ESOK https://esok.fi These are the search results for the query, showing results 1 to 13. "Otetaan ihmiset ihmisinä" https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/haastattelu/vigg/index_html <p>Päivi Vigg on Suomen ensimmäinen sokea lähihoitaja. Hän valmistui lähihoitajaksi vuonna 2002 hyvin arvosanoin, mutta töiden löytäminen on ollut vaikeaa. Vigg toimii Perniön vammaisneuvoston puheenjohtajana ja edistää esteettömyyttä tuomalla esiin vammaisen näkökulmaa erilaisissa kokouksissa ja tapaamisissa. Lisäksi hän on aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa ja seurakunnan valtuustossa. <br>
- Omalla toiminnallani haluan näyttää, että myös vammainen ihminen voi toimia kaikkien kuntalaisten hyväksi.</p>
<h3>Kokemukset opiskelusta </h3>
<p>Päivin opiskelukokemukset ovat olleet sekä positiivisia että negatiivisia. Hän opiskeli lähihoitajan perusopinnot Arlainstituutissa, joka on ammatillinen koulutus- ja kehittämiskeskus erityisesti näkövammaisille ja kuurosokeille tai muutoin erityistä tukea opiskelussaan tarvitseville. Mielenterveys- ja päihdetyön opintoja varten hän siirtyi Saloon, josta jäi hyvin positiiviset kokemukset.<br>
- Sokeuteni ei aiheuttanut ongelmia. Kävin etukäteen tutustumassa koulun tiloihin ja keskustelemassa käytännön asioista. Henkilökohtainen avustajani luki kasetille tenttimateriaalia, tenttikysymykset sain disketille ja vastaukset kirjoitin tietokoneella.</p>
<p>Valmistuttuaan lähihoitajaksi Päivi suunnitteli jatkavansa sosiaalialan opintoja ammattikorkeakoulussa. Hänet hyväksyttiin opiskelijaksi neljänneksi parhailla pisteillä. Koulu ei kuitenkaan ollut yhtä vastaanottavainen kuin Salossa. <br>
- Vaikka olin ollut etukäteen yhteydessä oppilaitokseen ja kertonut sokeudestani, opettaja huomasi asian vasta viikon opiskelun jälkeen. Koulun suhtautuminen opiskeluni mahdollistaviin (erityis)järjestelyihin ei ollut kovin suopea. Niiden nähtiin vievän aikaa, rahaa ja vaivaa. Loppujen lopuksi jouduin lopettamaan koulun kesken. </p>
<h3>Haasteena työllistyminen</h3>
<p>Valmistumisen jälkeen Päivi on etsinyt aktiivisesti töitä mutta toistaiseksi tuloksetta. Positiivinen palaute opintojen työharjoitteluista ei ole vakuuttanut työnantajia. Päivi tietää omat rajoituksensa ja vahvuutensa. Esimerkiksi lääkeaineiden pistäminen onnistuu mutta oikean lääkemäärän vetäminen ruiskuun on ongelmallista. Myös sokeus itsessään voi olla positiivinen asia.<br>
- Harjoittelussani sain palautetta, että sokeana voin kohdata ihmisen ihmisenä enkä voi tuomita ulkonäön perusteella. </p>
<p>Päivin mielestä suurin syy kielteisiin asenteisiin on pelko. Vammaisen elämä on valtaosalle tuntematonta, ja siksi sitä pelätään. Pelätään sitä, miten vammainen ihminen vaikuttaa työyhteisöön tai miten asiakkaat suhtautuvat vammaiseen työntekijään. <br>
- Vammaista ei uskalleta ottaa työhön, koska vammainen työyhteisössä pakottaa miettimään omaa suhtautumistaan itseensä ja muihin ihmisiin, Päivi toteaa.</p>
<h3>Yhteisiä kohtaamisia tarvitaan</h3>
<p>Päivin mukaan kanssakäyminen ja vuorovaikutus vammaisten ja vammattomien välillä on tärkein asenteisiin vaikuttava tekijä. Vuorovaikutustilanteet lisäävät molemminpuolista ymmärrystä ja hälventävät pelkoja ja vääriä käsityksiä vammaisuudesta. </p>
<p>Tästä syystä hän näkee vammaisen perinteisen koulutus- ja työpolun ongelmallisena. Useat näkövammaiset esimerkiksi käyvät peruskoulun Jyväskylän näkövammaisten koulussa, jatkavat ammattiopintoja Arlainstituutissa ja työllistyvät Näkövammaisten keskusliittoon, Sokevaan tai muuhun vammaisjärjestöön. Vain sokeiden parissa oleminen olisi helpompaa myös Päivin mielestä, mutta puolin ja toisin on raja-aitoja kaadettava. <br>
- Niin kauan kuin vammaisilla ihmisillä on omat koulut, on asenteiden muokkaaminen hankalaa. Yhteiset kohtaamiset tekevät hyvää kaikille.</p>
<p>Päivin toive kuuluukin:<br>
- Otetaan ihmiset ihmisinä, eikä mietitä, onko hänellä jokin vamma vai ei.</p>

]]> No publisher mielkosk Ammattikorkeakoulu Korkeakouluopiskelija Näkövammainen Opiskelu 2007-09-28T05:51:50Z Sivu Työryhmä 3 - Esteettömyystietoisuus ja tieto https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/esittely/tyoryhmat/ryhma3/index_html Puu

Työryhmän tavoitteena on lisätä esteettömyystietoutta ja tietoja mm. suunnittelemalla ja järjestämällä Road Show-tapahtumia.

Järjestettyjä Road Show -tapahtumia.


Kokousmuistiot

Työryhmän jäsenet:

Aktiiviset tuottajat

  • Päivi Tahkokallio/DfA
  • Mira Koivusilta/DfA
  • Antti Raike/TaiK
  • Helena Koskimies/Jamk
  • Maija Hirvonen/Jamk
  • Sami Virtanen/Kuulonhuoltoliitto
  • Merja Ylönen/Diak
  • Hannu Puupponen/JY

Rakentavat kriitikot

  • Marika Rönnberg/KL
  • Eeva-Liisa Koskinen/NKL
]]> No publisher mielkosk Ammattikorkeakoulu Yliopisto 2007-04-23T11:37:52Z Sivu Työryhmä 2 - Esteettömyyden edellytysten kehittäminen https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/esittely/tyoryhmat/ryhma2/index_html Arviointikaavake

Työryhmä keskittyy kehittämään esteettömyyden edellytyksiä korkeakoulupolitiikan ja johtamisen kautta. Tavoitteena on tuottaa ohjeet yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseksi sekä korkeakoulun politiikkojen ja käytäntöjen yhdenvertaisuutta ja monenlaisuutta kuvaava toiminta- ja arviointimalli.

Kuuden korkeakoulun yhdenvertaisuussuunnitelmat analysoidaan vuoden 2009 alussa. Analysoinnin perusteella rakennetaan ohjeistus yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseksi ja luodaan indikaattorit suunnitelmien arvioimiseksi.


Kokousmuistiot

Työryhmän jäsenet:

Aktiiviset tuottajat

  • Iselin Krogerus-Therman/Arcada
  • Terhi Saarikoski/HY
  • Mia Stigel/KYY
  • Panu Artemjeff/SEIS-hanke
  • Pirkko Mahlamäki/SEIS-hanke
  • Sinikka Keskinen/SEIS-hanke
  • Päivi Tahkokallio/DfA-verkosto
  • Nelli Karkkunen/SAMOK
  • Sami Virtanen/Kuulonhuoltoliitto
  • Merja Ylönen/Diak
  • Hannu Puupponen/Jyu

Rakentavat kriitikot

  • Marika Rönnberg/KL
  • Kaisa Alanne/KL
  • Eeva-Liisa Koskinen/NKL
]]> No publisher mielkosk Ammattikorkeakoulu Ohjeistukset Yliopisto Politiikka 2007-04-23T11:37:47Z Sivu Työryhmä 1 - Opintojen alkuvaiheen esteettömyys https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/esittely/tyoryhmat/ryhma1/index_html Opinto-oppaita

Työryhmän tavoitteena on laatia korkeakouluille suositus esteettömyystiedon esittämiseksi verkkosivuilla saavutettavassa muodossa sekä pääsykokeiden esteettömyysohjeistus.



Kokousmuistiot


Työryhmän jäsenet:

Aktiiviset tuottajat

  • Eila Burns/Jamk
  • Eva-Maria Hakola/TaiK
  • Helena Härkönen/TaiK
  • Riitta Hämäläinen/EOL
  • Eeva-Liisa Koskinen/NKL
  • Tuija Pasanen/KY
  • Paula Pietilä/TY
  • Hannu Puupponen/JY
  • Kaija Päätalo/Jamk
  • Sami Virtanen/KHL
  • Susanna Wolkoff/HY
  • Merja Ylönen/Diak

Rakentavat kriitikot

  • Satu Eerola/TaY
  • Marika Rönnberg/KL
  • Anja Manninen/Diak
  • Sari Loijas/VANE
  • Eija Sainio/TKK
]]> No publisher mielkosk Ammattikorkeakoulu Yliopisto Opiskelu Ohjeistukset 2007-04-23T11:37:42Z Sivu Jyväskylän ammattikorkeakoulu https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/hankkeet/amkhankkeet/jamk/index_html Esteettömät oppimisympäristöt -hanke

Hanke-esite Hankkeessa keskitytään oppimisympäristöjen fyysisen ja ennen kaikkea pedagogisen esteettömyyden kehittämiseen.

Hankkeen tavoitteena on kehittää pedagogista toimintamallia ja käytännön opetus- ja ohjaustyötä esteettömyyden näkökulmat/periaatteet huomioiden ja siten mahdollistaa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen ja täydennyskoulutukseen osallistuminen myös opiskelijoille, joilla on erityisiä tuen tarpeita ja/tai jotka tulevat eri kieli- ja kulttuuriympäristöistä.

Hankkeen toimintatavat:

  • kehitetään ja arvioidaan korkea-asteelle sopivaa esteetöntä fyysistä ja pedagogista oppimisympäristöä
  • kehitetään opiskelijoiden ohjausta, neuvontaa ja tukipalveluja
  • suunnitellaan ja tuotetaan koulutusta, joka perehdyttää opetus-, ohjaus-, ja tukipalveluhenkilöstöä erityispedagogisiin ja monikulttuurisiin kysymyksiin
  • tuotetaan esteettömyyteen liittyvää materiaalia
  • luodaan pohjaa laajemmalle esteettömyyden tunnistamiselle julkaisujen, seminaarien ja verkostotyön avulla.

Ammatillisen opettajakorkeakoulun koordinoima hanke toteutetaan vuosina 2007 - 2008 yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun yksiköiden ja tukipalveluiden sekä yhteistyötahojen kanssa.

Hankeen toisen toimintavuoden (2008) päätavoitteena on jatkaa ammattikorkeakoulun esteettömyyden toimintamallin, menettelytapojen ja ohjausjärjestelmän kehittämistä sekä levittää luotua toimintamallia ja -tapoja koulutuksissa, seminaareissa sekä valtakunnallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa toimien.

Hanke on tuottanut myös videomateriaalia esteettömyyteen liittyen. Esteetön opiskelu -videomateriaali


Lisätietoja hankkeesta:
Maija Hirvonen
projektipäällikkö
ammatillinen opettajakorkeakoulu
puh. 0400 505 137
sähköposti: maija.hirvonen(at)jamk.fi

Takaisin

]]> No publisher mielkosk Ammattikorkeakoulu Ohjaus Opettaminen 2007-02-28T12:26:33Z Sivu Saavutettavaa verkko-opetusta käytännön toimenpiteillä https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/artikkelit/salomaa/index_html Anneli Salomaa Verkko-opetuksen saavutettavuus

Korkeakoulujen opetuksessa käytetään tietoverkkoja yhä enemmän, muun muassa etäopiskelu ja lähiopetusta täydentävät verkkomateriaalit ovat lyöneet itsensä läpi. Helppokäyttöisten verkko-opetusalustojen avulla on myös helppo rakentaa verkkokursseja ilman ohjelmoinnin erityisosaamista. Käytännössä kuka tahansa voi toteuttaa verkkokurssin, jos hallitsee tietotekniset perustaidot. Tässä tulevat kuitenkin uudenlaiset haasteet vastaan; samat pedagogiset ratkaisut eivät enää päde kuten perinteisessä opetuksessa. Verkossa opiskelu on monistakin syistä erilaista kuin fyysisessä luentosalissa ja opiskelijan tarpeiden ennakoiminen korostuu, kun opettaja ja opiskelija eivät ole vuorovaikutuksessa entiseen tapaan.

Erilaisten opiskelijoiden kohdalla verkko-opetus tuo sekä mahdollisuuksia, että haasteita opiskeluun. Esimerkiksi näkövammaisille tekstipohjainen Internet toi aluksi liki esteettömän pääsyn tietoverkoissa olevaan tietoon ruudunlukijoiden avulla, mutta lisääntynyt visuaalisuus ja toiminnallisuus ovat muodostaneet uusia esteitä, kun saavutettavuussuosituksista ei piitata. Sama koskee myös kuulovammaisia; tekstimuodossa saatava tieto mahdollistaa vapaan informaation saannin, mutta nykyään yhä enemmän käytettävät tekstittämättömät video- ja audioleikkeet ovat tässä suhteessa askel taaksepäin.

Monet ryhmät kohtaavat ongelmia myös hiiren kohdistamista vaativissa käyttöliittymissä ja aikarajoituksellisissa tehtävissä. Käyttäjien erilaisuus on hyvä huomioida myös monien muiden ominaisuuksien perusteella, kuten kielitaito, osaaminen, ikä, käytetty laitteisto ja käyttöympäristö. Korkeakoulujen opetuksen tulisi julkisena palveluna olla kaikkien saavutettavissa. Verkon käyttötapa ratkaisee, lisätäänkö mahdollisuuksia vai esteitä.

Esteettömyys- ja saavutettavuustyö on alkanut korkeakouluissa, ja näin alkuvaiheessa on panostettu erityisesti tilojen esteettömyyteen; liikkumiseen, kuulemiseen ja näkemiseen liittyviin tekijöihin. Verkkoaineistojen saavutettavuuteen on kiinnitetty huomiota vaihtelevasti: siinä missä joissakin korkeakouluissa on tehty paljon töitä asian eteen, ei toisissa ole huomioitu asiaa juurikaan.

Eräänä huonona esimerkkinä verkko-opetuksesta ovat tekstittämättömät videoluennot, joissa sekä videokuva, että ääniraita sisältävät oleellista informaatiota. Vaikeammin kuulo- ja näkövammaiset eivät tämän tyyppisestä aineistosta hyödy ja monilla muillakin ryhmillä voi olla vaikeuksia oppisisällön omaksumisessa. Tarjoamalla rinnalle tekstivaihtoehto, tuetaan monen ryhmän oppimista, mutta kannattaa myös pohtia muitakin tapoja asian opettamiseen.

Monet tahot, kuten W3C (World Wide Web Consortium), Tieke ry, Näkövammaisten keskusliitto ry ja Opetushallitus ovat luoneet saavutettavuusohjeistuksia verkkoaineistoille, mutta yhteys käytännön toteuttamiseen ei ole vielä itsestäänselvää. Verkko-opetuksen saavutettavuus ei toteudukaan ainoastaan tarkistuslistoja noudattamalla, vaan edellyttää korkeakouluilta kokonaisvaltaisia saavutettavuutta edistäviä toimenpiteitä.

Verkko-opetuksen saavutettavuutta edistäviä toimenpiteitä

Saavutettavuusvastaava

Perustamalla saavutettavuusasioista vastaavan henkilön virka, voidaan keskittää saavutettavuustyön koordinointi korkeakoulun sisällä yhdelle henkilölle. Tämä henkilö voi tukea vammaisia opiskelijoita, opastaa henkilökuntaa saavutettavuuskysymyksissä ja samalla myös vastata saavutettavuuden kehittämisestä korkeakoulun sisällä sekä erilaisissa yhteistyöryhmissä.

Saavutettavuuspolitiikka

Korkeakoulujen tulisi luoda verkkosivuja ja verkko-opetusta koskeva saavutettavuuspolitiikka, joka sisältää politiikan laajuuden, yksityiskohtaisen kuvaukset noudatettavista saavutettavuusohjeistuksista ja standardeista, toteuttamisaikataulun sekä arviointi- ja seurantajärjestelmän määrityksen.

Saavutettavuusohjeistukset

Korkeakoulujen tulisi luoda selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet saavutettavien verkkosivujen, oppimisympäristöjen sekä verkkokurssien toteuttamiseksi. Ohjeissa tulisi käydä ilmi saavutettavuuden perusperiaatteet sekä mitä tulee ottaa huomioon oppimisympäristöä valitessa ja kurssia toteuttaessa. Ohjeissa tulee opastaa myös erillisten apuohjelmien, kuten tekstitys- ja ruudunlukuohjelmien käyttö. Verkko-opetusympäristökohtaisesti tulisi tarjota saavutettavuusohjeet myös opiskelijoille, jotta he saisivat tietää olemassa olevista saavutettavuusominaisuuksista. Verkko-opetusympäristöissä tulee olla esillä myös saavutettavuusasioista vastaavan henkilön yhteystiedot, että häneen voi ottaa yhteyttä tarvittaessa.

Saavutettavuuskoulutus

Henkilökunta tarvitsee koulutusta pystyäkseen toteuttamaan saavutettavaa verkko-opetusta; tukea erilaisten opiskelijoiden kohtaamiseen ja opetusmenetelmien joustavaan käyttöön sekä opastusta saavutettavien ratkaisujen tekniseen toteuttamiseen.

Saavutettavat tekniikat

Kunkin korkeakoulun sisällä tulee verkko-opetusratkaisujen olla mahdollisimman yhtenäisiä ja eri kursseilla tulisi pyrkiä käyttämään samaa verkko-opetusalustaa. Kun näiden alustojen ulkoasu ja rakenne yhdenmukaistetaan saavutettavuusohjeet täyttäviksi, vältetään monia opiskelijoiden toimintaa vaikeuttavia esteitä. Mikäli kaikki saavutettavuusominaisuudet eivät jatkuvasti ole käytössä, niiden käyttöönottamisen tulee olla helppoa.

Tekniseen toteutukseen tulee valita tekniikoita, jotka tukevat verkko-opetusympäristön mukautumista käyttäjän tarpeisiin sekä laite- ja ohjelmistoriippumattomuutta (XML, metadata, standardit). Verkko-opetusympäristöt ja muut verkkoaineistot testataan erilaisilla kokoonpanoilla ja tulokset julkaistaan kaikkien saataville. Näin erilaiset käyttäjät saavat tietoa verkko-opetusympäristön mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä aineiston tuottajat saavat tietoa kehittämisen alueista.

Saavutettavan aineiston tuotanto-ohjelmistot

Saavutettavan aineiston tuottamiseen tarvittavat ohjelmat on selvitettävä korkeakoulu- ja järjestelmäkohtaisesti ja näiden helppo saatavuus on varmistettava. Tuotanto-ohjelmista (esim. Adobe Acrobat, Macromedia Flash) on suositeltavaa ottaa käyttöön sellaiset versiot, jotka tuottavat tekniset saavutettavuusohjeet täyttävää aineistoa. Myös esimerkiksi videoiden tekstittämiseen kuulovammaisille on omat ohjelmansa, ja kaikki tuotettu aineisto on hyvä testata näkövammaisten käyttämällä ruudunlukijalla. Nämä ohjelmistot on hankittava ja tarjottava henkilökunnan ja opiskelijoiden saataville.

Yhteistyötä saavutettavuuden edistämiseksi

Oppimateriaalien standardisoinnilla voidaan edistää verkkokurssien yhteensopivuutta erilaisille alustoille, jolloin opiskelija voisi käyttää itselleen sopivaa alustaa, mikäli kurssilla tavallisesti käytetty ei itselle sovi. Joustavaa opinto-oikeutta voi myös laajentaa verkkokursseja koskevaksi siten, että mikäli oman yliopiston kurssia ei voi jostain syystä suorittaa, opiskelija voisi osallistua vastaavansisältöiselle kurssille toisessa korkeakoulussa. Tällä hetkellä Joo-sopimuksen avulla voi suorittaa toisessa yliopistossa ainoastaan kursseja tai opintokokonaisuuksia, joita ei omassa yliopistossa opeteta.

Lopuksi

Saavutettavuuden tulisi olla osa jokaisen opiskelijan ja yliopiston työntekijän arkea. Laitteiden ja ohjelmistojen käytön helpottaminen palvelee jokaista tiedeyhteisön jäsentä, vielä enemmän niitä joilla on fyysisiä tai psyykkisiä rajoitteita. Saavutettavuuden toteuttaminen ei ole vain resurssikysymys vaan erityisesti vastuukysymys. Kun luodaan selkeät pelisäännöt verkko-opetuksen saavutettavuudelle ja noudatetaan niitä, edistetään opiskelumahdollisuuksien yhdenvertaisuutta.

Linkkejä

  • Hochheiser, H., Shneiderman, B., 2000. Universal Usability Policy-Template. http://universalusability.org/universalusability-template
  • Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio. 2006. Saavutettavuus verkkopalveluissa-verkkomateriaali. http://matriisi.ee.tut.fi/saave/
  • Opetushallitus. 2006. Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit. http://www.edu.fi/julkaisut/laatukriteerit.pdf
  • W3C. 2006. WAI Guidelines and Techniques. http://www.w3.org/WAI/guid-tech.html

Kirjoittajasta

Anneli Salomaa valmistuu diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hän on ollut mukana esteettömyyteen liittyvissä projekteissa sekä työkseen että järjestötoiminnan kautta.

]]> No publisher Hannu Puupponen Ammattikorkeakoulu Tieto- ja viestintäteknologia Viestintä Yliopisto Tietoverkko Oppimateriaalit 2011-09-15T10:54:05Z Sivu Yhdenvertaisuus puntarissa – opiskelijan puheenvuoro https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/artikkelit/vornanen/index_html Jouni Vornanen Norjan tasa-arvoministerin Karita Bekkemellemin mielestä yhdenvertaisuus on pohjoismaisen mallin keskeinen arvo. Mikä on yhdenvertaisuuden tila Kuopion yliopistossa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa?

Yhdenvertaisuutta korkeakouluissa ei ole aikaisemmin tutkittu kovinkaan kattavasti, joten tradenomi  Kati Tuovinen päätti tarttua härkää sarvista. Onhan Suomikin sitoutunut moniin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviin kansainvälisiin sopimuksiin.

Tuovisen toimesta syntyi selvitys, jossa tarkastelun kohteena olivat muun muassa opetustilanteet, opiskelija-arviointi, opiskelijan ohjaus, oppimisympäristöt ja tukipalvelut.

Selvityksen taustalla oli painavat perusteet: vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolain uudistus vuonna 2005.
 
- Opiskelijat ovat keskeisiä Savonian työyhteisössä. Halusimme saada opiskelijoiden näkemykset, kun asetimme tavoitteita uuteen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaamme, onhan yhteisöllisyys yksi korkeakoulumme arvoista,  kiteyttää Savonia-ammattikorkeakoulun  tulosaluejohtaja Kaija Sääski selvityksen taustaa. 

Kyseessä oli melko mittava kartoitus. Perusjoukossa oli yli 10 000 opiskelijaa. Ideana oli, että selvityksen tuloksia voidaan myöhemmin hyödyntää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävän toiminnan suunnittelussa.

Syrjintäkokemukset

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat laajasti tunnustettuja käsitteitä. YK:n ihmisoikeuksien julistus kiteyttää nämä arvot hienosti: kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.

Selvityksenkin mukaan valtaosa vastaajista koki oman korkeakoulutoiminnan yleisellä tasolla yhdenvertaiseksi. Tarkempi tulosten tarkastelu osoitti, että vastaajien kokemukset syrjinnästä olivat vähäisiä sellaisten esteiden kuin etnisen alkuperän, kielen tai vammaisuuden perusteella.

Vastaajien syrjintäkokemukset perustuivat enemmän mielipiteeseen, sukupuoleen tai elämäntilanteeseen. Epätietoisuutta oli myös siinä, kehen ottaa yhteyttä syrjintä- tai häirintätapauksissa.

- Jotta voimme oikealla tavalla lähetä viemään asioita eteenpäin, on välttämätöntä tietää missä tilassa ja tilanteessa olemme nyt. Tämä kysely tukee käsitystämme siitä, että mitään suoranaisia suuria ongelmia näissä asioissa ei näytä olevan, mutta monenlaisiin asioihin on edelleen syytä kiinnittää huomiota, vahvistaa Kuopion yliopiston vararehtori Sirpa Suntioinen.

Selvityksen yksi tarkoitus oli herättää keskustelua yhdenvertaisuudesta opiskelijoiden kokemana. Selvityksessä nostetut kysymykset auttavat opiskelijoita tunnistamaan ja ehkäisemään näihin liittyviä ongelmia korkeakouluissa.

 

Savonia-amk:n tulosaluejohtaja Kaija Sääski (vas.) ja Kuopion yliopiston vararehtori Sirpa Suntioinen näkivät tarpeellisena selvittää yhdenvertaisuutta alueen korkeakouluissa.

Kuva: Juha Asikainen

 


 

]]> No publisher mylonen Ammattikorkeakoulu Yliopisto Korkeakouluopiskelija 2011-09-15T10:54:05Z Sivu Tavoitteena kaikille avoin yhteiskunta https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/haastattelu/inced/index_html <p><img style="padding: 0.5em; float: right;" alt="Daniela" src="http://esok.jyu.fi/haastattelu/inced/daniela/">
<img style="padding: 0.5em; float: right;" alt="Natascha" src="http://esok.jyu.fi/haastattelu/inced/natascha/">
Natascha Vogel ja Daniela Plivelic opiskelevat Inclusive education koulutusohjelmassa Evankelisessa ammattikorkeakoulussa Darmstadtissa, Saksassa. Tammikuusta lähtien he ovat opiskelleet Pieksämäellä Diakonia ammattikorkeakoulussa ja tehneet opintoihin kuuluvaa työharjoittelua englanninkielisessä Sylvin Syli päiväkodissa. Kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia.<br>
- Opettajat ovat nähneet paljon vaivaa järjestäessään ohjelmaa ja auttaessaan ongelmatilanteissa. Tämä on ollut opettavaisin osa opintoja. Kyseessä oli ensimmäinen harjoittelujakso, ja mielenkiintoista olikin tehdä työtä, jota tulemme tulevaisuudessa todennäköisesti tekemään.
</p>
<p>Ennen kuin he aloittivat opinnot Inclusive education koulutusohjelmassa vuonna 2004, molemmilla oli kokemusta vammaisten lasten kanssa työskentelystä. Nämä kokemukset vahvistivat halua työskennellä vammaisten lasten mahdollisuuksien parantamiseksi. Daniela ja Natascha arvostavat inkluusion ajatusta, koska jokaisella on oikeus osallistua yhteiskunnassa. Tästä syystä he hakeutuivat kyseiseen koulutusohjelmaan, joka ainoana Saksassa tähtää inkluusioon.<br>
- Inkluusio tarkoittaa sitä, että yhteiskunta on avoinna ja saatavilla kaikille samalla tapaa, ja jokainen voi elää ja työskennellä yhdessä yhteisössä. Erityistä tukea pitäisi olla tarjolla, jotta ketään ei suljettaisi pois, jos ei esimerkiksi pysty liikuttamaan jalkaansa tai näkemään Daniela ja Natascha sanovat.
</p>
<p>Verrattaessa koulutuksen esteettömyytä ja inkluusiota Suomessa ja Saksassa, tilanne näyttää paremmalta Suomessa. Danielan mukaan Suomi nähdään Saksassa integraation ja inkluusion luvattuna maana. Saksalaiset eivät vielä ole yhtä tietoisia esteettömyyden tärkeydestä kuin suomalaiset. Fyysinen esteettömyys voi olla hyvinkin haastavaa, sillä ramppeja tai tilavia hissejä löytyy vain harvoista oppilaitoksista. Sosiaalinen ympäristö ja asenteet eivät vielä ole kovin vastaanottavia vammaisia kohtaan. <br>
- On vaikeaa löytää ihmisiä, jotka ovat halukkaita auttamaan ja tukemaan.
</p>
<p>Inkluusion toteutumisen suurimpana haasteena onkin Danielan mielestä saada ihmiset vakuuttuneiksi sen tärkeydestä. Hän kertoo ihmisten usein kysyvän, kuka inkluusiosta oikeastaan hyötyy. Tavallisilla luokilla olevien erityistä tukea vaativien lasten nähdään häiritsevän vammattomien lasten oppimista ja vievän opettajan aikaa.<br>
- Usein joudumme selittämään, että inklusiivinen opetus on hyvä kaikille. Se auttaa ymmärtämään erilaisuutta ja antaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua.
</p>
<p>Natascha ja Daniela valmistuvat vuoden päästä. Tulevaisuudessa molemmat toivovat työllistyvänsä erityistä tukea tarvitsevien lasten pariin. Natascha uskoo osaamisensa olevan tärkeää kaikenlaisilla työpaikoilla, etenkin sosiaalisektorilla. Mahdollisuudet Saksassa ovat hiljalleen kasvamassa mutta asenteiden muuttaminen vaatii vielä paljon työtä ja aikaa. Kuten Daniela sanookin:<br>
- En tule muuttamaan koko maailmaa mutta pienin askelin ja ihmisiä vakuuttamalla on mahdollista saada hyvää aikaiseksi.
</p>
<p></p>
<p>Kuvat: Merja Ylönen</p>
<h3>Danielan ja Nataschan linkkivihjeet</h3>
<p><ul>
<li><a href="http://www.efh-darmstadt.de/english/">Protestant University of Applied Sciences Darmstadt</a></li>
<li><a href="http://www.efh-darmstadt.de/index.html">Evangelische Fachhochschule Darmstadt</a></li>
<li><a href="http://web.efhd.de/sie-wollen-studieren/747.html">Inclusive education</a></li>
<li><a href="http://pieksamaki.diak.fi/">Diakonia ammattikorkeakoulu</a> Pieksämäki</li>
</ul></p>

]]> No publisher mielkosk Ammattikorkeakoulu Asenteet Kv-harjoittelu Kv-opiskelija Opiskelu 2011-09-15T10:54:27Z Sivu Tavoitteena saavutettava oppiminen ja opiskelu https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/haastattelu/eerolas/index_html Satu Eerolan haastattelu

Satu Eerola toimii opintopsykologina Tampereen yliopistossa. Hänen päivittäinen työnsä koostuu opiskelijoiden ohjauksesta, HOPS-opettajien koulutuksesta ja tuesta sekä kehittämistyöstä eri työryhmissä ja hankkeissa.
-Oppimisen ja opiskelun edistämiseksi tarvitaan sekä tarpeisiin vastaamista että ennakoivaa toimintaa, Eerola tiivistää

Opintopsykologi on kiinnostunut oppimisesta ja opiskelijan arjesta

Opintopsykologitoiminta on Suomen korkeakouluissa vielä uutta, mistä kertoo sekin, että toistaiseksi vain yhdessä yliopistossa on varsinainen opintopsykologin virka. Satu Eerolan mukaan monilla opintopsykologeilla toimintaa ohjaa kiinnostus oppimiseen ja oppimistutkimustausta.
-Esimerkiksi oppimisvaikeuksia on korkeakouluissa monta kertaa käsitelty turhan kliinisinä tai patologisina ilmiöinä. Opintopsykologian ydin on oppimis- ja opetusprosessi ja sen ohjaaminen. Tässä on oleellista luoda ja säilyttää elävä yhteys opiskeluun ja opiskelijoiden arkeen, Eerola korostaa.

Opintopsykologitoiminnan kehittämiseksi on muutaman vuoden ajan toiminut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen opintopsykologiverkosto.
-Alussa oli vaikea tavoittaa oikeat henkilöt eri organisaatioista. Kun yhteydet löytyivät, alkoi tulla innostuneita kyselyjä monelta suunnalta. Tällä hetkellä verkostoon kuuluu 13 korkeakoulua. Työnkuvan kannalta on hyvä nähdä, mikä toimii missäkin.

Satu Eerolan oma työnkuva Tampereen yliopiston opetuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikössä sisältää opiskelijoiden yksilöohjauksen ja ohella opiskelijoiden, opettajien ja HOPS-ohjaajien kouluttamista, eri työryhmien toimitaan osallistumista ja hanketyötä. Tällä hetkellä keskeinen hanketyö on yliopistojen opintopsykologitoiminnan edistäminen osana 3-vuotista Propeda-hankketta.
-Odotettavissa on matkasaarnaajan työtä eri yliopistoissa. Tässä tehtävässä minulla on työpari Helsingin yliopistossa.

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat nousseet esille

Propeda-hanke liittyy yliopistopedagogiikan yhteistyö- ja asiantuntijaverkosto Peda-forumin toimintaan. Eerola on mukana toteuttamassa myös 24.-25.07. Tampereella järjestettäviä "Kaikenlaiset oppijat kaikenlaiset opettajat" Peda-forum-päiviä.
-Etenkin opettajilta on tullut paljon viestejä, että oppimisen ja opettamisen kysymyksiä halutaan käsitellä. Esteettömyys- ja saavutettavuusasiat ovat nousseet esiin ja niihin liittyvää opetusta toivotaan, Eerola iloitsee.

Satu Eerola pitää tärkeänä, että päästäisiin ajattelussa ja puheessa opiskelun yhteydessä usein leimaavalla tavalla yksilöllistävästä erilaisuudesta kohti yhteisöllisempää kaikenlaisuutta tai moninaisuutta. Eerolan mielestä yliopistoyhteisössä on myös nostettava selvemmin esiin opettajuus.
-Tällainen lähestymistapa voi olla sekä tiedollisesti että toiminnallisesti voimaannuttava, hän painottaa.

Monista työryhmistään Eerola nostaa esiin Tampereen yliopiston saavutettavuustyöryhmän, jonka tekee erityisen ajankohtaiseksi juuri valmistunut saavutettavuusraportti.
-Keskeisiä sisältöjä raportissa ovat saavutettavuuden määrittely ja lainsäädännöllinen tausta, oppimisen ja opiskelun esteiden kartoitus laitoksilla, hyvät käytännöt ja suositukset sekä kehittämisehdotukset yliopiston eri tasoille, Eerola jäsentää.

Saavutettavuustyöryhmän toiminta on ollut työllistävää ja tuonut esille uudenlaisia kysymyksiä.
-Rakentamispuolella on olemassa selviä lakeja, jotka ohjaavat toimintaa. Oppimisen esteettömyys on vaikeampi osa-alue. Ohjeita suunnitellessa joutuu jopa pohtimaan, rikotaanko tässä jotain lakia, Eerola kiteyttää.

Satu Eerolan linkkivihjeet

]]> No publisher Hannu Puupponen Ammattikorkeakoulu Ohjaus Opettaja Opettaminen Yliopisto 2011-09-15T10:54:06Z Sivu POLULLA-hankkeessa rakennetaan korkeakouluopiskelun ohjaus- ja tukipalveluja https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/haastattelu/Polulla/index_html Marjaana Marttilan ja Maarit Heusalan haastattelu

Myös korkeakouluopiskelijoilla ilmenee opiskeluun liittyviä vaikeuksia ja esteitä, joita voidaan helpottaa opintojen ohjauksella ja tuella. Polulla-projektissa rakennetaan toimintatapoja esteiden ja vaikeuksien voittamiseksi.   Kehittämistoimet kohdistuvat opintojen ohjaukseen ja opiskelussa tukemiseen, opiskelijahuoltoon sekä psykososiaalisen tuen järjestämiseen.

Polulla -projektin varsinaisen kohderyhmän muodostavat Diakonia-ammattikorkeakoulun, Diak Etelä -yksikön ja Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaa-instituutin sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan opiskelijat.  Hankkeessa toteutuu moniammatillinen verkostotyö: toimintojen kehittämiseen tarvitaan koko korkeakouluyhteisöä sekä mm. kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Polulla-projektissa syntyy haasteita kohdanneiden opiskelijoiden ohjauksen kokonaiskuvaus.  Lisäksi projektissa tuotetaan materiaalia niin sanottujen yleisaineiden opetukseen ja ohjaukseen.

Marjaana Marttila toimii Polulla-hankkeen koordinaattorina ja Maarit Heusala kuraattorina Diakonia-ammattikorkeakoulusssa. He molemmat ovat kiinnostuneita opiskeluun ja oppimiseen liittyvistä haasteista ja ovat aloittaneet erityisopettajaopinnot.

Marttila ja Heusala ovat kohdanneet moninaisia oppimisen esteitä ja yleisimpiä niistä ovat lukemisen, kirjoittamisen ja hahmottamisen vaikeudet. Kasvavana ryhmänä he mainitsevat eri tavoin psyykkisesti oirehtivat opiskelijat. Opiskelijat kärsivät mm. masennuksesta, uupumuksesta, paniikkihäiriöistä sekä esiintymisjännityksestä.

Kuraattoritoiminnalle on tarvetta ja kysyntää myös korkeakouluissa. Opiskelijat ottavat yhteyttä kuraattoriin myös äkillisissä elämänkriiseissään, parisuhde- ja perheongelmissa sekä asumiseen ja talouteen liittyvissä asioissa. Lisäksi keskusteluja käydään identiteettiin (ammatillinen ja oma persoona) liittyvissä kysymyksissä.

Polulla-projektin myötä pyritään vaikuttamaan fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen esteettömyyden toteutumiseen korkeakouluissa. Tärkeää on esteettömyyttä edistävien ajatus- ja toimintamallien juurruttaminen ammattikorkeakouluympäristöön.

Haasteelliseksi koetaan oppilaitoksen ja verkostomaisen ammattikorkeakoulun opiskeluilmapiiri: kuinka siitä saadaan esteettömyyttä edistävä ja kaikkia opiskeluissaan kannustava. Tärkeänä pidetään, että päättäjätasolle saadaan tietoa ammattikorkeakouluopiskelijan arkitodellisuudesta.

Polulla-hankkeen kuluessa suurimmat onnistumisen kokemukset ja edistysaskeleet liittyvät opiskelijahuoltoryhmän toiminnan kehittymiseen. Merkittävää on ollut erilaisten tuki- ja ohjauspalveluiden rakentaminen koulutukseen: mm. lisäryhmät, lukitestaukset ja opintoterapeutin palvelut.

Lopuksi Marjaana ja Maarit toteavat, että haastattelemalla opiskelijoita saadaan ja saataisiin merkittävää tietoa sekä laajempaa näkemystä esteettömyyden edistämiseksi korkeakouluympäristöissä.

Lisätietoja POLULLA-hankkeesta:

]]> No publisher Hannu Puupponen Ammattikorkeakoulu Korkeakouluopiskelija Ohjaus 2011-09-15T10:54:27Z Sivu Suvimäen klubitalo https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/hankkeet/jarjhankkeet/klubitalo/index_html Tuetun opiskelun hanke 2006-2008 <p><b>Tavoitteet:</b>
<ul><li> mielenterveyskuntoutujien koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen kaikille yhteisessä koulutusjärjestelmässä. Opiskelu voi silloin tapahtua tuetusti omalla paikkakunnalla ilman matkustamista.</li>
<li>tuetun opiskelun mallien jatkokehitys ja liittäminen osaksi oppilaitosten ja Klubitalon/-talojen toimintaa vuoden 2008 jälkeen.</li></p>
</ul>

<p>Tärkeänä osana mallin kehittämisessä ovat mm. Klubitalossa toteutuvat arjen tukeminen, sosiaaliset suhteet, opiskeluvalmiuksia tukevat ja ylläpitävät pienryhmäkoulutukset ja vertaisryhmät sekä henkilökohtainen opintojen ohjaus.</p>

<p>
Suvimäen Klubitalo pyrkii kehittämään tuetun opiskelun malleja yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa Jyvässeudulla. Rahoittajana hankkeella on RAY ja yhteistyökumppaneina ovat mm. Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Kuhankosken erityisammattikoulu sekä kansallinen ja kansainvälinen klubitaloverkosto.</p>

<p><b>Lisätietoja hankkeesta:</b><br>
Suvimäen klubitalo<br>
puh. 014- 211 288<br>
sähköposti: suvimaen.klubitalo(at)kolumbus.fi<br>
<a href="http://www.kolumbus.fi/suvimaen.klubitalo/">Tuetun opiskelun hanke</a></p>

<a href="http://esok.jyu.fi/hankkeet/">Takaisin</a>

]]> No publisher mielkosk Ammattikorkeakoulu Mielenterveyskuntoutuja Opiskelu Yliopisto 2011-09-15T10:55:23Z Sivu POLULLA-projekti https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/hankkeet/amkhankkeet/diak/index_html Diakonia ammattikorkeakoulu/Helsingin yksikkö Laurea ammattikorkeakoulu/Tikkurilan toimipiste

Polulla-projektissa rakennetaan toimintatapoja esteiden ja vaikeuksien voittamiseksi. Kehittämistoimet kohdistuvat opintojen ohjaukseen ja opiskelussa tukemiseen, opiskelijahuoltoon sekä psykososiaalisen tuen järjestämiseen.

Kohderyhmän muodostavat Diakonia-ammattikorkeakoulun, Diak Etelä -yksikön ja Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaa-instituutin sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan opiskelijat. Hankkeessa toteutuu moniammatillinen verkostotyö: toimintojen kehittämiseen tarvitaan koko korkeakouluyhteisöä sekä mm. kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Projektin tavoitteena on erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluiden kehittäminen opintojen merkittävän viivästymisen tai keskeyttämisen ehkäisemiseksi.

Polulla-projektissa syntyy haasteita kohdanneiden opiskelijoiden ohjauksen kokonaiskuvaus. Lisäksi projektissa tuotetaan materiaalia niin sanottujen yleisaineiden opetukseen ja ohjaukseen.

POLULLA-projektin loppuraportti (pdf-tiedosto, 102 sivua, 1,26MB)

Lisätietoja projektista:

Marjaana Marttila
koordinaattori
marjaana.marttila(at)diak.fi
040-5091371

Johanna Häkkinen
koordinaattori
johanna.hakkinen@laurea.fi

Lue myös projektin koordinaattori Marjaana Marttilan ja Maarit Heusalan haastattelu.

Takaisin

]]> No publisher mielkosk Ammattikorkeakoulu Opiskelu Ohjaus 2011-09-15T10:55:22Z Sivu Humanistisen ammattikorkeakoulu / Viittomakielialan yksikkö https://esok.fi/hankkeet/esok-hanke/hankkeet/amkhankkeet/humak/index_html Opiskelutulkkauksen kehittämishanke

Tulkkipalvelut poistavat korkeakouluissa opiskelevien kuurojen, kuuroutuneiden, huonokuuloisten, ja kuulonäkövammaisten sekä henkilöiden, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia, opiskelun edistymisen esteitä. Hankkeen tarkoituksena on tutkia ja kehittää opiskeluun liittyvien kommunikatiivisten ja viestinnällisten esteiden poistamista tulkkipalveluiden keinoin.

Tavoitteina ovat:

  • tulkkausmenetelmien (viittomakielen tulkkaus, viittomakommunikaatio, kirjoitustulkkaus ym.) ja erilaisten tulkkipalvelumallien tutkiminen ja kehittäminen
  • opiskelutulkkaukseen liittyvän tulkkien työelämän ja tulkkipalvelujärjestelmän kehittäminen
  • alaan liittyvien asiantuntijapalveluiden tuottaminen ja yhteistyöverkostojen luominen.


    • Lisätietoja hankkeesta:

    Mikko Karinen
    Lehtori
    Humanistinen ammattikorkeakoulu
    puh. 020 7621 324
    sähköposti: mikko.karinen(at)humak.edu

    Takaisin

]]> No publisher mielkosk Ammattikorkeakoulu Kuulovammainen Opiskelu Viestintä Viittomakielinen 2011-09-15T10:55:22Z Sivu