Esok-verkosto

Näkövammaiset opiskelijat

Sari Kokko

Näkövammainen on ihminen, jolla näkökyvyn alentumisesta on huomattavaa haittaa jokapäiväisissä toiminnoissa. Heikkonäköiset henkilöt voivat käyttää jossain määrin jäljellä olevaa näkökykyään ja toimia osittain näönvaraisesti. Sokealta henkilöltä näkökyky puuttuu lähes täysin.

  • Liikkumisen kannalta näkövamma vaikeuttaa muun muassa orientoitumista, etäisyyksien arvioimista ja tasoerojen havaitsemista.
  • Sosiaalisia suhteita hankaloittavat muun muassa kyvyttömyys tunnistaa ihmisiä ulkonäön perusteella ja vaikeus havaita ilmeitä ja eleitä. Myös katsekontaktin huomaaminen ja siihen vastaaminen on usein mahdotonta.
  • Tavallisen tekstin lukeminen ja kirjoittaminen on näkövamman vuoksi hitaampaa, hankalampaa tai mahdotonta.

Näkövamman vaikutukset ihmisten toimintaan ja toimintatapoihin ovat erilaiset. Vaikka näkövamman diagnoosi olisi sama, sen vaikutus elämään voi olla erilainen. Sen vuoksi opetuksesta ja opintojen ohjauksesta on tehtävä yksilöllistä.

Opiskelija tietää usein itse parhaiten, millaisia järjestelyjä hän tarvitsee. Opiskelija ja opettaja voivat keskustelemalla löytää ratkaisut opetuksen ja opiskelun suunnitteluun. Näkövammaisen opiskelijan työskentely voi olla hitaampaa kuin näkevän. Kun saavutettavuus ja käytettävyys otetaan huomioon, sekä opiskelijan että opettajan aikaa säästyy.

Tietotekniikka ja opiskelun saavutettavuus

Tietotekniikka on merkittävä apu näkövammaisen henkilön opiskeluun ja arjen toimintoihin. Kun korkeakoulun tietojärjestelmät ja käytettävät sisällöt ovat saavutettavia, näkövammainen opiskelija voi

  • käyttää opiskeluun ja vuorovaikutukseen sähköpostia, sosiaalisen median palveluja, verkkosivuja ja sähköisiä oppimisalustoja
  • tehdä luentomuistiinpanot ja vastata tenttikysymyksiin kannettavalla tietokoneella
  • perehtyä kirjallisuuteen ja oppi- ja luentomateriaaleihin sähköisessä muodossa
  • ilmoittautua kursseille ja tentteihin.

Tietotekniset apuvälineet

Useimmat näkövammaiset opiskelijat käyttävät tietokonetta suurennusohjelman tai ruudunlukuohjelman kanssa. Joillekin heikkonäköisille opiskelijoille voivat riittää käyttöjärjestelmän omat suurennus- ja muut muokkausominaisuudet ja se, että näytön saa riittävän lähelle.

Muita näkövammaisten opiskelijoiden käyttämiä apuvälineitä ovat esimerkiksi

  • skanneri ja tekstintunnistusohjelma
  • lukutelevisio
  • pistekirjoitustulostin
  • elektroninen suurennuslaite.

Ruudunlukuohjelmat tulkitsevat tietokoneen näytöllä olevan tekstin ja välittävät sen edelleen puhesyntetisaattorille ja pistenäytölle.

Ruudunlukuohjelma toistaa tarvittaessa kirjoitetun merkin tai sanan. Valmiin tekstin voi luettaa rivi, virke tai kappale kerrallaan tai siten, että koko teksti puhutaan automaattisesti.

Sisällössä liikutaan näppäimistöä käyttämällä esimerkiksi otsikosta otsikkoon tai linkistä linkkiin.

Ruudunlukuohjelmat ovat sikäli rajoittuneita, että ne

  • eivät pysty tulkitsemaan kuvia eivätkä muita graafisia tai visuaalisia esityksiä (esimerkiksi kuvamuotoisia PDF-dokumentteja tai Flash-julkaisuja)
  • eivät tarjoa yleissilmäystä sisällön rakenteeseen
  • lukevat tekstiä lineaarisesti, joten esimerkiksi suurten taulukoiden hahmottaminen ja niiden sisällä liikkuminen on vaikeaa (1).

Suurennusohjelmat suurentavat kaiken näytöllä olevan aineiston, myös grafiikat ja kuvat. Suurennusohjelma voi olla varustettu myös puhetuella.

Jos käytössä on monikertainen suurennus, lukeminen on hidasta ja kokonaisuuksien hahmottaminen vaikeutuu. Ongelmia voivat tuottaa

  • grafiikan osana oleva teksti, joka muuttuu suurennettaessa epäselväksi
  • sisällöt, joissa esimerkiksi tekstin ja taustan kontrasti on liian vähäinen
  • sivut, joiden tekstikokoa ja kontrastia ei voi mukauttaa (1).

Lähteet