Viittomakieliset opiskelijat
Antti Raike
Johdanto
Suomen viittomakieliseen yhteisöön kuuluu kuuroja, kuuroutuneita, kuurosokeita, huonokuuloisia ja kuulevia. Yhteisössä on myös siirtolaisia, liikunta- ja kehitysvammaisia sekä muita eri vähemmistöjen edustajia.
Tätä kielellisen yhteisön ydinryhmää tukee lukumääräisesti isompi ryhmä yhteisön jäseniä, jotka ovat tavalla tai toisella oppineet viittomakielen toisena kielenä. Heitä ovat esimerkiksi kuuroutuneet, omaiset, sukulaiset, työtoverit, opettajat, tulkit ja muut viittomakielestä kiinnostuneet.
Yhteisön monimuotoisuuden vuoksi viittomakieliset käyttävät tietotekniikkaa monin tavoin ja keinoin, aivan kuten kaikki muutkin. Opiskelun, yhteiskunnallisen osallistumisen ja aktiivisen harrastamisen suhteen myös tieto- ja viestintätekniikassa on kyse kielellisten oikeuksien toteutumisesta.
Vaikeasti kuulovammaisia lapsia syntyy vuosittain noin 50–60, joista kuuroja on noin 20–30. Nykyään valtaosa kuurona syntyvistä lapsista saa sisäkorvaistutteen (SI). Yli puolella heistä kuulo on SI:n avulla sen verran hyvä, ettei heille opeteta viittomakieltä. Heidät integroidaan oman lähikoulunsa yleisopetukseen, usein avustajan tukemana, ja heille ei tarjota viittomakielistä tai viittomin tuettua opetusta.
Haasteita ja mahdollisuuksia
Saavutettavan tieto- ja viestintäympäristön kannalta haasteiksi muodostuvat
- SI-teknologian mukanaan tuoma murros. Esimerkiksi akustiikkaa on parannettava, jotta mahdollisimman häiriötön ääni saadaan siirrettyä lähettäjältä vastaanottajalle eri laitteistoilla ja ohjelmistoilla.
- viittomakielisen yhteisön pieni koko
- maantieteellinen sijainti eri puolilla Suomea, jolloin hyvin järjestetty ja toimiva tvt helpottaa esimerkiksi sivuaineopintoja toisessa korkeakoulussa.
- kielellisten oikeuksien turvaaminen.
Keinoina pitäisi harkita digitaalisia palveluita, joiden avulla tuetaan monipuolista kaksikielistä (puhuttu kieli, kirjoitettu kieli ja viittomakieli) viestintää eri moodeissa.
Nykyisin on yhä useammin kysymys monikielisyydestä, käytännössä kaikkien on osattava ja hallittava myös englanti) ja multimodaalisuus (kuva, teksti, ääni).
Erityisesti lapsille tarvitaan monipuolisia palveluita, joiden tuella he voivat kasvaa valitsemiensa yhteisöjen ja yhteiskunnan kaksikielisiksi jäseniksi. On otettava huomioon kaikkien kuulovammaisten kaksikielisyyden turvaaminen myös julkisissa teknologiahankinnoissa. Tarvitaan muun muassa induktiosilmukoiden hankintaa ja ylläpitämistä sekä tekstityksen/kirjoitustulkkauksen lisäämistä yleisötilaisuuksissa.
Korkeakoulujen opetuksessa ja viestinnässä viitomakielisten opiskelijoiden osallistumista edistää kuuloon perustuvan informaation saaminen tekstinä ja/tai viitottuna. Verkkosisällön saavutettavuusohjeiden (WCAG 2.0) ohje 1.2 (taso A) edellyttää video- ja äänitallenteiden tekstittämistä ja äänisisällön tekstikuvausta. Ohjeen AA-taso kattaa myös reaaliaikaisten esitysten tekstittämisen (1).
Lähteet
- Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.0 Virallinen suomenkielinen käännös 16.2.2011. W3C-suositus 11.12.2008.
