ESOK-hanke 2006-2011

Korkeakouluopiskelijoiden lukivaikeudet

Korkeakouluopiskelijoiden lukivaikeudet ja hyvät käytännöt opiskelun tukemiseksi. Elina Taskinen. Turun yliopiston opiskelijapalvelut 2008.


Muistilistat ja lisätieto opettajille

Korkeakouluopiskelijoiden lukivaikeudet ja hyvät käytännöt opiskelun tukemiseksi -raportin liitteet tarjoavat tiiviissä muodossa käytännöllistä tietoa.


    MUISTILISTA OPETTAJILLE LUKIVAIKEUKSISEN OPISKELIJAN KOHTAAMISEN AVUKSI (Wolff 2006)

    • Kerro opiskelijasta, jolla saattaa mielestäsi olla dysleksia, korkeakoulusi erilaisten oppijoiden neuvontaan perehtyneelle yhteyshenkilölle tai vammaisasiamiehelle.
    • Informoi opiskelijaa niistä tukimuodoista, joita korkeakoulusi tarjoaa, esimerkiksi äänikirjat ja lisäaika tenteissä.
    • Rohkaise opiskelijoita jo kurssin alussa ottamaan yhteyttä sinuun, jos heillä on erityisiä tarpeita tai toivomuksia, joissa voisit olla avuksi.
    • Tarkista, että ajankohtainen kurssikirjallisuus on kaikkien saatavilla hyvissä ajoin ennen kurssin alkua.
    • Jätä oheiskirjallisuus ja muistiinpanot elektronisessa muodossa opiskelijoille hyvissä ajoin ennen luentoja.
    • Älä jaa kirjallisuutta, joka luetaan tunnilla ja josta keskustellaan samalla kertaa. Lukivaikeuksinen opiskelija ei ehdi lukemaan tekstiä yhtä nopeasti kuin muut.
    • Vältä pyytämästä opiskelijoita lukemaan tekstiä ääneen.
    • Älä vaadi opiskelijoilta välittömiä vastauksia kysymyksiisi.
    • Älä käytä opetuksessa aikaa kirjallisten tuotosten tekoon, jotka palautetaan samalla luennolla.
    • Tarjoa opiskelijoille lisäaikaa tenteissä.
    • Tarjoa erilaisia tenttivaihtoehtoja, esimerkiksi suullisia tenttejä.
    • Tarjoa vaihtoehtoista, rauhallisempaa tenttitilaa ja salli tietokoneen käyttö tenteissä.
    • Kiinnitä huomiota luentorunkojen ulkomuotoon. Tarkista myös, että esittelemäsi materiaalin ja jakelemiesi kopioiden kirjasinkoko on tarpeeksi suuri ja että teksti on selkeää.
    • Jos tiedät, että luokassasi on erityistä tukea tarvitseva oppija, älä koskaan kysy koko luokan kuullen, kenellä on dysleksia. Koeta mieluummin hankkia kyseisen opiskelijan nimi etukäteen tai pyydä opiskelijaa ottamaan yhteyttä sinuun.
    • Muista, että lukivaikeuksisille opiskelijoille voi olla suurta hyötyä saada nauhoittaa luentosi, nauhoitetta saa käyttää vain yksityiskäyttöön.
    • Kerää tietoja aikaisemmista kursseillasi opiskelleista lukivaikeuksisista opiskelijoista ja kysy voitko antaa heidän yhteystietosi eteenpäin uusille opiskelijoille, joilla on dysleksia. Vertaistuesta voi olla suurta hyötyä lukivaikeuksisille opiskelijoille.
    • Ole tarkkana, että et näytä opiskelijalle, että tukimuodot saattavat tuottaa sinulle lisää työtä. Monet opiskelijat kokevat työläänä opettajan väsyneen tai välttelevän suhtautumisen.
    • Muista, että eri opiskelijoilla on erilaisia tuen tarpeita, samat tukimuodot eivät sovi kaikille.
    • Kysy opiskelijalta, mitä juuri hän tarvitsee. Pienestäkin avusta voi olla suuri hyöty opiskelijalle.
    • Jos tunnet itsesi epävarmaksi, etkä tiedä miten sinun tulisi kohdata lukivaikeuksinen opiskelija tai mitä sinun tulisi tehdä, ota yhteyttä korkeakoulusi lukivaikeuksien asiantuntijoihin tai erilaisten opiskelijoiden ohjaamiseen perehtyneisiin asiantuntijoihin.


    MUISTILISTA KORKEAKOULUILLE LUKIVAIKEUKSISEN OPISKELIJAN KOHTAAMISEEN (Farmer 2002)

    • Yhteisten käytäntöjen muodostus jokaiseen kouluun.
    • Henkilökunnan tiedon lisääminen.
    • Tukimuotojen ja -järjestelyjen kohdentaminen lukivaikeuksisille opiskelijoille.
    • Opiskelijaohjaus jo valintavaiheessa, annetaan tietoa dysleksiasta ja korkeakoulun tukimuodoista.
    • Lukitestien suoritus korkeakouluissa tai korkeakoulujen kustantamina.
    • Tukea ja koulutusta henkilökunnalle.
    • Ohjelma opiskelijoiden opiskelutaitojen opetukseen.
    • Seulontaohjelman kehittäminen opiskelijoille, joilla epäillään dysleksiaa.
    • Kirjastopalveluiden hyödyntäminen ja kohdentaminen dyslektisille opiskelijoille. Esimerkiksi äänikirjat, laina-ajat jne.
    • Yhdenmukaisten arviointikäytäntöjen kehittäminen.


    TIIVISTELMÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ LUKIVAIKEUKSISTEN KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN OPETUKSEEN

    Kyselyn tulosten perusteella nousi esiin seuraavia käytäntöjä, joita korkeakouluopettajat voivat käyttää työnsä tukena lukivaikeuksisia opiskelijoita kohdatessaan.

    Lukivaikeudet korkeakouluissa

    • Lukivaikeudet lisääntyvät korkeakouluissa.
    • Lukivaikeuksiset opiskelijat opiskelevat kaikilla koulutusaloilla sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa.
    • Lukivaikeudet ovat yksilöllisiä.
    • Yhteisiä piirteitä ovat esimerkiksi vaikeudet lukemisessa, lukemisen hitaus, luetun ymmärrys, tekstin tuottamisen vaikeus, oikeinkirjoitus ja virheelliset lauserakenteet.
    • Vaikeudet hankaloittavat oman opiskelun suunnittelua. Opiskelu vie paljon aikaa ja tehtävien aloitus, opiskelun ylläpitäminen sekä oman työn arviointi on vaikeaa.
    • Ongelmia liittyy eniten vieraisiin kieliin.
    • Lukivaikeudet voivat hidastaa opintoja, altistaa uupumukselle, lisätä stressiä ja alentaa itsetuntoa sekä vääristää kuvaa itsestä oppijana.
    • Siitä huolimatta, että lukemisen ongelmia esiintyy jo lapsuudessa, joillakin opiskelijoilla lukivaikeudet tulevat esiin vasta korkeakouluopiskelun vaikeutuessa, usein opintojen puolivälissä.
    • Opiskelijat oppivat kompensoimaan vaikeuksiaan muilla vahvuuksilla, siksi lukivaikeuksia on vaikeaa tunnistaa.

    Valintaprosessi

    • Korkeakouluilla on yleensä omat yleisohjeensa valintaprosessin erityisjärjestelyistä, tutustu niihin. Esimerkiksi Turun yliopiston ohjeet löydät osoitteesta: www.utu.fi/opiskelu/opinnot/vammaisopiskelija
    • Yleensä seurataan ylioppilaslautakunnan suosituksia valintakokeen erityisjärjestelyistä (www.ylioppilastutkinto.fi).
    • Valintaprosessissa tukitoimina käytetään esimerkiksi lisäaikaa, erillistä työtilaa, tietokonetta ja avustajaa.
    • Tukitoimena voisivat olla myös suulliset täydennykset, mikäli valintakoepistemäärä jää hieman karsintarajan alle.
    • Tällä hetkellä tukitoimien mahdollisuus ja niiden järjestäminen vaihtelee korkeakoulujen sisäisesti ja korkeakoulujen välisesti.
    • Yleensä korkeakoulujen opinto-ohjaajat ja opiskelijahuolto ohjaavat opiskelijoita tukipalvelujen pariin.
    • Monissa korkeakouluissa on nimetty  henkilö, joka auttaa neuvoo erityisjärjestelyissä.

    Opetuksen suunnittelu ja opintojen aloitus

    • Suunnitteluvaiheesta täytyisi luoda yhtenäinen ohjeistus kouluihin.
    • Lukivaikeudet olisi tärkeää huomioida jo suunnitteluvaiheessa, etenkin opintojen venyminen ja vaikeudet vieraissa kielissä tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin.
    • Suunnitteluvaiheessa tulisi ottaa huomioon myös resurssien tarve esimerkiksi vaihtoehtoisten kurssien ja tenttien suorittamiseen.
    • Suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon kurssiaikataulu ja järjestää kirjallisesti kuormittavia kursseja hajautetusti koko lukuvuodelle, kuten kielten opiskeluakin.
    • Tenteissä olisi vältettävä suuria kirjapaketteja ja kurssiaikataulujen tulisi olla joustavia. Kurssisuorituksia ei tulisi kytkeä suoritettavaksi vain kerran vuodessa.
    • Opiskelijalle tulisi tiedottaa jo opintojen alkuvaiheessa lukivaikeuksista ja koulun käytännöistä niiden kohtaamisessa.
    • Tiedottamisen tulisi olla kaikille opiskelijoille suunnattua ja avointa.
    • Erityishuomiota tulisi suunnata henkilökohtaisen opetussuunnitelman laatimiseen.
    • Opiskelijaa tulisi informoida vaihtoehtoisista suoritustavoista ja mahdollisuuksista muiden erityispalvelujen käyttöön (esim. opintopsykologi, lukiseula jne.)

    Opetuksen toteutus

    • Opiskelumateriaalia pitäisi kehittää opiskelijoiden palautteen perusteella.
    • Opiskelumateriaalin esteettömyydestä olisi tehtävä suositus opettajille.
    • Erityisesti huomiota on kiinnitettävä materiaalin ulkomuotoon. Esimerkiksi riittävän suuri, päätteetön fontti, (esim. Arial), värien, kuvien, selkeiden otsikoiden ja sisällysluettelojen käyttö, lyhyet rivit ja kapeat palstat sekä vaikeaselkoisen tekstin ja pitkien viittaussuhteiden välttäminen auttavat opiskelijoita.
    • Joustavien tenttikäytänteiden mahdollistaminen, joita koko korkeakoulussa noudatetaan.
    • Joustavina tenttikäytänteinä olisi käytettävä riittävän pitkää lisäaikaa, tietokoneen käyttöä, hiljaista tai erillistä tilaa, selkeitä kysymyksiä ja niiden kuulemista luettuna.
    • Muut vaihtoehtoiset suoritusmuodot kuten suullinen tentti tai tentin korvaaminen kotitehtävällä, pari- ja ryhmätentit, muistiinpanojen salliminen tenteissä, käsitekarttatentit ja -tehtävät, olisi myös otettava käyttöön.
    • Suullinen ja kirjallinen palaute tenteistä ja palautekeskustelu.
    • Koska arvioinnin on oltava yhdenmukaista kaikille, voidaan lukivaikeudet ottaa huomioon tukijärjestelyt sallimalla. Arvioinnin tulisi kohdistua sisällölliseen osaamiseen, ei tekstin ulkomuotoon.
    • Työharjoittelupaikkojen tiedon lisääminen lukivaikeuksista ja opiskelijan valmisteleminen työharjoitteluun. Lukivaikeuksisen opiskelijan vuorovaikutuksellinen ohjaus, joka sisältää runsaasti keskustelua ja lukivaikeuksista tiedottamista sekä koulun käytännöistä keskustelemista.
    • Opiskelutaitovalmennuksen tulisi sisältyä ohjaukseen. Siinä opiskelijoita opastetaan omien vahvuuksien ja oppimistyylien löytämiseen.
    • Opintopiirejä voidaan järjestää ohjauksen avuksi. Niissä opiskelijat saavat tietoa lukivaikeuksista, voivat jakaa kokemuksia, saada vertaistukea esimerkiksi tutoreilta ja rentoutua.
    • Lisää akateemisia taitoja tukevia kursseja kuten kirjoitustyöpajoja ja kirjoituskursseja sekä kielikursseja.

    Opintojen loppuvaihe

    • Tukitoimien tarjoaminen myös opintojen loppuvaiheessa, jolloin tukea tarvitaan etenkin lopputyön tekemiseen.
    • Opiskelijan lopputyön ohjauksessa olisi painotettava erityisesti menetelmällisten ratkaisujen ymmärtämistä, tieteellistä kirjoittamista, vieraskielisten lähteiden käyttöä ja vieraskielisen tekstin tuottamista.
    • Kypsyysnäytteissä mahdollisuus suulliseen täydentämiseen ja tietokoneen käyttöön.

    Huomioi vielä!

    • Opiskelijat eivät ole aina itsekään tietoisia vaikeuksistaan.
    • Kaikille opiskelijoille eivät käy samat tukimuodot, mutta tukimuotojen kehittämisestä hyötyvät kaikki opiskelijat.
    • Kuuntele opiskelijaa ja kysy, mitä hän tarvitsee tai haluaa. Kaikki opiskelijat eivät halua tukitoimia eivätkä halua tuoda ongelmiaan julki.
    • Liitä ohjaus normaaliin opetukseen ja tarvittaessa keskustele kahdestaan apua tarvitsevan opiskelijan kanssa.
    • Etsi lisää tietoa dysleksiasta ja tarkista korkeakoulussasi käytössä olevat tukitoimet ja yhteyshenkilöt, jotta osaat ohjata opiskelijaa.
    • Osallistu dysleksiaa käsittelevään koulutukseen, jos sitä on tarjolla.
    • Ole avoin ja myönteinen lukivaikeuksia kohtaan.
    • Älä kanna yksin vastuuta. Tee yhteistyötä muiden opettajien ja ammattilaisten kanssa.

    Lukivaikeuksisten opiskelijoiden tukemisessa on usein kyse pienistä ja suhteellisen helposti toteutettavissa olevista järjestelyistä ja muutoksista opetukseen. Muutoksista hyötyvät kaikki opiskelijat, opiskelutekniikat paranevat, valmistuminen nopeutuu ja keskeyttäminen vähenee.

    LINKKILISTA LUKIVAIKEUKSISTA

    Lukivaikeuksiin ja erilaisiin oppijoihin liittyvät hankkeet

    Lukivaikeuksiin apua tarjoavat toimijat

    Lait ja asetukset

    Apuvälineet

    Dysleksiajärjestöt maailmalla