ESOK

Turun yliopiston suositus

mielkosk — 2008-08-11T12:20:08Z

Turun yliopiston vammaisten opiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden erityisjärjestelyjä koskeva suositus

Työryhmä 2 - Esteettömyyden edellytysten kehittäminen

mielkosk — 2007-04-23T11:37:47Z

Työryhmä keskittyy kehittämään esteettömyyden edellytyksiä korkeakoulupolitiikan ja johtamisen kautta. Tavoitteena on tuottaa ohjeet yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseksi sekä korkeakoulun politiikkojen ja käytäntöjen yhdenvertaisuutta ja monenlaisuutta kuvaava toiminta- ja arviointimalli.

Kuuden korkeakoulun yhdenvertaisuussuunnitelmat analysoidaan vuoden 2009 alussa. Analysoinnin perusteella rakennetaan ohjeistus yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseksi ja luodaan indikaattorit suunnitelmien arvioimiseksi.

Kokousmuistiot

Kokousmuistio (yv-suunnitelmien analysointi 8.12.2008)
Kokousmuistio 3 (05.03.2008)
PowerPoint-esitys (Liite 05.03.2008)
Tekstiversio PowerPoint-esityksestä (Liite 05.03.2008)
Kokousmuistio 2 (22.08.2007)
Kokousmuistio 1 (4.4.2007)

Työryhmän jäsenet:

Aktiiviset tuottajat

Iselin Krogerus-Therman/Arcada
Terhi Saarikoski/HY
Mia Stigel/KYY
Panu Artemjeff/SEIS-hanke
Pirkko Mahlamäki/SEIS-hanke
Sinikka Keskinen/SEIS-hanke
Päivi Tahkokallio/DfA-verkosto
Nelli Karkkunen/SAMOK
Sami Virtanen/Kuulonhuoltoliitto
Merja Ylönen/Diak
Hannu Puupponen/Jyu

Rakentavat kriitikot

Marika Rönnberg/KL
Kaisa Alanne/KL
Eeva-Liisa Koskinen/NKL

Työryhmä 1 - Opintojen alkuvaiheen esteettömyys

mielkosk — 2007-04-23T11:37:42Z

Työryhmän tavoitteena on laatia korkeakouluille suositus esteettömyystiedon esittämiseksi verkkosivuilla saavutettavassa muodossa sekä pääsykokeiden esteettömyysohjeistus.

Esteetön valintakoe -suositus.

Kokousmuistiot

Kokousmuistio 4 (4.9.2007)
Kokousmuistio 3 (18.06.2007)
Kokousmuistio 2 (27.04.2007)
Kokousmuistio 1 (22.03.2007)

Työryhmän jäsenet:

Aktiiviset tuottajat

Eila Burns/Jamk
Eva-Maria Hakola/TaiK
Helena Härkönen/TaiK
Riitta Hämäläinen/EOL
Eeva-Liisa Koskinen/NKL
Tuija Pasanen/KY
Paula Pietilä/TY
Hannu Puupponen/JY
Kaija Päätalo/Jamk
Sami Virtanen/KHL
Susanna Wolkoff/HY
Merja Ylönen/Diak

Rakentavat kriitikot

Satu Eerola/TaY
Marika Rönnberg/KL
Anja Manninen/Diak
Sari Loijas/VANE
Eija Sainio/TKK

Verkkosivujen esteettömyyden asiantuntija-arviointi

mielkosk — 2011-09-15T10:55:25Z

"Perustapoja esteettömyyden arviointiin ovat arviointiohjelmien käyttö, asiantuntija-arviot, käyttäjätestaus sekä asiantuntija-käyttäjien arviot. Kattavimman tuloksen saa yhdistämällä edellä mainitut tavat. Käyttäjien mukaanottaminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Tällöin on tärkeää, että tarvittaessa asiantuntija-arvioita voidaan tehdä tehokkaasti ja kattavasti. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää sekä käytettävyyden asiantuntijoille sopivat ohjeet esteettömyysarvioinnin tekemiseksi että yritykselle sopiva arviointiprosessi."

Turkki, L. 2005. Verkkosivujen esteettömyyden asiantuntija-arviointi. Teknillinen korkeakoulu, konetekniikan osasto. Diplomi-insinöörityö.
http://www.soberit.hut.fi/T-121/shared/thesis/di-LauraTurkki.pdf

Oheistukset, asenteet ja tieto - avaimet esteettömään opiskeluun

mielkosk — 2011-09-15T10:54:06Z

Anna Niemelä toimii tutkijana Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs:n tutkimushankkeessa ”Koulutusura, opintojen esteettömyys ja työllistyminen vammaisten nuorten näkökulmasta”. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa vammaisten nuorten opintojen kannustimista sekä asenteellisista, sosiaalisista ja fyysisistä esteistä toisen asteen koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa. Tutkimusta varten on haastateltu noin 30 iältään 17–34-vuotiasta vammaista opiskelijaa ja vastavalmistunutta.

- Haastateltavia on löytynyt hyvin mm. järjestöjen kautta. Haastateltavien alueellinen vaihtelu on hyvää, mutta miehiä kaivattaisiin lisää tutkimukseen, toteaa Niemelä.

Tähän mennessä tehtyjen haastattelujen mukaan ongelmia ovat pääasiassa aiheuttaneet puutteelliset ohjeet ja tiedotus. Esimerkiksi valintakokeeseen valmistautuessa tietoa erilaisista mahdollisuuksista tai yhteyshenkilöistä ei aina ole saatavilla. Anna huomauttaa, että myös käytännöt valintakokeiden erityisjärjestelyjen suhteen vaihtelevat. Vaihtoehtoisia suoritustapoja ei useinkaan ole mietitty, ja hakijan tulisikin itse tietää erilaisista käytännöistä.

- Esteetön opiskelu on paljolti kiinni opiskelijasta itsestään ja yksittäisten opettajien aktiivisuudesta. Yhtenäiset, yhteiset menettelytavat ja suositukset olisivat tarpeen.

Niemelä toteaa yllättyneensä, miten paljon asenteet vaihtelevat, ja miten paljon ne saattavat vaikuttaa jokapäiväiseen opiskeluun. Asenteet voivat olla joko esteitä luovia tai niitä purkavia. Todellisia syrjintätapauksiakin on haastatteluissa tullut ilmi. Toisessa ääripäässä opiskelija osataan ja halutaan huomioida, vaikkei valmista asiantuntemusta olisikaan.

- Parhaimmillaan opettajat ja henkilökunta voivat olla kannustavia ja siten luoda opiskelijalle uskoa omiin kykyihin. Tällöin opiskelija voi esteiden raivaamisen sijaan keskittyä itse opiskeluun.

Tärkeä näkökulma on myös opinto-ohjaus. Niemelä kehottaakin pohtimaan, onko opinto-ohjaus ovia avaavaa vai sulkevaa. Ohjataanko vammainen opiskelija alalle, jonka tiedetään olevan vammaisille perinteinen vai alalle, joka vastaa opiskelijan omaa mielenkiintoa ja osaamista?

Tutkimuksen ja haastattelujen myötä esteettömyyskäsite on avautunut myös tutkijalle. Anna ei ole aikaisemmin toiminut esteettömyysasioiden parissa, ja hankkeen myötä käsite on konkretisoitunut arjen tasolla.

- Olen oivaltanut, miten yksinkertaisista asioista se voi olla kiinni - vaikka toisaalta esteettömyys onkin hyvin kokonaisvaltainen asia.

Tutkimus on tällä hetkellä puolivälissä ja raportti valmistuu ensi syksynä. Myös jatkotutkimusaiheita on jo mielessä:

- Olisi tärkeää saada tietoa myös opiskelijoista, joilla koulutus tyssää jo perusasteelle tai keskiaste keskeytyy. Lisäksi olisi hyvä pohtia erityisopetusta ja sitä, mitä ammattioppilaitospuolella on tarjota eri vammaryhmille.

Lue lisää tutkimushankkeesta ja tämänhetkisistä tuloksista.

Invalidiliitto

mielkosk — 2011-09-15T10:55:23Z

Invalidiliiton 1.3.2007 alkanut ESKEH-projekti keskittyy rakennetun ympäristön esteettömyyden arviointiin.

Tavoitteena on luoda

yleisesti hyväksyttävä esteettömyyden arviointimenetelmä.
Tämä sisältää myös arviointikriteereiden ja kartoituslomakkeiden rakentamisen.
opas menetelmän ja työkalujen käyttöön

Rakentamisesta yhä suurempi osa kohdistuu olemassa olevien rakennusten peruskorjaamiseen. Väestön ikääntyessä ja vammaisten ihmisten lukumäärän kasvaessa rakennetun ympäristön esteettömyys tulee huomioida entistä paremmin. Peruskorjausta edeltävien kuntokartoitusten yhteydessä tulisi aina tehdä myös esteettömyyskartoitus, ja kartoitusmenetelmien on oltava objektiivisia ja tulosten luotettavia.

Projektia rahoittavat Raha-automaattiyhdistys ja Helsingin kaupungin Helsinki kaikille -projekti.

Keväällä 2008 menetelmää pilotoidaan mm. Kuopiossa ja Kainuussa projektin ulkopuolisten tahojen toimesta. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Stakesin Sosiaali- ja terveydenhuollossa asioinnin esteettömyyden laatuluokitus -hankkeen kanssa.

Lisätietoja projektista:
Anna Ruskovaara
projektipäällikkö, FM
puh. 09 6131 9202 tai 050 414 6404
sähköposti: anna.ruskovaara(at)invalidiliitto.fi

Takaisin