Esok-verkosto

Oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen sisällöntuotannossa

Juha-Matti Latvala

Johdanto

Oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen sisällöntuotannossa ei tarkoita sisällön laadun heikentämistä, vaan päinvastoin se saattaa tehdä sisällöstä helpommin käytettävää ja hyödynnettävää. Helposti omaksuttavien ja selkeiden tekstien laatiminen ei välttämättä lisää tekstin kirjoittajan työmäärää. Tekstin rakenteen suunnitteluun käytetty aika saattaa jopa nopeuttaa varsinaista kirjoittamista ja valmiin tekstin läpikäymistä. Tekstien parempi luettavuus hyödyttää jokaista tekstin lukijaa. Lisäksi luettavuudeltaan hyvä teksti on vaivatonta ymmärtää ja saavuttaa kuunneltunakin.

Seuraavissa luvuissa esitellään ohjeita ja vinkkejä siihen, miten oppimisvaikeuksia voidaan huomioida opetukseen ja viestintään liittyvässä sisällöntuotannossa. Esitellyt käytänteet ovat suuntaa antavia. Materiaalin laatija voi kokemuksensa perusteella tilannekohtaisesti arvioida, mitkä ratkaisut sopivat parhaiten hänen materiaalinsa käyttäjille.

Tekstien laadinnassa huomioitavia seikkoja

Tekstin rakenteen selkeys ja jäsentäminen

Opetuksessa ja viestinnässä käytettävien tekstien tuotannossa on tarpeen huomioida tekstin selkeys ja yksiselitteisyys. Turhan pitkiä ja monimutkaisia lauseita ja lauserakenteita tulee välttää. Kun tekstissä esiteltävät asiat kiteytetään selkeiksi ja tiiviiksi lauseiksi, ne on helpompi ymmärtää ja omaksua. Lisäksi hyvän kielen käyttäminen lisää tekstin luettavuutta. Lainasanojen ja vain asiantuntijoiden ymmärtämien käsitteiden käyttämistä tulisi välttää.

Tekstin rakenteeseen tulee myös kiinnittää huomiota. Tekstin jäsentäminen selkeillä, sisältöä kuvaavilla otsikoilla ja väliotsikoilla auttaa hahmottamaan kokonaisuuden ja olennaiset asiat.

Tekstien kirjoittamisessa kannattaa hyödyntää tyylimäärittelyjä, joissa eri otsikkotasoille, leipätekstikappaleelle ja muille tarvittaville tekstirakenteille määritellään kiinteä tyyli. Tyylimäärittelyn avulla tekstistä tulee yhtenäinen ja tekstin ulkoasuun on helppo tehdä muutoksia. Lisätietoa tyylien käytöstä löytyy tekstinkäsittelyohjelmistojen käyttöoppaista.

Selkeiden kirjasinten käyttö

Tekstin luettavuutta parantaa selkeän kirjasimen käyttäminen riittävän isokokoisena. Yleisenä suosituksena on pistekoko 12. Viime aikoina on kehitetty kirjasimia, jotka on suunniteltu erityisesti lukihäiriöiden eri piirteitä huomioon ottaen. Yksi esimerkki tällaisesta kirjaisimesta on OpenDyslexic (ks. http://opendyslexic.org/). Yleisesti luettavuuden kannalta edullisimpia ovat kirjasimet

  • joiden kirjaimet ja merkit ovat selkeitä
  • joissa ei ole päätteitä (esim. Arial tai Verdana)
  • jotka erottuvat toisistaan hyvin.

Verkkotekstien lukemista helpottaa erityisesti se, että lukijalla on itsellään mahdollisuus valita itselleen sopiva kirjasin, kirjasimen väri ja koko sekä taustan väri.

Tekstin sisältöjen esittämisessä huomioitavaa

Kirjoitettaessa on pyrittävä ilmaisemaan asiat mahdollisimman ymmärrettävästi. Tutkimustuloksia esittelevissä teksteissä esiintyy usein lukuja, kaavoja ja lyhenteitä. Niitä tulisi käyttää harkiten. Tekstissä käytetyt lyhenteet tulee selittää lukijalle. Tekstin seassa olevat suuret luvut, desimaalit, osamäärät ja prosentit voivat olla osalle lukijoista vaikeita hahmottaa.

Käsiteltävästä asiasta voi tehdä helpommin ymmärrettävän erilaisia esitysmuotoja käyttämällä. Esimerkiksi taustatietoja tai aihetta syventäviä sisältöjä voi lisätä tekstiin erillisenä lisätietolaatikkona. Erilliset tietolaatikot auttavat ymmärtämään aihetta ja suhteuttamaan sen laajempiin aihekokonaisuuksiin. Tietolaatikkoon voi myös tiivistää tekstin olennaiset sisällöt. Tekstissä ilmaistun asian voi esittää kaavion tai kuvion muodossa.

Lukija saattaa perehtyä tekstiin erilaisia apuvälineitä käyttämällä. Osa tekstin hyödyntäjistä saattaa kuunnella verkossa olevan tekstin luettuna tai skannata paperilla olevan tekstin lukijalaitteella. Tekstin lukija saattaa myös muuttaa muotoilua ja ulkoasua itselleen sopivaksi. Nämä tekijät tuleekin ottaa huomioon tekstejä laadittaessa. Kirjoittajan kannattaa itsekin kokeilla, miltä valmis teksti kuulostaa luettuna.

Internetissä on saatavilla verkkomateriaalin arviointiin tarkoitettu työkalu, WeSQu (http://matriisi.ee.tut.fi/wesqu/), joka on laadittu verkkopalvelujen kehittämistyön tueksi. WeSQu-työvälineen avulla voi arvioida sivustoa tai verkko-oppimateriaalia sen käytettävyyden, graafisen suunnittelun, saavutettavuuden, teknisen toteutuksen ja yhteisöllisten ominaisuuksien kannalta.

Tekstien laadinnassa tulisi huomioida seuraavat seikat. Ohjeita voi kuitenkin soveltaa tekstin kohderyhmän ja käyttötarkoituksen mukaan.

  • Kirjoita selkeää ja helposti ymmärrettävää tekstiä. Vältä pitkiä ja monimutkaisia lauserakenteita.
  • Älä käytä lainasanoja tai vaikeita termejä, jos niiden käyttäminen ei ole välttämätöntä. Selitä vieraiden sanojen merkitys.
  • Jäsennä teksti selkeillä otsikoilla ja väliotsikoilla. Tarkista, että otsikot kuvaavat sisältöä.
  • Käytä tekstissä selkeitä ja päätteettömiä kirjasimia, kuten Arialia ja Verdanaa, tai erityisesti lukivaikeuksia huomioon ottavia kirjasimia (OpenDyslexic-kirjasin http://opendyslexic.org/).
  • Verkkomateriaaleissa anna lukijalle mahdollisuus mukauttaa kirjasimen tyyppi, väri, koko ja taustaväri tarpeisiinsa sopiviksi.
  • Käytä lyhenteitä ja kaavoja harkiten ja selitä ne yleistajuisesti.
  • Isojen lukujen, desimaalien, osamäärien ja prosenttien liiallinen käyttäminen tekstissä saattaa vaikeuttaa tekstin lukemista ja asian ymmärtämistä. Pyri havainnollistamaan asiaa myös muilla keinoilla.
  • Hyödynnä materiaalin luettavuuden arviointiin kehitettyjä työkaluja omaa verkkomateriaalia laatiessasi. Esimerkiksi WeSQu-työvälineellä voit arvioida verkkosivusi tai -oppimateriaalisi.
  • Muista, että kaikki eivät perehdy kirjoittamaasi tekstiin lukemalla, vaan saattavat käyttää erilaisia apuvälineitä.

Kuvioiden ja kaavioiden käyttäminen

Tieteelliseen tekstiin ja tutkimusten esittelyyn liittyy usein kuvioita ja kaavioita. Parhaimmillaan ne helpottavat asian omaksumista ja ymmärtämistä, koska ne sisältävät paljon informaatiota numeraalisessa, geometrisessa, graafisessa tai tekstin muodossa. Kaavioita ja kuvioita ei tulisi kuitenkaan käyttää liikaa, ja niiden laadinnassa olisi syytä huomioida selkeys ja yksinkertaisuus. Kaavio tai kuvio tulisi otsikoida siten, että lukija ymmärtää jo pelkän otsikon perusteella, mitä kaaviossa esitetään.

Kaavion ulkoasussa kannattaa käyttää toisistaan selvästi erottuvia värejä. Värien erojen tulee erottua myös harmaasävyisenä. Se helpottaa kaavion käyttöä myös, jos lukija on värisokea.

Jos dokumenttiin sisällytetään useita toisiinsa liittyviä kaavioita, niissä käytetyt asteikot tulee esittää selvästi. Vertailua ja omaksumista helpottaa myös, jos vertailtavien kaavioiden mitta-asteikot ovat samanlaiset.

Kaavioon voi lisätä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä lisääviä selitteitä. Tärkeiden tietojen löytämistä ja omaksumista helpottaa se, että kaavion olennaisimmat tiedot kuvataan myös tekstissä.

Kaavioiden laadinnassa olisi hyvä ottaa huomioon seuraavat seikat:

  • Kaavioilla ja kuvioilla voit tiivistää tekstissä käsitellyt asiat. Älä kuitenkaan käytä niitä liikaa.
  • Otsikoi kaaviot ja kuviot selvästi ja kuvaavasti.
  • Käytä kaavioissa ja kuvioissa toisistaan selvästi erottuvia värejä. Esitettyjen tietojen tulee erottua toisistaan myös harmaasävyisinä.
  • Esitä kaavioissa käytetyt asteikot selvästi ja käytä selitteitä kaavion tukena.
  • Tiivistä kaavion pääasiat myös tekstiin.

Esitysmateriaalien laadinnasta

Nykyiset ohjelmistot tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia esitysmateriaalien laadintaan. Kalvo- tai diatyyppiset sovellukset eivät ole enää ainoa mahdollisuus näyttävien esitysten luomiseen. Saatavilla on kaupallisia ja ilmaisia sovelluksia muun muassa käsitekarttojen ja moniulotteisten esitysten laatimiseen. Tarjolla olevat tehosteet ovat näyttäviä ja mielenkiintoisia, mutta kaikissa esityksissä tulisi huomioida, etteivät ymmärrettävyys ja luettavuus jää visuaalisten tehosteiden jalkoihin.

Visuaalisesti näyttävät siirtymät ja animaatiot piristävät esitystä. Animaatiot ovat parhaimmillaan erinomaisia havainnollistamaan ilmiöitä, kuten verenkiertoa. Animointien liiallinen käyttö saattaa kuitenkin vaikeuttaa esityksen seuraamista. Visuaalisia ja erityisesti animoituja tehosteita tulisi käyttää harkiten, mieluummin liian vähän kuin liikaa.

Selkeä esitysmateriaali tukee puhuttua esitystä

Esitysmateriaalissa vaatimus selkeydestä on erityisen merkityksellinen, koska esitysmateriaalin tehtävänä on tukea puhuttua sisältöä. Esityksessä ilmaistava informaatio tulee jäsentää selkeisiin ja tiiviisiin kokonaisuuksiin. Asia on kuvattava lyhyesti, olennaista informaatiota korostaen. Otsikkojen ja tekstien selkeä ja yhtenäinen rakenne koko esityksessä helpottaa esityksen seuraamista.

Kaikkea tekstiä ei tarvitse esittää kerralla, vaan sen voi tuoda esiin vaiheittain. Myös kuvioita ja kaavioita voi esittää osa kerrallaan, jos se helpottaa asian hahmottamista. Olennaisten osuuksien korostaminen on tärkeää.

Taustan ja tekstin välillä tulee olla riittävä kontrasti, jotta teksti erottuu selkeästi myös heikommilla projektoreilla ja av-laitteilla esitettynä. Huomiota tulee kiinnittää myös tekstin kokoon ja määrään. Esitysdiaa ei täytetä tekstillä, vaan tieto tiivistetään. Yleisesti hyväksi havaittu tekstin määrä on enintään seitsemän tekstiriviä yhdellä kalvolla. Kun tekstin määrä on kohtuullinen, myös tekstin koko on mahdollista pitää riittävän suurena (esimerkiksi pistekoko 32). Kirjasimena tulisi käyttää päätteettömiä kirjasimia (esim. Arial tai Verdana). Riittävän iso teksti ja dian selkeä rakenne tekevät myös diaesityksen tulosteista helppoja lukea.

Esitys yhtenäiseksi tyylejä käyttämällä

Esitysdiojen yhtenäiset taustat ja rakenteet helpottavat esityksen seuraamista. Esitysgrafiikkaohjelmistoissa on mahdollisuus laatia diaesitykselle yhtenäinen tyyli. Ominaisuutta kutsutaan Microsoft Powerpointissa "Dian perustyyliksi" (engl. Master slide). Perustyylissä määritellään esityksen kaikissa dioissa käytettävä yhtenäinen rakenne, kirjasimet, tekstien koko, dian tausta ja muut halutut määritykset.

Perustyylin määrittäminen vie jonkin verran aikaa, mutta se varmistaa diojen yhtenäisen ulkoasun ja rakenteen. Lisäksi perustyyli helpottaa ulkoasumuutosten tekemistä: muutos tarvitsee tehdä vain perustyyliin, josta se päivittyy jokaiseen diaan. Myös dioista tulostettaville tiivistelmille tai muistiinpanoille voi tehdä omat tyylimääritykset. Esitysgrafiikkaohjelmistoissa on usein valmiita tyylejä, joita voi hyödyntää. Lisätietoa tyylien käytöstä saa esitysgrafiikkaohjelmiston ohjeista.

Esitysdiojen ja -materiaalien laadinnassa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat:

  • Esitysdiat tukevat puhuttua esitystä. Käytä tukisanoja ja tiivistä olennaiset asiat.
  • Käytä selkeää kirjasinta (esim. Arial tai Verdana) riittävän isolla pistekoolla (32).
  • Esitä asia lyhyesti (enintään 7 riviä yhdessä diassa).
  • Käytä kuvaavia otsikoita.
  • Suunnittele diaesityksen rakenne loogisesti eteneväksi.
  • Hyödynnä visuaalisia tehosteita harkiten.
  • Huolehdi, että taustan ja tekstin välillä on riittävä kontrasti, jotta teksti erottuu hyvin.
  • Sommittele diaesityksen tekstit ja kuvitus siten, että ne erottuvat ympäristöstä.
  • Korosta olennaisia sisältöjä.
  • Käytä selkeää rakennetta ja hyödynnä rakenteen laatimisessa perustyyliä.

Opiskelijoiden oppimisvaikeuksien huomioiminen

Korkeakouluopiskelijoilla asiantuntijan toteamia oppimisvaikeuksia esiintyy noin 5 %:lla, joista suurimmalla osalla on lukivaikeus (Kunttu & Pesonen, 2010). Valtaosa opiskelijoista, joilla on lukivaikeus, eivät oman arvionsa mukaan ole saaneet tukea lukivaikeuteensa korkeakouluopintojen aikana (Kunttu & Pesonen, 2010). Syynä voi olla opetushenkilöstön tietämättömyys oppimisvaikeuksista ja siitä, miten ne tulisi ottaa huomioon opetuksessa ja opiskelussa.

Oppilaitosten henkilöstölle tulisi järjestää koulutusta yleisimpien oppimisvaikeuksien huomioon ottamisesta opetuksen suunnittelussa sekä tarvittavan yksilöllisen ohjauksen ja tuen tarjoamisessa. Ymmärrys oppimisvaikeuksien luonteesta ja vaikutuksista oppijalle itselleen ja oppimistilanteeseen helpottaa tuen tarjoamista

  • yksilöllisenä ohjauksena
  • opetustilanteiden järjestelyinä
  • tehtävien ja tenttien vaihtoehtoisina suoritustapoina
  • oppimisvaikeudet huomioon ottavan materiaalin laatimisena.

Tarkistuslista opetus- ja esitysmateriaalien laadintaan

Tekstit

  • Olen tarkistanut laatimani tekstin olevan selkeää ja helposti omaksuttavaa.
    • Käytän lyhyitä ja selkeitä lauseita.
    • Olen jäsentänyt tekstin sisältöä kuvaavilla otsikoilla ja väliotsikoilla.
    • En ole käyttänyt tekstissä liiallisesti lyhenteitä tai kaavoja ja käyttäessäni olen selittänyt niiden merkityksen.
    • En käytä lainasanoja tai vaikeita käsitteitä ilman niiden selityksiä.
  • Olen kirjoittanut tekstin päätteettömällä kirjasimella, kuten Arialilla tai Verdanalla, tai lukivaikeuksia huomioon ottavalla OpenDyslexic-kirjasimella.
  • Olen valinnut tekstin pistekooksi vähintään 12.
  • Verkkomateriaaleista varmistan, että lukijalla on mahdollisuus mukauttaa tekstin kokoa, väriä ja kirjasinta itselleen sopivaksi.
  • Olen arvioinut materiaalin luettavuuden sopivalla työkalulla kuten WeSQulla (http://matriisi.ee.tut.fi/wesqu/).

Kuviot, kaaviot ja kuvat

  • Käytän kaavioita, kuvia ja kuvioita tekstissä käsitellyn asian tiivistämiseksi.
  • Olen otsikoinut kaaviot, kuvat ja kuviot selvästi ja sisältöä kuvaavasti.
  • Hyödynnän kaavioissa ja kuvioissa selvästi toisistaan erottuvia värejä. Olen tarkistanut, että esitetyt tiedot erottuvat myös harmaasävyisinä.
  • Käytän kaavioissa selviä ja mahdollisuuksien mukaan yhteismitallisia asteikoita. Olen laatinut kaavioihin kuvaavat selitteet.
  • Mainitsen kaaviossa, kuviossa tai kuvassa esitettyjen tietojen pääasiat myös tekstissä.

Esitysmateriaali (kuten PowerPoint-esitysdiat)

  • Olen tiivistänyt esitysdioihin vain olennaiset asiat. Esitysdiat tukevat puhuttua esitystä.
  • Käytän selkeää, päätteetöntä kirjasinta (esim. Arialia tai Verdanaa) riittävän isolla pistekoolla (yli 32).
  • Huolehdin, että esitysdiojen tekstit erottuvat taustasta. Tarkistan, että tekstin ja taustan kontrasti on riittävä myös niillä laitteilla, joita käytän esitystilanteessa.
  • Esitän asiat dioissa lyhyesti (enintään 7 riviä yhdessä diassa).
  • Käytän sisältöä kuvaavia otsikoita.
  • Tarkistan, että diaesitys etenee loogisesti.
  • Hyödynnän visuaalisia tehosteita maltillisesti. En käytä samassa diaesityksessä useita erilaisia tehosteita.
  • Olen tarvittaessa esittänyt kuviot ja kaaviot vaiheittain ja korostan niistä olennaisia seikkoja.

Lisätietoa esteettömien materiaalien laadinnasta

Lähteet

  • Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012. Kunttu K. & Pesonen T. (2013). YTHS.