 10 vuotta sitten oli käynnistämässä koulutusta, sekä OAJ:n kehittämispäällikkö Olli Luukkainen pitivät yhteisen, dialogisen, juhlapuheen, jonka teemoina olivat mm. opettajuus, moninaisuus, transnationaalisuus ja viittomakielisen opetuksen tulevaisuuden haasteet.
Entisistä ja nykyisistä viittomakielisistä opiskelijoista kootussa paneelikeskustelussa pohdittiin viittomakielisen opettajan identiteettiä ja sen monimuotoisuutta. Opettamisen lisäksi opettaja toimii aikuisen esikuvana, kulttuurisena esikuvana sekä muutosagenttina. Kehittämisen ja uudistamisen perustaksi tarvitaan tutkimusta viittomakielestä ja sen eri näkökulmista.
Viittomakielinen luokanopettajakoulutus tulevaisuudessa
Tällä hetkellä, 10 vuoden jälkeen, viittomakielisessä luokanopettajakoulutuksessa eletään murroskautta. Keski-Levijoki näkee tärkeänä toiminnan vakinaistamisen sekä viittomakielisen luokanopettajakoulutuksen että suomalaisen viittomakielen koulutuksen osalta. Tulevaisuuden suunnitelmissa onkin luokanopettajakoulutuksen ja suomalaisen viittomakielen opetuksen yhdistäminen suomalaisen viittomakielen keskukseksi. Keskus toimisi kokoavana voimana ja edistäisi myös kansainvälistä verkottumista, joka on yksi tulevaisuuden haaveista. Suunnittelutyö on jo käynnissä, ja mukana on eri toimijoita järjestöistä, yliopistosta sekä ammattikorkeakoulusta.
Tulevaisuuden keskeisenä haasteena Keski-Levijoki näkee opiskelijoiden rekrytoinnin. Jotta koulutusta voidaan järjestää, on opiskelijaryhmän oltava riittävän suuri. Myös rehtori Aino Sallinen otti tähän puheessaan kantaa ja esitti ratkaisuehdotukseksi koulutuksen laajentamisen.
- Viittomakielisiä opettajia tarvitaan koulutusjärjestelmän kaikilla
tasoilla, mutta lukumääräisesti kuitenkin varsin vähän. Jyväskylän
yliopiston näkemyksen mukaan viittomakieliseen opettajankoulutukseen
tulisi luoda uusi malli, joka rikkoo nykyiset jäykät
opettajankoulutusväylät. Tavoitteena tulisi olla laaja-alainen
opettajapätevyys, joka tarjoaisi valmiuden tehdä opettajan työtä
varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Tämä parantaisi myös opiskelijoiden työllistymistä, Sallinen toteaa.
Keski-Levijoen mukaan tulevaisuuden kehittämiskohteena on myös tulkkipalvelujen vakinaistaminen. Jyväskylän yliopiston tulkkaustoiminta saa häneltä paljon kiitosta sen ainutlaatuisuudestaan ja toimivuudestaan. Tulkkaus on vakiintunut osaksi Jyväskylän yliopiston käytänteitä. Hän myös muistuttaa, että tulkkaus ei ole pelkästään viittomakielisiä varten.
- Tulkkaustoiminta mahdollistaa viittomakielisten opiskelun ja tekee opiskelun ja vuorovaikutuksen saavutettavaksi kaikille.
Taidetta, kulttuuria ja tietoa
Tilaisuudessa nautittiin myös viittomakielisestä taiteesta: esillä oli viittomakielisten opiskelijoiden kuvataidetöitä, viittomakuoro, pantomiimia ja viittomakielistä runonlausuntaa. Sokerina pohjalla kahvin ja kakun kera oli viittomakielinen rap-artisti Signmark, joka lähtee tavoittelemaan myös Suomen Euroviisujen edustuspaikkaa ensi keväänä.
Seminaarissa julkaistiin Jaana Keski-Levijoen toimittama teos Opettajakoulutus yhteisön luovana voimana – näkökulmia suomalaisesta viittomakielestä ja viittomakielisten koulutuksesta. Teos koostuu 12 artikkelista, jotka käsittelevät viittomakielisten ja suomalaisen viittomakielen koulutusta ja tutkimusta sekä omakielisen opettajakoulutuksen merkitystä vähemmistökielisten koulutuksen aseman kohentajana. Kirjoittajat ovat viittomakielisten ja suomalaisen viittomakielen opetuksen ja tutkimuksen ammattilaisia. Teos ilmestyy Tutkiva opettaja -sarjassa.
Katso lisää kuvia tapahtumasta.
Lisätietoja viittomakielisestä luokanopettajakoulutuksesta
