Esok-verkosto

Saavutettavat verkkosivut

Kristiina Nurmela

Johdanto

Verkkosivujen saavutettavuudella taataan jokaiselle yhdenvertainen mahdollisuus tiedonsaantiin yksilöllisistä ominaisuuksista riippumatta. Yksilöllisillä ominaisuuksilla viitataan tässä yhteydessä vammoihin, kuten kuulo- tai näkövammoihin sekä kognitiivisiin tai motorisiin ongelmiin. Lisäksi saavutettavista verkkosivuista voivat hyötyä vanhukset ja henkilöt, jotka puhuvat suomea vieraana kielenään. On kuitenkin muistettava, että eri "käyttäjäryhmiin" kuuluvilla ihmisillä voi olla hyvin erilaisia tarpeita ja toimintatapoja verkkosisältöjen käyttäjinä.

Saavutettavuuden huomioimisella on yleensä positiivinen vaikutus sivuston laadullisiin ominaisuuksiin kuten käytettävyyteen. (1; 2) Saavutettavuudella ja käytettävyydellä on yhteinen rajapinta. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman moni kykenee asioimaan verkkosivuilla. Käytettävyydellä puolestaan viitataan siihen, että asioiminen verkkosivuilla on tehokasta – käyttäjä kykenee liikkumaan sivustolla ja löytämään tarvitsemansa tiedon vaivattomasti.

Saavutettavia sivuja on lisäksi helpompi käyttää erilaisilla päätelaitteilla, apuvälineillä ja selaimilla sekä erilaisissa käyttötilanteissa, kuten melussa tai heikossa valaistuksessa. Saavutettavilla sivuilla navigoiminen on sujuvampaa ja käytetty kieli on selkeää ja huoliteltua.

Ohjeet tukevat saavutettavuuden toteuttamista

Saavutettavuutta edistäviä ohjeistuksia on julkaistu useita. Yleisimmin käytössä oleva ohjeistus on vuonna 1998 julkaistu Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 1.0 ja sen uudempi, vuonna 2008 julkaistu versio WCAG 2.0. Suomennos, Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.0 valmistui 2011. Näiden ohjeistusten tavoitteena on auttaa sivustojen kehittäjiä huomioimaan tekijöitä, jotka edistävät saavutettavuutta. Ne myös tarjoavat käytännön tilanteisiin yksityiskohtaisempia ohjeita, kuinka saavutettavuusongelmia voidaan ratkaista.

WCAG 2.0 -ohjeet ovat ajankohtaiset, koska WCAG 2.0 -standardia kehitetään ja EU-komissiossa käsitellään viranomaisten verkkosivujen saavutettavuutta koskevaa direktiiviehdotusta. Direktiiviehdotuksessa korkeakoulutukseen liittyviä verkkosivuja ovat

  • ilmoittautuminen korkea-asteen koulutukseen tai yliopistoon
  • yleiset kirjastot (aineistoluettelot ja hakutyökalut)
  • terveydenhuollon palvelut (vuorovaikutteinen neuvonta tarjottavista palveluista, potilaiden verkkopalvelut, ajanvaraukset) (3).

Rahoitusta kansallisiin toimenpiteisiin ei ole odotettavissa. Ehdotuksessa kerrotaan, että suositustenmukaisten verkkosivujen tuottamisen edut tulevat hallinnolle kuluja suuremmiksi. Ehdotuksen ilmeisesti joitain vuosia vievä kansallinen toteutus on uskottu valtiovarainministeriölle. Käytännön ohjeita ja välineitä on kuitenkin jo tarjolla sADE-ohjelman (4) ja Suomi.fi -portaalin (5) sivuilta.

Verkkosivujen saavutettavuus korkeakoulujen laadunvarmistukseen

Suomalaisten korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuutta on tutkittu vielä varsin vähän. Vuonna 2008 ja 2009 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuutta arvioitiin Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK) -hankkeessa. Vaikka saavutettavuus on tulosten mukaan nykyään paremmin esillä kuin aikaisemmin, korkeakouluilta jäi kuitenkin saavuttamatta julkishallinnolle suositettu esteettömyyden perustaso. Eri oppilaitosten välillä oli tutkimuksen mukaan myös suuria eroja (6).

Vuonna 2012 Karhu, Hilera, Fernández ja Ríos analysoivat suomalaisten yliopistojen verkkosivujen saavutettavuutta. Heidän saamiensa tulosten mukaan suomalaiset yliopistot pärjäävät melko hyvin verrattuna muihin vastaavanlaisiin yliopistoihin ulkomailla. Kuitenkin suomalaisten yliopistojen keskinäiset erot korostuivat myös tässä tutkimuksessa. (7)

Yksi tavallisimmista saavutettavuusongelmista verkkosivuilla on vaihtoehtoisten kuvatekstien puuttuminen kuvista ja kuvien kaltaisista elementeistä. Silloin kuvissa oleva informaatio ei välity näkövammaiselle käyttäjälle. Muita yleisimpiä ongelmia ovat muun muassa epävalidi HTML-koodi ja puutteellisesti nimetyt linkit. Ne vaikeuttavat sivustolla asioimista etenkin silloin, kun apuna käytetään ruudunlukuohjelmaa.

Suuri osa yleisimmistä ongelmista olisi mahdollista korjata esimerkiksi päivitysten yhteydessä helposti ja nopeasti. Kestävin ratkaisu on sisällyttää saavutettavuus korkeakoulujen laadunvarmistukseen ja kouluttaa henkilöstöä, jolloin sisällöstä osattaisiin laatia kerralla kelvollista.

Lähteet

  1. Saavutettavuus verkkopalveluissa. Itseopiskelumateriaali. Sami Älli ja Henna Kara. 2009. Papunet-verkkopalveluyksikkö ja Selkokeskus.
  2. WWW-sivun saavutettavuuden automaattinen arviointi DOM-rajapintaa käyttäen. Jukka Mäntylä. 2006. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos.
  3. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta /* COM/2012/0721 final - 2012/0340 (COD) */. 3.12.2012. Haettu 5.5.2013.
  4. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Valtiovarainministeriö
  5. Laatua verkkoon Suomi.fi. Työhuone
  6. Esteettömyys korkeakoulujen verkkosivuilla 2009 Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK) -hanke 2009. Haettu 5.5.2013.
  7. Accessibility and Readability of University Websites in Finland Markku Karhu, José R. Hilera, Luis Fernández, Ricardo Ríos. Journal of Accessibility and Design for All. (CC) JACCES, 2012 - 2(2): 178-190. ISSN: 2013-7087.

Muita lähteitä

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja tiivistelmä vaikutusten arvioinnista. Oheisasiakirja Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta. SWD/2012/0402final/. Haettu 10.3.2013.

Sivulle 2