Hankkeessa keskitytään oppimisympäristöjen fyysisen ja ennen kaikkea pedagogisen esteettömyyden kehittämiseen.

Hankkeen tavoitteena on kehittää pedagogista toimintamallia ja käytännön opetus- ja ohjaustyötä esteettömyyden näkökulmat/periaatteet huomioiden ja siten mahdollistaa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen ja täydennyskoulutukseen osallistuminen myös opiskelijoille, joilla on erityisiä tuen tarpeita ja/tai jotka tulevat eri kieli- ja kulttuuriympäristöistä.

Hankkeen toimintatavat:

• kehitetään ja arvioidaan korkea-asteelle sopivaa esteetöntä fyysistä ja pedagogista oppimisympäristöä
• kehitetään opiskelijoiden ohjausta, neuvontaa ja tukipalveluja
• suunnitellaan ja tuotetaan koulutusta, joka perehdyttää opetus-, ohjaus-, ja tukipalveluhenkilöstöä erityispedagogisiin ja monikulttuurisiin kysymyksiin
• tuotetaan esteettömyyteen liittyvää materiaalia
• luodaan pohjaa laajemmalle esteettömyyden tunnistamiselle julkaisujen, seminaarien ja verkostotyön avulla.

Ammatillisen opettajakorkeakoulun koordinoima hanke toteutetaan vuosina 2007 - 2008 yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun yksiköiden ja tukipalveluiden sekä yhteistyötahojen kanssa.

Hankeen toisen toimintavuoden (2008) päätavoitteena on jatkaa ammattikorkeakoulun esteettömyyden toimintamallin, menettelytapojen ja ohjausjärjestelmän kehittämistä sekä levittää luotua toimintamallia ja -tapoja koulutuksissa, seminaareissa sekä valtakunnallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa toimien.

Hanke on tuottanut myös videomateriaalia esteettömyyteen liittyen. Esteetön opiskelu -videomateriaali

Lisätietoja hankkeesta:
Maija Hirvonen
projektipäällikkö
ammatillinen opettajakorkeakoulu
puh. 0400 505 137
sähköposti: maija.hirvonen(at)jamk.fi

Takaisin

Satu Eerola toimii opintopsykologina Tampereen yliopistossa. Hänen päivittäinen työnsä koostuu opiskelijoiden ohjauksesta, HOPS-opettajien koulutuksesta ja tuesta sekä kehittämistyöstä eri työryhmissä ja hankkeissa.
-Oppimisen ja opiskelun edistämiseksi tarvitaan sekä tarpeisiin vastaamista että ennakoivaa toimintaa, Eerola tiivistää

Opintopsykologi on kiinnostunut oppimisesta ja opiskelijan arjesta

Opintopsykologitoiminta on Suomen korkeakouluissa vielä uutta, mistä kertoo sekin, että toistaiseksi vain yhdessä yliopistossa on varsinainen opintopsykologin virka. Satu Eerolan mukaan monilla opintopsykologeilla toimintaa ohjaa kiinnostus oppimiseen ja oppimistutkimustausta.
-Esimerkiksi oppimisvaikeuksia on korkeakouluissa monta kertaa käsitelty turhan kliinisinä tai patologisina ilmiöinä. Opintopsykologian ydin on oppimis- ja opetusprosessi ja sen ohjaaminen. Tässä on oleellista luoda ja säilyttää elävä yhteys opiskeluun ja opiskelijoiden arkeen, Eerola korostaa.

Opintopsykologitoiminnan kehittämiseksi on muutaman vuoden ajan toiminut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen opintopsykologiverkosto.
-Alussa oli vaikea tavoittaa oikeat henkilöt eri organisaatioista. Kun yhteydet löytyivät, alkoi tulla innostuneita kyselyjä monelta suunnalta. Tällä hetkellä verkostoon kuuluu 13 korkeakoulua. Työnkuvan kannalta on hyvä nähdä, mikä toimii missäkin.

Satu Eerolan oma työnkuva Tampereen yliopiston opetuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikössä sisältää opiskelijoiden yksilöohjauksen ja ohella opiskelijoiden, opettajien ja HOPS-ohjaajien kouluttamista, eri työryhmien toimitaan osallistumista ja hanketyötä. Tällä hetkellä keskeinen hanketyö on yliopistojen opintopsykologitoiminnan edistäminen osana 3-vuotista Propeda-hankketta.
-Odotettavissa on matkasaarnaajan työtä eri yliopistoissa. Tässä tehtävässä minulla on työpari Helsingin yliopistossa.

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat nousseet esille

Propeda-hanke liittyy yliopistopedagogiikan yhteistyö- ja asiantuntijaverkosto Peda-forumin toimintaan. Eerola on mukana toteuttamassa myös 24.-25.07. Tampereella järjestettäviä "Kaikenlaiset oppijat kaikenlaiset opettajat" Peda-forum-päiviä.
-Etenkin opettajilta on tullut paljon viestejä, että oppimisen ja opettamisen kysymyksiä halutaan käsitellä. Esteettömyys- ja saavutettavuusasiat ovat nousseet esiin ja niihin liittyvää opetusta toivotaan, Eerola iloitsee.

Satu Eerola pitää tärkeänä, että päästäisiin ajattelussa ja puheessa opiskelun yhteydessä usein leimaavalla tavalla yksilöllistävästä erilaisuudesta kohti yhteisöllisempää kaikenlaisuutta tai moninaisuutta. Eerolan mielestä yliopistoyhteisössä on myös nostettava selvemmin esiin opettajuus.
-Tällainen lähestymistapa voi olla sekä tiedollisesti että toiminnallisesti voimaannuttava, hän painottaa.

Monista työryhmistään Eerola nostaa esiin Tampereen yliopiston saavutettavuustyöryhmän, jonka tekee erityisen ajankohtaiseksi juuri valmistunut saavutettavuusraportti.
-Keskeisiä sisältöjä raportissa ovat saavutettavuuden määrittely ja lainsäädännöllinen tausta, oppimisen ja opiskelun esteiden kartoitus laitoksilla, hyvät käytännöt ja suositukset sekä kehittämisehdotukset yliopiston eri tasoille, Eerola jäsentää.

Saavutettavuustyöryhmän toiminta on ollut työllistävää ja tuonut esille uudenlaisia kysymyksiä.
-Rakentamispuolella on olemassa selviä lakeja, jotka ohjaavat toimintaa. Oppimisen esteettömyys on vaikeampi osa-alue. Ohjeita suunnitellessa joutuu jopa pohtimaan, rikotaanko tässä jotain lakia, Eerola kiteyttää.

Satu Eerolan linkkivihjeet

• Peda-forum-hanke
• Opintopsykologiposteri

Myös korkeakouluopiskelijoilla ilmenee opiskeluun liittyviä vaikeuksia ja esteitä, joita voidaan helpottaa opintojen ohjauksella ja tuella. Polulla-projektissa rakennetaan toimintatapoja esteiden ja vaikeuksien voittamiseksi.   Kehittämistoimet kohdistuvat opintojen ohjaukseen ja opiskelussa tukemiseen, opiskelijahuoltoon sekä psykososiaalisen tuen järjestämiseen.

Polulla -projektin varsinaisen kohderyhmän muodostavat Diakonia-ammattikorkeakoulun, Diak Etelä -yksikön ja Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaa-instituutin sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan opiskelijat.  Hankkeessa toteutuu moniammatillinen verkostotyö: toimintojen kehittämiseen tarvitaan koko korkeakouluyhteisöä sekä mm. kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Polulla-projektissa syntyy haasteita kohdanneiden opiskelijoiden ohjauksen kokonaiskuvaus.  Lisäksi projektissa tuotetaan materiaalia niin sanottujen yleisaineiden opetukseen ja ohjaukseen.

Marjaana Marttila toimii Polulla-hankkeen koordinaattorina ja Maarit Heusala kuraattorina Diakonia-ammattikorkeakoulusssa. He molemmat ovat kiinnostuneita opiskeluun ja oppimiseen liittyvistä haasteista ja ovat aloittaneet erityisopettajaopinnot.

Marttila ja Heusala ovat kohdanneet moninaisia oppimisen esteitä ja yleisimpiä niistä ovat lukemisen, kirjoittamisen ja hahmottamisen vaikeudet. Kasvavana ryhmänä he mainitsevat eri tavoin psyykkisesti oirehtivat opiskelijat. Opiskelijat kärsivät mm. masennuksesta, uupumuksesta, paniikkihäiriöistä sekä esiintymisjännityksestä.

Kuraattoritoiminnalle on tarvetta ja kysyntää myös korkeakouluissa. Opiskelijat ottavat yhteyttä kuraattoriin myös äkillisissä elämänkriiseissään, parisuhde- ja perheongelmissa sekä asumiseen ja talouteen liittyvissä asioissa. Lisäksi keskusteluja käydään identiteettiin (ammatillinen ja oma persoona) liittyvissä kysymyksissä.

Polulla-projektin myötä pyritään vaikuttamaan fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen esteettömyyden toteutumiseen korkeakouluissa. Tärkeää on esteettömyyttä edistävien ajatus- ja toimintamallien juurruttaminen ammattikorkeakouluympäristöön.

Haasteelliseksi koetaan oppilaitoksen ja verkostomaisen ammattikorkeakoulun opiskeluilmapiiri: kuinka siitä saadaan esteettömyyttä edistävä ja kaikkia opiskeluissaan kannustava. Tärkeänä pidetään, että päättäjätasolle saadaan tietoa ammattikorkeakouluopiskelijan arkitodellisuudesta.

Polulla-hankkeen kuluessa suurimmat onnistumisen kokemukset ja edistysaskeleet liittyvät opiskelijahuoltoryhmän toiminnan kehittymiseen. Merkittävää on ollut erilaisten tuki- ja ohjauspalveluiden rakentaminen koulutukseen: mm. lisäryhmät, lukitestaukset ja opintoterapeutin palvelut.

Lopuksi Marjaana ja Maarit toteavat, että haastattelemalla opiskelijoita saadaan ja saataisiin merkittävää tietoa sekä laajempaa näkemystä esteettömyyden edistämiseksi korkeakouluympäristöissä.

Lisätietoja POLULLA-hankkeesta:

• marjaana.marttila@diak.fi
• http://esrlomake.mol.fi/esrtiepa/kuvaus_S84355.html
• http://www.diak.fi/files/diak/Diaktori/Diaktori_3_2005.pdf (PDF-tiedosto 1 152kb)

Suvimäen Klubitalossa olivat keskustelemassa Ulla Lehtinen (Klubitalon johtaja), Ritva Partanen (Tuetun opiskelun projektipäällikkö ja opiskelun ohjaaja) sekä Klubitalon jäsenet Harri, Saana ja Vesa.

Ulla Lehtinen kertoo, että Klubitalo on jäsenten ja henkilökunnan yhteisö, joka tarjoaa mielenterveyskuntoutujille mahdollisuuksia sosiaalisiin suhteisiin ja mielekkääseen toimintaan sekä tukea työllistymiseen, urasuunnittelun ja kouluttautumiseen.
-On tärkeää, että on ihmisiä ja tahoja, jotka ovat kiinnostuneet siitä, miten sinulla menee. Joku kysyy ja haluaa oikeasti kuulla vastauksenkin.

Ritva Partanen pitää Klubitaloissa saatuja kokemuksia tuetun työllistymisen mallista hyvänä lähtökohtana kehittää yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa tuetun opiskelun mallia.
-Jäsenille 2005 tehty kysely toi esiin niin halun opiskella kuin opintoihin liittyvät unelmat ja haaveetkin. Jäsenten lisäksi hanke on otettu innostunein mielin vastaan sekä oppilaitoksissa että muissa Klubitaloissa.

Lehtisen mukaan nuoret mielenterveyskuntoutujat ovat äskettäisen tutkimuksen perusteella pitäneet ongelmallisina korkeakouluopiskelun itsenäisyyttä ja omien opiskeluaikataulujen laatimista.
-Jos niissä tulee ongelmia, ei pitäisi ottaa siitä syytä vain itselleen vaan kääntyä korkeakoulun puoleen.

Harri kertoo opiskelleensa yliopistossa ja joutuneensa sairastuttuaan jättämään opinnot. Hän yritti selviytyä opinnoista yksin ja jatkoi yrittämistä vaikka opiskelu sujui huonosti.
-Voi olla suuri kynnys myöntää, ettei onnistu omin päin.

Vesa arvelee henkilökohtaisten opintosuunnitelmien, HOPSien, tuovan uusia mahdollisuuksia opiskelun organisoimiseksi ja opinto-ohjauksen saamiseksi. Uudistustarvetta vahvistavat Partasen opiskelumuistot, joissa tuutoreita tapasi vain aivan opintojen alussa ja ohjaus oli lähes olematonta. Lehtinen pitää Tuetun opiskelun hankkeen tehtävänä selvittää aukkokohdat oppilaitosten tarjoamista mahdollisuuksista ja kehittää tarvittava tuki.
-Klubitaloyhteisö voi vahvistaa jäsenten itseluottamusta ja esiintymisvalmiutta, joita opiskelussa ja työssä tarvitaan. Aika iso juttu voi olla myös arjen hallinta: raha-asiat, asuminen, ruuan laitto tai pyykinpesu eivät suju itsestään.

Saanaa ja Vesaa askarruttaa pyrkimys lyhentää opintoaikoja korkeakouluissa. Mielenterveyskuntoutujalla, joka alkaa jäädä opinnoissaan jälkeen, ei välttämättä ole voimia lähteä perustelemaan lisäajan tarvetta. Partanen pitää yleisenä ongelmana ennakkoasenteita.
-Psyykkisesti sairaat ihmiset voitaisiin nähdä myös voimavarana, jos uskallettaisiin luopua vääristä ennakkoasenteista.

Tuetun opiskelun hankeella 2006-2008 on edessään kunnioitettava haaste, johon yhteistyö ja verkostoituminen auttavat vastaamaan. Syksyllä 2006 käynnistetään opintopiirit ja yhteistyö niiden paikallisten oppilaitosten kanssa, joissa klubitalon jäseniä opiskelee tai aloittaa opintoja. Partanen odottaa mielenkiinnolla myös syksylle suunniteltua tutustumista Oslon ja Kööpenhaminan Klubitalojen opiskeluprojekteihin.
-Heillä projektit ovat olleet menestys ja tuoneet mielenterveyskuntoutujille sekä intoa opiskella että mahdollisuuksia tuettuun opiskeluun.

Suvimäen klubitalon linkkivihjeet

Suvimäen Klubitalo

Fountain House Klubitalo Tietoa Klubitaloista. Pekka Lehto.

Polulla-projektissa rakennetaan toimintatapoja esteiden ja vaikeuksien voittamiseksi. Kehittämistoimet kohdistuvat opintojen ohjaukseen ja opiskelussa tukemiseen, opiskelijahuoltoon sekä psykososiaalisen tuen järjestämiseen.

Kohderyhmän muodostavat Diakonia-ammattikorkeakoulun, Diak Etelä -yksikön ja Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaa-instituutin sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan opiskelijat. Hankkeessa toteutuu moniammatillinen verkostotyö: toimintojen kehittämiseen tarvitaan koko korkeakouluyhteisöä sekä mm. kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Projektin tavoitteena on erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluiden kehittäminen opintojen merkittävän viivästymisen tai keskeyttämisen ehkäisemiseksi.

Polulla-projektissa syntyy haasteita kohdanneiden opiskelijoiden ohjauksen kokonaiskuvaus. Lisäksi projektissa tuotetaan materiaalia niin sanottujen yleisaineiden opetukseen ja ohjaukseen.

POLULLA-projektin loppuraportti (pdf-tiedosto, 102 sivua, 1,26MB)

Lisätietoja projektista:

Marjaana Marttila
koordinaattori
marjaana.marttila(at)diak.fi
040-5091371

Johanna Häkkinen
koordinaattori
johanna.hakkinen@laurea.fi

Lue myös projektin koordinaattori Marjaana Marttilan ja Maarit Heusalan haastattelu.

Takaisin