Esteettömyys ajaa lintsaamaan?
Turun yliopiston ylioppilaskunnan TYYn esteettömyystyöryhmä lähetti syyslukukaudella 2010 yliopiston opetushenkilökunnalle kirjeen, jossa kehotetaan opetuksen esteettömyyden parantamiseen. Lue koko kirje tästä linkistä.
Kirjeessä vedotaan kaikkien opiskelijoiden puolesta, mutta korostetaan erityisryhmien asemaa. Erityisryhmistä mainitaan heikkonäköiset, huonokuuloiset ja liikuntavammaiset opiskelijat, opiskelijat joilla on lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuksia, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö tai Aspergerin oireyhtymä.
Kirjeessä kehotetaan luennoitsijoita tarjoamaan opiskelijoille selkeät tiedot kurssin rakenteesta ja käytännön järjestelyistä, sekä käymään läpi luennon alussa kurssin pääasiat. Nämä ratkaisut auttavat hahmottamaan ja omaksumaan helpommin kurssilla opetettavia asioita.
Esteettömyystyöryhmän pääasiallinen viesti on kuitenkin luennoilla käytettävien power point -esitysten jakaminen etukäteen verkossa tai sähköpostitse. Kalvojen tarkoitus on tukea luentoa. Kun opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua kalvoihin ja jopa tulostaa ne etukäteen, he pystyvät paremmin keskittymään itse aiheeseen ja täydentämään kalvoihin luennon aikana muistiinpanoja.
Aikaa ja keskittymistä ei tuhraudu kalvojen kopioimiseen, kun samalla pitää kuitenkin seurata ja kuunnella opettajan suullista esitystä, jonka pitäisi olla luennon tärkein osuus.
Lisäksi tämä toimintamalli saattaa muuttaa kalvojen sisältöä. Kun opettajalla on tieto, että opiskelijat voivat tutustua koko kurssiin jo kotonaan, se auttaa jäsentämään kurssin opetusta paremmin. Kalvoihin ei ole missään nimessä tarkoitus kirjoittaa kaikkea mahdollista kurssiin liittyen.
Hyvä käytäntö, haitallisia seurauksia
Esteettömyystyöryhmän ehdotus sai kannustavaa palautetta, mutta myös kritiikkiä. Turun yliopistossa kalvojen jakaminen etukäteen ei ole yleistä läheskään jokaisella luennoitsijalla, mutta vastaavasti tietyissä oppiaineissa se on yleinen käytäntö.
Mikäli opettaja ei muutenkaan käytä kalvoja, niin tästä ei tule ongelmaa. Tarkoitus ei ole, että luennoitsija joutuisi korvaamaan hyväksi havaitun opetusmetodinsa kalvoilla. Esteettömyystyöryhmän allekirjoittama suositus koskee niitä, jotka jo käyttävät kalvoja.
Sen sijaan opintomateriaalin jakaminen jokaiselle opiskelijalle ei ole saanut varauksetonta hyväksyntää. Tutkimusten mukaan tämä järjestely ei ole vaikuttanut positiivisesti oppimiseen, vaan se on antanut jopa huonoja tuloksia.
Pelätään, että kalvojen jakaminen etukäteen rohkaisee opiskelijaa lintsaamaan, jättämään luennot väliin: "Oppilaitos pilasi yliopistourani jakamalla luentomateriaalit etukäteen: ajauduin lintsauskierteeseen!"
Ei kai nyt sentään.
Esteettömyys onkin vain erityisryhmiä varten?
Erityisryhmiä ei ole tietenkään tarkoitus ajaa huonoon asemaan muihin opiskelijoihin nähden, vaan toimenpiteisiin ryhdytään kun niitä erikseen pyydetään. Yleinen käytäntö on, että erityisjärjestelyjä tarvitsevat opiskelijat kantavat vastuun ja ottavat itse yhteyttä luennoitsijaan, jolla on velvollisuus toimittaa opiskelijalle kalvot etukäteen. Äkkiseltään tämä vaikuttaa reilulta ja toimivalta järjestelyltä.
Entäpä kun esimerkiksi kuulovauriosta kärsivä opiskelija kaivaa esiin erityisesti häntä varten tulostetut materiaalit. Se herättää muiden opiskelijoiden keskuudessa ihmetystä. Ei varmasti ole miellyttävin paikka todeta uteliaalle vieruskaverille, että mä kun olen erityinen, siksi nää paperit.
Erityisjärjestely korostaa ja leimaa. Kynnys ottaa yhteyttä luennoitsijaan voi olla suurikin, ja erityisesti silloin, mikäli opiskelija ei varsinaisesti koe kuuluvansa mihinkään erityisryhmään. Se, että haluaa oppia kattavammin, ei ole syy lokeroitua erityistapauksiin.
Ajaako tämä sitten tasa-arvoa ja esteettömyyttä?
Helpompaa opiskelua
Käytännössä kyse on siitä, että pelätään opiskelijoiden enemmistön hyötyvän alun perin erityisryhmille tarkoitetuista esteettömyydestä.
Kalvojen jakaminen etukäteen helpottaa kaikkien opiskelijoiden oppimista ja opiskelua. Mikä siinä on niin väärin, että opiskelusta tulisi helpompaa? Että asioita voisi oppia helpommin?
Lintsaaminen on haitallinen piirre opintojen etenemiselle ja hyville arvosanoille. Tässä tapauksessa jokaisen opiskelijan on vain kannettava vastuu omista valinnoistaan. Mikäli kalvojen jakaminen etukäteen saa opiskelijan jättämään luennot väliin, niin vastuu on ainoastaan opiskelijalla itsellään.
Lintsaamisen estäminen on kuitenkin yllättävän helppoa. Mikäli luennoitsijalle on tärkeää, että opiskelijat olisivat paikalla esimerkiksi vähintään 80% luennoista, niin mikä estää häntä pitämästä luentosalissa kiertävää nimilistaa. Mikäli opiskelija joutuu olemaan luennoilta enemmän poissa henkilökohtaisen syyn vuoksi, siitä pitäisi sopia erikseen luennoitsijan kanssa.
Toisinaan korkeakoulumaailman kulttuuri ja käytännöt osoittautuvat vanhanaikaiseksi. Jos käytäntö on jo lähtökohtaisesti viallinen, sitä ei aina kannata korjata. Helpompaa olisi ajatella sama asia uusiksi.
Tämä kysymys kalvoista linkittyy isompaan kuvaan esteettömyydestä ja erityisjärjestelyistä.
Yhteinen esteettömyys
Jos opiskelija tarvitsee erityisyytensä vuoksi tunnin lisäaikaa kahden tunnin tenttiin, niin olisiko helpompaa järjestää alun perinkin tuntia pidempi tentti kaikille, mikäli se on kerran mahdollista? Tai miksi järjestää pelkästään lukihäiriöisille suullista tenttiä, jos se olisi mahdollista toteuttaa jokaiselle yhtenä vaihtoehtona kurssin arvosanan suorittamiselle.
Paljon yhteisiäkin järjestelyjä on saatu aikaan. Pakollisen puheviestinnän suullisen osuuden voi suorittaa tietyissä korkeakouluissa ”jännittäjille” tarkoitetussa ryhmässä, johon pääsemiseen ei vaadita saatekirjeitä, todistuksia tai erillislupia, vaan ryhmä on jokaiselle opiskelijalle avoin.
Virtuaaliyliopisto tarjoaa verkossa suoritettavia kursseja, jotka ovat jokaiselle korkeakouluopiskelijalle avoimia. Nykyään, opintoalasta riippuen, myös monet tentit ovat mahdollista korvata esseesuorituksella. Lisäksi tiettyihin korkeakouluihin on rakennettu tai ollaan rakentamassa tenttiakvaariota, jossa opiskelija saa aloittaa tentin haluamanaan ajankohtana ja kirjoittaa vastauksensa koneella.
Opiskelun esteettömyys tarkoittaa toisinaan myös sitä, että esteettömyyttä ei tarvitse aina erikseen pyytää, vaan se voisi toteutua myös itsestään. Kaikki esteettömyyttä tarvitsevat eivät halua tehdä itsestään numeroa vaan olla juuri sellaisia kun he ovat: yhtenä opiskelijana muiden joukossa.
Aiheeseen liittyen tulossa myös haastatteluita!
Otto Myöhänen
Huk, korkeakouluharjoittelija
ESOK-hanke
