Esok-verkosto

Lainsäädäntö ja saavutettavuus

Lainsäädäntö ja korkeakoulujen tieto- ja viestintäympäristön saavutettavuus

Perustuslain (6.2 §) mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa vammaisuuden perusteella. (1)

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää viranomaisilta kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista edistämistä. Lisäksi viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista (4 §). Yhdenvertaisuuslain (5 §) mukaan "Työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi". (2)

Vammaispalvelulain (380/1987 vp) perusteella vammainen opiskelija voi saada tarvitsemiaan kuljetuspalveluja, henkilökohtainen avustajan palveluja ja tulkkipalveluja. Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä on vammaisen henkilön kotikunnalla (3 §). (3)

Sekä ammattikorkeakoululain (20 a §) että yliopistolain (37 a §) mukaan "Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle". (4) (5)

Hallintolaki (6 §) edellyttää viranomaisen kohtelevan hallinnossa asioivia tasapuolisesti, ja sen (7 §) mukaan "Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti." (6)

Laki julkisista hankinnoista (44 §) edellyttää, että teknisissä eritelmissä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon vammaisten käyttäjien tarpeet. (7)

Ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakennuksesta määrää ja ohjeistaa julkisten tilojen rakentamista myös liikkumis- ja toimimisesteisille soveltuviksi. Asetuksen (3.3.1 Määräys) mukaan "Katsomoiden, auditorioiden, juhla-, kokous- ja ravintolasalien, opetussalien ja -luokkien ja vastaavien kokoontumistilojen on sovelluttava myös liikkumis- ja toimimisesteisten käyttöön. Näihin tiloihin asennetussa äänentoistojärjestelmässä tulee olla myös tele-/induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä." (8)

Euroopan komissio ehdotti 3.12.2012 viranomaisten verkkopalvelujen esteettömyyttä koskevaa direktiiviä. Tarkoituksena on tukea jäsenmaiden kansallisia verkkoesteettömyyspyrkimyksiä ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteuttamista. Eurooppalaiset stadardiorganisaatiot CEN, CENELEC ja ETSI kehittävät parhaillaan WCAG 2.0 AA -tasoa vastaavaa verkkoesteettömyysstandardia.

Rahoitusta kansallisiin toimenpiteisiin ei ole odotettavissa. Ehdotuksessa kerrotaan, että suositusten mukaisten sivujen tuottamisen edut tulevat hallinnolle kuluja suuremmiksi.

Jäsenvaltioiden tulisi saattaa kansalliset säännöt ja määräykset voimaan 30. kesäkuuta 2014 mennessä. Ehdotus koskee vain 12 erityyppistä sivua, joista lähellä opiskelua ovat julkiset kirjastot, korkeakouluihin ilmoittautuminen ja työvoimaviranomaisten työnhakusivut. (9)

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus julkaistiin vuonna 2006. Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan 2008, kun 20 jäsenvaltiota oli ratifioinut sen. Suomi allekirjoitti sopimuksen 2007, mutta koska ratifiointi puuttuu, sopimus ei ole vielä sitova. Yleissopimuksen ratifiointi edellyttää Suomessa lainsäädäntömuutoksia useilla eri hallinnonaloilla ja sopimuksen kansallista toimeenpanoa valvovan itsenäisen seurantajärjestelmän perustamista. (10)

Yleissopimuksen Artikla 9 - Saavutettavuus edellyttää esteiden kartoittamista ja poistamista muun muassa sisä- ja ulkotiloista sekä tieto- ja viestintäpalveluista. Jäsenvaltioden tulee edistää tieto- ja viestintäteknologioiden ja -järjestelmien sekä internetin saavutettavuutta vammaisille ihmisille. Jäsenvaltioden tulee edistää saavutettavien tieto- ja viestintäteknologioiden suunnittelua, kehittämistä, tuotantoa ja jakelua niin, että niistä saadaan saavutettavia minimikustannuksin.

Artikla 24 - Koulutus edellyttää inklusiivista koulutusjärjestelmää kaikilla koulutustasoilla ja elinikäistä oppimista, joka ohjaa vammaiset ihmiset kehittämään kykynsä ja luovuutensa täyteen potentiaaliin ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan. (11)

  1. Perustuslaki 11.6.1999/731
  2. Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21
  3. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380
  4. Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351
  5. Yliopistolaki 24.7.2009/558
  6. Hallintolaki 6.6.2003/434
  7. Laki julkisista hankinnoista 30.3.2007/348
  8. F1 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet 2005. Ympäristöministeriö.
  9. Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the accessibility of public sector bodies' websites. The European Commission. 3.12.2012. Haettu 10.3.2013.
  10. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja. Suomen YK-liitto. 2009. Haettu 11.3.2013.
  11. Convention on the Rights of Persons with Disabilities. United Nations. 2006. Haettu 11.3.2013.
  12. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja. Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista. Oheisasiakirja. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta. SWD/2012/0402final/.