Korkeakoulujen tietojärjestelmien esteettömyydestä

Kosti Kuokkanen ja Hannu Puupponen

Tiivistelmä
Tietojärjestelmien esteettömyyden tarve
Korkeakoulujen järjestelmien testaaminen
Kooste toteutettujen testien tuloksista
Yhteenveto ja suositukset
Keskeiset käsitteet
Liite
Lähteet

Tiivistelmä

ESOK-hanke selvitti eräiden eri korkeakoulujen käytössä olevien henkilöstö- ja opiskelujärjestelmien esteettömyyttä. Tavoitteena oli tunnistaa järjestelmien käyttäjien ilmoittamien ongelmien syitä sekä edistää korkeakoulujen ja sovellusten tuottajien vuorovaikutusta esteettömien järjestelmien saamiseksi. Testeinä käytettiin enssijaisesti W3-konsortion (The World Wide Web Consortium W3C) suosituksiin perustuvia, verkossa vapaasti kaikkien käytettävissä olevia sovelluksia. Arviointimenetelmää kehitettiin työn edetessä testaamisen nopeuttamiseksi ja useiden testitulosten ilmaisemiseksi jokseenkin yhteismitallisena tunnuslukuna.

Tulosten perusteella mikään testatuista järjestelmistä ei yllä esteettömyyden vähimmäistasolle, joka on määritelty Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteissa (JHS 129) Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) -suositusten A-tasoksi. Koska useimmat havaitut esteet olisi voitu välttää ilman merkittäviä kustannuksia, sisällyttämällä esteettömyys vaatimusmäärittelyihin, näyttää, että testattujen järjestelmien kohdalla ei ole hankintalain mukaisesti onnistuttu ottamaan "mahdollisuuksien mukaan huomioon vammaisten käyttäjien tarpeita" tai toteuttamaan yhdenvertaisuuslain "kohtuullisia toimia vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi".

Tietojärjestelmien esteettömyyden tarve

Julkisten tietojärjestelmien esteettömyyttä vammaisille käyttäjille edellytetään Suomen lainsäädännössä sekä Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien linjauksissa. Lisäksi perustuslain syrjinnän kielto ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat työnantajaa ja koulutuksen järjestäjää.

Sähköisen asioinnin edistäminen -työryhmämuistiossa (2007) asiointiprosessien sähköistäminen ymmärretään kaikkeen organisaation toiminnassa vaikuttavana muutosena, jossa onnistuminen edellyttää opetusministeriön ja korkeakoulujohdon aktiivisuutta ja sitoutumista tavoitteisiin sekä tehtyihin strategioihin. Opetusministeriön hallinnonalan Tietohallintostrategian 2006-2015 visiossa koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin palvelut ovat käytettävissä yhtenäisinä ja helposti saavutettavina. Opiskelun esteettömyyden edistäminen sisältyy periaatteena Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan 2007-2012. Verkkopalvelujen saavutettavuuteen on kiinnitetty huomiota opetusministeriön toimenpidesuosituksissa 2005 esteettömyyden edistämiseksi korkeakouluissa. Opiskelija- ja vammaisjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota opiskelun esteettömyyden tarpeeseen opetusministerille 2003 jättämässään raportissa, jossa korkeakouluilla muistutettiin olevan edelläkävijän rooli mahdollisuuksien kehittäjänä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Yhtenäisiä ratkaisuja edistettäessä on tärkeää muistaa, että korkeakoulujen tietojärjestelmien tulee olla esteettömästi jokaisen opiskelijan sekä henkilökunnan jäsenen käytettävissä. Yhdelle käyttäjälle tietojärjestelmän näkymättömät puutteet voivat olla jollekin toiselle kohtuuton haitta tai jopa ylitsepääsemätön este. (ks. Liite)

Yleinen haitta on esimerkiksi hyppylinkkien puute, joka pakottaa ruudunlukijaa käyttävän selaamaan toistuvat elementit, esim. navigointimenun, jokaisella sivulla uudestaan. Tavallista on myös, että visuaalisten elementtien tekstivastineet puuttuvat, mikä tekee vaikeaksi tai mahdottomaksi järjestelmän käyttämisen näkövammaiselle henkilölle. Muita yleisiä ongelmia ovat vähäkontrastiset värivalinnat, vähäinen otsikointi, semanttisten elementtien väärinkäyttö (esim. taulukot), sekä järjestelmän toimimattomuus ilman JavaScript-tukea.

Olemassa olevat tekniikat antavat mahdollisuuden esteettömien tietojärjestelmien toteuttamiseksi ilman kohtuuttomia kustannuksia. Vammaisten järjestelmien käyttäjien kannalta välttämättömistä ratkaisuista monet ovat Design for All -periaatteen mukaisia ja hyödyttävät laajasti käyttäjäkuntaa erilaisissa tilanteissa. Käyttäjäpalautteiden ja monien Euroopan maiden julkishallinnon tieto- ja viestintätekniikan esteettömyyskartoitusten perusteella käyttäjien, käyttötekniikoiden ja -tilanteiden monenlaisuutta ei kuitenkaan oteta riittävästi huomioon ratkaisujen suunnittelussa, hankinnoissa ja käytössä.

Korkeakoulujen järjestelmien testaaminen

Tässä testauksessa selvitettiin, miten esteettömyys toteutuu eräiden korkeakouluissa käytettyjen selainpohjaisten tietojärjestelmien kohdalla. Korkeakoulujen monista järjestelmistä jouduttiin keskittymään niihin, jotka testaamiseen käytettävissä olevan ajan ja kesäloma-aikaan painottuvan Kuokkasen harjoitteluajan puitteissa tavoitettiin. Arvioitaviksi tulivat Korppi-opintotietojärjestelmä, SoftTutor 2.5 -tenttijärjestelmä, SoleTM -työajanhallintajärjestelmä, Optima verkko-oppimisympäristö, Moodle verkko-oppimisympäristö ja Personec travel 4.7 -matkahallintojärjestelmä. Testatut järjestelmät ovat Jyväskylän yliopiston Korppia lukuunottamatta käytössä useissa eri korkeakouluissa.

Käyttäjätapauksissa rajoituttiin korkeakoulun arjessa tavallisimpiin, esimerkiksi oppimisympäristöjä testattiin opiskelijan kannalta, mutta ei opettaja-käyttäjän näkökulmasta. Käyttäjätapauksia ei ollut tilaisuutta tässä yhteydessä käsitellä itse järjestelmän käyttöä laajemmin kuten esimerkiksi käyttäjille tarjottavan tuen, ohjeistuksen, viestinnän ja koulutuksen sisällön ja esteettömyyden kannalta.

Korppi ja sähköinen tenttijärjestelmä SoftTutor testattiin käymällä läpi WCAG 1.0 AA-tason tarkistuskohdat automaattisesti, sekä WCAG 2.0 AA-tason tarkistuskohdat manuaalisesti. Lisäksi löydettyihin virheisiin pyrittiin antamaan korjaussuositukset. Muiden järjestelmien testaukseen arviointimenetelmää kehitettiin siten, että testaaminen on nopeampaa ja raportista tulee luettavampi ja lyhyempi. Testattavien asioiden sekä automaation määrää lisättiin. Raportissa annetaan testauksen tuloksena vertailtava arvosana, mutta korjausten pohtiminen jää tässä mallissa kehittäjille. Uusi DfA-lite-arviointi sisältää WCAG-yhteensopivuuden lisäksi merkintäkielen validiuden, mobileOK-testit, sekä 12 yksityiskohtaista tarkistuskohtaa. Testisovellusten antamien tulosten varmentamiseksi ja täydentämiseksi testasi sokea käyttäjä tekstipohjaisella Lynx-selaimella ruudunlukuohjelmaa käyttäen osaa järjestelmistä.

Kooste toteutettujen testien tuloksista

Yksikään testatuista tietojärjestelmistä ei saavuttanut esteettömyyden vähimmäistasoa (JHS 129: WCAG A-taso). Myös DfA-lite pistemäärät jäivät vaatimattomiksi, joskin Moodle erottui edukseen muista järjestelmistä. Korpin ja Moodlen kohdalla oli myös selkeitä pyrkimyksiä validiin merkintäkieleen, mutta osa sivuista oli yhä epävalideja. Moodlen kohdalla ilmeni, että sisällöntuottajat lisäävät muuten suositustenmukaiselle pohjalle materiaalia, joka rikkoo sivun validiuden (Taulukko).

Kaikki testatut tietojärjestelmät käyttivät JavaScriptiä toiminnallisuuksien toteuttamiseen. Vain Korppi ja Moodle toimivat myös ilman JavaScript-tukea. JavaScript-tuen vaatiminen on ylitsepääsemätön este esimerkiksi Lynx-selaimen käyttäjille. Lisäksi JavaScriptiä tuetaan huonosti tai ei ollenkaan osassa mobiiliselaimista.

Osoittautui yleiseksi, että semanttisia elementtejä käytetään väärin ja/tai niitä ei käytetä riittävästi. Tällaisia elementtejä ovat mm. otsikot ja taulukot. Etenkin taulukkoja käytetään paljon sivun ulkoasun muotoiluun. Suositeltava periaate on pitää sivujen ulkoasu erillään sivun rakenteesta. Tämä periaate ei toteutunut kovin hyvin missään testatuista tietojärjestelmistä. Myönteistä oli, että kaikissa tietojärjestelmissä käytettiin näytöltä hyvin luettavaa päätteetöntä fonttia.

Testattuja järjestelmiä käytetään eri korkeakouluissa ja monia niistä laajemminkin julkishallinossa (ei koske Korppia). Eri organisaatioissa käytössä olevat ohjelmistoversiot ja niiden ominaisuudet saattavat kuitenkin vaihdella. Taulukossa on kunkin tietojärjestelmän nimessä linkki, jonka kautta pääsee tutustumaan kyseisen järjestelmän yksityiskohtaiseen testiraporttiin.

Taulukko Kooste testattujen tietojärjestelmien tuloksista
Tietojärjestelmän nimi	Saavutettu WCAG taso	DfA-lite tulos*	Keskeiset huomiot	Levinneisyys
Korppi	Ei saavuta esteettömyyden vähimmäistasoa.	Ei testattu.	Otsikointi puutteellista, hyppylinkkien puute, informaatiotulva.	JY
SoftTutor 2.5	Ei saavuta esteettömyyden vähimmäistasoa.	Ei testattu.	HTML epävalidia, semanttisten elementtien väärinkäyttö, vähäkontrastisia värivalintoja, teksti pientä, ei toimi ilman JavaScriptiä.	Ainakin JY, LTY, TY ja HY.
SoleTM	Ei saavuta esteettömyyden vähimmäistasoa.	5.5/55	HTML epävalidia, ei toimi ilman JavaScriptiä.	15 korkeakoulua
Optima	Ei saavuta esteettömyyden vähimmäistasoa.	3.5/51	HTML epävalidia, ei toimi ilman JavaScriptiä ja vaatii paikoitellen myös Java-tuen.	Lukuisia suomalaisia korkeakouluja
Moodle	Ei saavuta esteettömyyden vähimmäistasoa.	16.7/53.5	Moodlessa on panostettu esteettömyyteen ja se on merkintäkieleltään validia. Vielä kun sisällöntuottajat pystyisivät samaan!	Useat korkeakoulut
Travel	Ei sovellu Travelin testaamiseen.	Ei sovellu Travelin testaamiseen.	Ei voi käyttää ruudunlukijoilla, heikosti käytettävissä pelkällä näppäimistöllä, fontin koko kiinteä, tarkkoja vaatimuksia käyttöympäristölle.	Ainakin JY,TY,TaY ja KY.

* maksimipisteet vaihtelevat, sillä riippuen sivusta, kaikki testikohdat eivät ole mahdollisia tai mielekkäitä.

Testattujen tietojärjestelmien käyttöliittymät Travelia lukuunottamatta on kuvattu HTML:llä ja niitä käytetään selaimella. Travel on Javalla toteutettu työpöytäsovellus, joka ainoastaan käynnistetään selaimen kautta. Tämän takia Traveliin ei voida käyttää samoja testaustyökaluja kuin muihin tietojärjestelmiin.

Yhteenveto ja suositukset

Kokonaisuutena testatut tietojärjestelmät ovat esteellisiä ja niiden käyttö on hankalaa tai jopa mahdotonta osalle opiskelijoista tai henkilökunnan jäsenistä. Vaikka järjestelmien esteettömyys vaihteli, löytyi kaikista parannettavaa. Parhaiten pärjäsi Moodle. Moodlen ja Optiman ollessa lähes samaan tarkoitukseen kehitettyjä tietojärjestelmiä, tulisi Moodlen olla esteettömyytensä perusteella ensisijaisesti käytettävä ympäristö kurssin verkkomateriaalin käsittelyyn.

Koska suositellun esteettömyyden perustason ongelmat olisi voitu vältää ilman merkittäviä kustannuksia sisällyttämällä esteettömyys vaatimusmäärittelyihin, eivät testatut järjestelmät ota uskottavasti hankintalain mukaisesti "mahdollisuuksien mukaan huomioon vammaisten käyttäjien tarpeita" tai käytännössä toteuta yhdenvertaisuuslain "kohtuullisia toimia vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi".

Kun havaituista järjestelmien ongelmista monet löytyvät vähälläkin testaamisella, herää jatkokysymyksiä, kuten, onko esteettömyys liian vaikea tai tuiki tuntematon ollakseen mukana hankinnan määrittelyissä. Onko esteettömyyttä ehkä tilattu, mutta resurssit eivät ole riittäneet toimitetun järjestelmän testaamiseen? Antaako kansallinen lainsäädäntömme liikaa liikkumavaraa? Vai eikö tätä liikumavaraa osata käyttää edistämään innovaatioita ja myönteistä kilvoittelua? Oma lukunsa on koko hankintojen kirjo esteettömyyden kannalta laajemmin tarkasteltuna.

Korkeakouluilla kehityksen edelläkävijöinä ja opetusministeriöllä yhdenvertaisuuslain toteuttamista valvovana viranomaisena on erinomainen tilaisuus edistää esteettömyyttä lisätessään yhteisiä hankintoja ja palveluja. Yksi konkreettinen näytön paikka on meneillään oleva opintohallinnon tietojärjestelmäyhteistyö.

Tämän testauskeskeisen, rajallisen lähestymisen lopputulemana on hyvin käytännöllinen toivomus. Kiinnittämällä tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyssä huomiota seuraaviin neljään seikkaan saadaan siitä tehtyä mahdollisimman esteetön ja monipuolisesti saavutettava:

Dokumenttityyppimäärityksen noudattaminen,
Esteettömyyssuosituksen noudattaminen,
Käyttäjätestauksen suorittaminen eri käyttäjäryhmillä,
Progressive enhancement -menetelmän käyttäminen.

Keskeiset käsitteet

Design for All: Design for All tarkoittaa sellaisia suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille.(http://dfasuomi.stakes.fi/)
Esteettömyys: Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys koskettaa yliopistossa kaikkia opiskelijoita ja koko henkilöstöä, mutta erityisen tärkeää se on niille yliopistoyhteisön jäsenille, joilla on jokin vamma, jotka ikääntyvät tai kuuluvat kulttuurisiin tai kielellisiin vähemmistöihin (Laaksonen 2005).
Tietojärjestelmä: Tässä raportissa tietojärjestelmällä tarkoitetaan selainpohjaista opiskelijoiden tai henkilökunnan tukena toimivaa järjestelmää.
Vammaisuus: Käytännöllisen määritelmän mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden vuoksi erityisiä pitkäaikaisia tai pysyviä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista (Vammaispalvelulaki 2 §). Sosiaalisen määritelmän mukaan vamma ei ole vain lääketieteellinen käsite, vaan liittyy yksilön ja hänen ympäristönsä väliseen suhteeseen. Vammaisuuden sosiaalisen mallin mukaan juuri ympäristö on usein se, joka vammauttaa ihmisen, ei hän itse. (Yhdenvertaisuus.fi).