ESOK-hanke 2006-2011

Edelleen kehiteltäväksi

Wiki-aineiston kooste

Opiskelijavalinnat ja esteettömyys

Sisältö

Valintakokeiden esteettömyyden tarkistuslista

Tarkistuslistaan on tiivistetty periaatteet, joita soveltamalla valintakokeiden ja opiskelun esteitä voidaan vähentää. Periaatteiden perustelut ja toteuttaminen on esitetty tarkemmin ohjeistuksessa.

2. Opiskelumahdollisuuden yhdenvertaisuus

  • Poistetaanko opiskelun esteitä aktviisesti?
  • Kattaako esteiden poistaminen sekä opiskelijoiden että henkilöstön toiminnan?
  • Kattaako esteiden poistaminen kaikki tilat ja toiminnat?
  • Edistetäänkö esteettömyyttä yhteistyössä mahdollisimman monien erilaisten ryhmien ja yksilöiden kanssa?
  • Onko esteiden poistamisesta laadittu julkinen esteettömyyssuunnitelma?

3. Asenteet, kieli ja vuorovaikutus

  • Arvioidaanko opiskelijarekrytoinnin ja valintakoetiedotuksen asenteita?
  • Haetaanko valintakokeiden suunnitteluun ja arviointiin aktiivisesti mukaan vammaisia ja eri vähemmistöihin kuuluvia opiskelijoita?

4. Yhtenäiset ohjeet ja käytännöt

  • Käytetäänkö ylioppilastutkintolautakunnan hakijalle myöntämiä järjestelyjä valintakokeiden perustana?
  • Myönnetäänkö yksilölliset järjestelyt yhdenmukaisesti lääkärin tai asiantuntijan lausunnon perusteellä?
  • Onko opiskelijalla tilaisuus keskustella tarvitsemistaan järjestelyistä oppilaitoksen esteettömyysvastaavan kanssa ennen valintakoetta?
  • Onko opiskelijalla tilaisuus tutustua oppilaitokseen ja opiskeluun ennen valintakoetta?
  • Noudatetaanko oppilaitoksessa yhteisiä ohjeita valintakokeiden esteettömyyden suunnittelussa ja toteuttamisessa?
  • Kuvaako ohjeistus, miten ongelmatilanteissa toimitaan, esim. jos tietokone rikkoutuu kesken kokeen
  • Kuvaako ohjeistus, valintakokeen järjestäjien, valvojien ja ohjaajien esteettömän viestinnän ja vuorovaikutuksen?
  • Edellytettäänkö ohjeistuksessa valintakoetiloilta liikkumisen, näkemisen ja kuulemisen esteettömyys?
  • Ovatko valintakoeprosessin kaikkien vaiheiden toteuttajat perehtyneet esteettömyyden toteuttamiseen?
  • Arvioidaanko valintojen yhdenvertaisuuden toteutumista?
  • Kerätäänkö kaikilta hakijoilta tietoa kokeen ja järjestelyjen esteettömyydestä?
  • Kerätäänkö valintkoejärjestelyihin osallistuneelta henkilöstöltä palautetta
  • Onko valintakokeen esteettömään toteuttamiseen osoitettu riittävä rahoitus?

5. Opiskelijan tiedonsaanti opiskelusta ja valinnoista

  • Onko opiskelujärjestelyjen ja ympäristöjen esteettömyys kuvailtu niin, että hakija voi arvioida opiskelun sisältämät vaatimukset?
  • Onko opintokokonaisuuden sisältämä toiminta kuvailtu niin, että hakija voi arvioida sen sisältämät vaatimukset?
  • Onko opintokokonaisuuden tavoitteena olevan osaamisen ilmeisimmät ammatilliset sovellukset kuvailtu niin, että hakija voi arvioida niiden sisältämät vaatimukset?
  • Ovatko koesuoritusten arviointi- ja opiskelijoiden valintakriteerit hakijoiden saatavilla ennen valintakoetta?
  • Onko valintakokeita koskeva viestintä esteetöntä (pelkka PDF ei riitä!)
  • Onko hakuohjeissa kuvailtu eri koeosuuksien totetustapa niin, että hakija voi arvioida yksilöllisten järjestelyjen tarpeen?
  • Onko tieto tarvittavasta kirjallisuudesta hakijoiden saatavilla vähintään 2 kk ennen kokeeseen valmistautumista?
  • Ilmoitetaanko valintakokeen tulokset esteettömästi?
  • Kerätäänkö palautetta esteettömyyttä koskevan tiedonsaannin riittävyydestä opiskelua harkitsevilta ja hakijoilta?
  • Kerätäänkö palautetta esteettömyyttä koskevan tiedonsaannin riittävyydestä toisen asteen opinto-ohjaajilta ja ammatinvalinnanohjaajilta

6. Monenlaisuuden huomioiva valintakokeen suunnittelu

  • Suositaanko koejärjestelyjen esteettömyyden varmistamista arvioinnin muuttamisen sijaan?
  • Suositaanko aineistokoetta ja vapaasti saatavilla olevaa esteetöntä aineistoa kaikissa mahdollisissa tapauksissa?
  • Onko kokeeseen tarvittavan kirjallisuuden saatavuus eri muodoissa varmistettu?

6.1 Eri valintakoetyyppien esteettömyys

  • Vastaako valintakoetyyppi arvioitavaa osaamista ja potentiaalia?
  • Suunnitellaanko koetyypin päättämisen yhteydessä tarvittavat vaihtoehdot ja yksilölliset järjestelyt?

7. Yksilölliset valintakoejärjestelyt

  • Periaatteet lyhyesti.

8. Ryhmäkohtaiset tarpeet

  • Periaatteet lyhyesti.

1. Opiskelun esteettömyys ja lainsäädäntö

Mahdollisuuksien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat suomalaisen yhteiskuntapolitiikan keskeisiä periaatteita. Suomi edistää ihmisten yhdenvertaisuutta omalla lainsäädännöllään ja osallistumalla tiiviisti kansainväliseen toimintaan vammaisten oikeuksien toteutumiseksi. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikkien ihmisten oikeudet toteutuvat. Käytännön yhdenvertaisuustyö ei ole tasapäistämistä, vaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista.

Perustuslaissa säädetään yhteiskunnan velvollisuudesta huolehtia siitä, että ihmisten perusoikeudet toteutuvat. Yhteiskunnallisina toimijoina korkeakoulutkin ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että kaikkien ihmisten sivistykselliset ja muut oikeudet toteutuvat. Viranomaisten tehtävä on myös huolehtia siitä, että yhdenvertaisuutta haittaavat esteet poistetaan. Koulutuksessa tämä mahdollistamisen periaate tarkoittaa, että oppilaitosten on huolehdittava tilojen, opetusmateriaalien ja opetuksen esteettömyydestä sekä mahdollisista yksilöllisten tarpeiden mukaisista järjestelyistä. Opiskelijalla on oikeus vaatia ja toimenpiteitä opiskelun esteiden poistamiseksi ja myös saada niitä.

Yhdenvertaisuudesta on säädetty perustuslaissa ja tarkemmin yhdenvertaisuuslaissa. Koulutus kuuluu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Ihmisellä on oikeus osallistua koulutukseen riippumatta hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, esimerkiksi vammaisuudesta. Mikäli henkilö asetetaan ilman painavaa syytä eriarvoiseen asemaan näiden ominaisuuksien perusteella, syyllistytään syrjintään. Välitöntä syrjintää on esimerkiksi, jos opiskelijaa ei hyväksytä oppilaitokseen tai kurssille hänen vammaisuutensa takia. Välillisestä syrjinnästä on hyvä esimerkki sähköinen tentti-ilmoittautuminen, jota näkövammainen opiskelija ei voi käyttää. Syrjintänä voidaan pitää myös sitä, että kohtuulliset yhdenvertaisuutta edistävät toimenpiteet jätetään toteuttamatta.

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset edellyttävät, että ihmiset ovat yhdenvertaisia ja että heidän oikeutensa muun muassa koulutukseen toteutuvat. YK:n Ihmisoikeuksien julistus koskee myös vammaisia. Lisäksi Yhdistyneet kansakuntien yleiskokous hyväksyi vuonna 2006 vammaisten oikeuksia koskevan ihmisoikeussopiuksen, jonka Suomi on allekirjoittanut ja aikoo ratifioida lähitulevaisuudessa. Suomalaisen yhdenvertaisuuslain juuret ovat Euroopan unionin yhdenvertaisuusdirektiivissä. On syytä huomata, että vammaiset ja erilaiset opiskelijat voivat olla myös vaihto-opiskelijoita, joiden lähettämiseen tai vastaanottamiseen liittyviä kysymyksiä korkeakoulujen on ratkaistava.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoululaeissa säädetään niiden tehtävistä ja toiminnasta. Ne on syytä muistaa, vaikka niissä ei erikseen puhuta opiskelijoista, joilla on erityistarpeita. Korkeakoulujen on toimittava niin, että kaikilla on tosiasiassa samanlaiset mahdollisuudet saada ylimmän asteen koulutusta sikäli kuin he ovat täyttäneet opiskelijavalinnan kriteerit. Luonnollisesti lait koskevat kaikilta osin myös niitä ihmisiä, joilla on erityistarpeita.

Kaikkien osapuolten etujen mukaista on ehkäistä syrjintää varmistamalla, että opiskeluympäristö ja käytännöt ovat mahdollisimman monenlaisille opiskelijoille sopivia. On kuitenkin myös sellaisia yksilöllisiä tarpeita, jotka vaativat erillisiä toimenpiteitä riippumatta tilojen ja käytäntöjen toimivuudesta. Niihin vastaaminen on positiivista erityiskohtelua, jota yhdenvertaisuuslaki edellyttää. Esimerkiksi lisäaika tentissä on tällainen yksilöllisen tarpeen edellyttämä toimenpide. Sekä opiskelupaikan että opiskelijan kannalta on viisasta varautua yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseen hyvissä ajoin muun muassa varaamalla tarpeeksi henkilökuntaresursseja ja kouluttamalla henkilöstöä.

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää viranomaistahoilta, siis myös korkeakouluilta, yhdenvertaisuussuunnitelmaa etnisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelman voi ilman muuta tehdä laajemminkin niin, että se käsittää myös muut erityisryhmät, kuten vammaiset ja erilaiset oppijat. Siihen voi kirjata, millä tavalla yksilölliset tarpeet huomioidaan. Jos suunnitelma tehdään huolellisesti, siitä on paljon hyötyä käytännössä. Suunnitelman laatimisessa kannattaa hyödyntää niitä kokemuksia, joita vammaisilla ja erityisjärjestelyjä tarvitsevilla ihmisillä on.

Lainsäädäntö

2. Opiskelijavalintojen yhdenvertaisuus

Sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu voi lain mukaan voi tarvittaessa valita opiskelijansa päättämillään perusteilla. Perusteet eivät voi kuitenkaan olla sellaisia, että ne rikkovat perustuslain säädöksiä yhdenvertaisuudesta. Hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Hakijoille on annettava selvät ohjeet siitä, miten opiskelijavalintaan voi hakea oikaisua.

Kukin korkeakoulu voi päättää itse, miten toteuttaa valintakokeet ja tarvittavat erityisjärjestelyt niin, että kaikkia hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti. On kaikkien kannalta parempi, että erityisjärjestelyt sujuvat mutkattomasti. Toisaalta oppilaitoksen on syytä varmistaa, että erityisjärjestelyjä ei käytetä väärin niin, että muiden hakijoiden oikeusturva kärsii. Esimerkiksi luki-häiriöstä voidaan vaatia lääkärintodistus. Mikäli valintakokeessa on osioita, jotka ovat joillekin ryhmille mahdottomia (esimerkiksi liikunnallisia tehtäviä), oppilaitoksen on syytä pohtia, voisiko mitattavan taidon osoittaa muuten, esimerkiksi sovelletulla kokeella.

Ylioppilastutkintolautakunnalla on tarkat ohjeet niiden ylioppilaskokelaiden varalle, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyjä kokeessa. Nämä ohjeet eivät ole laki, mutta niistä on hyötyä valintakokeiden järjestämiseen varautuville korkeakouluille. Ohjeissa huomioidaan:

Korkeakoulu saa itse päättää valintakriteereistään, joten se voi ottaa hakijan opiskelijaksi, vaikka hän ei vammastaan tai sairaudestaan riippuvasta syystä voi lainkaan osallistua valintakokeeseen. Tällöin oppilaitoksella on luonnollisesti oltava tieto siitä, että hakija selviytyisi opinnoista, joihin hakee.

Erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa valintakokeen arvosteluun niin, että se koituisi hakijan vahingoksi. Niiden takia ei saa esimerkiksi vähentää hakijan pisteitä.

Korkeakoulujen olisi hyvä esittää mahdollisimman selkeästi ja näkyvästi, mihin erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on otettava yhteyttä ja mitä järjestelyjen saaminen vaatii. Sekä sähköisessä että painetussa opiskelijavalintaoppaassa on syytä kertoa selvästi, paitsi valintakoejärjestelyistä, myös sellaisia tietoja, jotka liittyvät opiskelun sujumiseen sitten, kun on päässyt opiskelemaan. Sähköisen version luettavuus apuvälineillä kannattaa varmistaa, ks. esimerkiksi Julkishallinnon verkkopalveluja koskeva suositus JHS 129. Painettua materiaalia olisi hyvä saada myös isotekstisenä. Kun päätetään, millä tavoin hakija voi ottaa yhteyttä korkeakouluun saadakseen tarvitsemansa erityisjärjestelyt, on syytä huomioida erilaiset tavat kommunikoida.

Lainsäädäntö

3. Erilaiset ryhmät ja nimikkeet

Tässä yhteydessä osallistumisen esteitä tarkastellaan erilaisten oppijoiden, vammaisten henkilöiden, ikäihmisten ja kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvien kannalta. Tällainen ryhmittely auttaa kohdentamaan palveluja ja kehittämään oppilaitoksen toimintaa. Samalla on hyvä muistaa, että ryhmät ovat epätarkkoja ja eikä niille ole yleispäteviä perusteita. Sama henkilö saattaa kuulua useampaankin edellämainittuun ryhmään. Ryhmään kuuluminen saattaa myös vaihdella eri viranomaisten tai muiden määrittelijöiden luokituksissa. Ryhmätason luokittelu ei myöskään kerro, millaisilla järjestelyillä opiskelu sujuu eri tilanteissa.

Kun pyritään edistämään yhteisöllisyyttä ja samalla vastaamaan yhteisön jäsenten moninaistuviin tarpeisiin, voi yleisesti ymmärrettävien ja leimaamattomien nimikkeiden löytäminen erilaisille ryhmille ja palveluille olla haasteellista. Esimerkiksi voidaan ajatella, että termi erityispalvelut sisältää viestin yksilön poikkeavuudesta suhteessa normaaleiksi koetuille henkilöihi ja yleisiin palveluihin.

Luokittelu ja nimikkeet voivat muodostua myös niin leimaaviksi, että tarjolla olevaa ryhmäperusteista palvelua tai rahoitusta ei haeta. Varsinkin kertominen omaan toimintaan liittyvistä tekijöistä, jotka eivät ole ulospäin nähtävillä (esimerkiksi oppimisvaikeudet, epilepsia, mielenterveyden vaikeudet) voi olla vaikeaa. On tärkeää ottaa huomioon, millainen on opiskelijan oma identiteetti ja millainen kieli on sekä korrektia että selkeää.

Opiskelupaikan asenneilmapiiri näyttäytyy esittelymateriaaleissa, hakuohjeissa sekä henkilöstön ja opiskelijoiden käyttäytymisessä eri tilanteissa. Oppilaitoksen tapaa toimia ja viestiä on tarpeen arvioida säännöllisesti. Suunnitteluun, arviointiin ja henkilöstön kehittämiseen on haettava aktiivisesti mukaan vammaisia ja eri vähemmistöihin kuuluvia opiskelijoita.

4. Yhtenäiset ohjeet ja käytännöt

Oppilaitoksella tulee olla yhtenäinen ohjeistus valintakokeen esteetöntä toteuttamista ja tarvittavia yksilöllisiä ratkaisuja varten.

Oppiaineen vaatimusten lisäksi valintakokeen suunnittelijan on hyvä tietää, miten opiskelijoiden valinnassa ja opetuksessa huomioidaan opiskelijoiden toimintakykyyn, kieleen ja kulttuuritaustaan liittyvät seikat.

Vanha oikeudenmukaisuuden periaate "samanlaisille tapauksille samanlainen kohtelu" toimii edelleen. Esimerkiksi hakija, jonka näkökyky on alentunut, ei ole samassa asemassa tekstin ja muiden visuaalisten aineistojen käsittelyssä kuin normaalisti näkevät hakijat. Ratkaisuja mahdollisuuksien yhdenvertaistamiseksi voivat olla kysymysten saaminen suuremmalla tekstillä, tietokoneen käyttömahdollisuus. Jos tehtäviin perehtyminen ja vastaaminen ovat teknisesti hitaampia, on hakijalle järjestettävä kohtuullinen lisäaika.

Ylioppilastutkintolautakunnan päätökset tulee ottaa huomioon. Jos hakijalle on myönnetty ylioppilastutkinnossa erityisjärjestelyjä eikä hänen tilanteensa ole oleellisesti muuttunut, on johdonmukaista soveltaa vastaavia järjestelyjä.

Valintakokeiden esteettömyyden toteuttamiseksi on usein eduksi keskitetysti ohjailtu järjestely. Esimerkiksi Turun yliopistossa vammaisten opiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden erityisjärjestelyhakemukset käsitellään tiedekuntien ja vammaisasiamiehen yhteistyönä Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä.

Ohjeistuksen toteuttamiseksi on varmistettava pääsykokeiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvien osaaminen. Itse opiskelun sujumisen edellytys on koko henkilöstön tietämys ja sitoutuneisuus esteettömyyden toteuttamiseksi. Henkilöstön koulutukseen, avustajien palkkioihin, apuvälineisiin ja lisäajan aiheuttamiin kuluihin tulee varata rahoitus.

Valintakokeen esteettömyydestä on syytä kerätä systemaattisesti palautetta hakijoilta. Valintakokeen esteettömyys tulee sisällyttää yhtenä arvioitavana kohtana korkeakoulun toiminnan laadun arviointiin.

5. Opiskelijan tiedonsaanti opiskelusta ja valinnoista

Koko oppilaitosta velvoittaa vaatimus järjestää opiskelu niin, että valituiksi tulleet opiskelijat voivat edetä sujuvasti opinnoissaan (yo-laki, yv-laki). Hakijalla on oltava saatavilla esteetön, ajantasainen, kattava ja totuudenmukainen kuvaus

  • oppilaitoksen toimintakäytännöistä ja -ympäristöistä,
  • opiskelusta ja todennäköisistä työtehtävistä, joihin se pätevöittää ja
  • pääsykokeesta ja yksilöllisistä palveluista

Hakijalle on hyvä esitellä oppiainekohtaisesti konkreettisella tavalla, millaisia ovat opiskelun keskeiset perustoiminnat ja oppimistavoitteet. Monelle opintojaan harkitsevalle on hyödyksi tutustua myös kuvauksiin tehtävistä, joihin opiskelu yleisesti pätevöittää.

6. Opiskelijoiden monenlaisuuden huomioiva valintakokeen suunnittelu

Esteettömän kokeen ja yksilöllisten palvelujen/erityisjärjestelyjen sujuva toteuttaminen on hyvä ottaa lähtökohdaksi mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Kokeisiin valmistautuminen ja arviointikriteerit tulee ilmoittaa riittävän ajoissa. Esimerkiksi digitaalisen ääni- tai tekstiversion saaminen pääsykokeisiin luettavasta kirjasta saattaa kestää 2 kuukautta.

6.1 Eri valintakoetyyppien esteettömyys

Kirjalliset kokeet

Hakijoiden aikaa ja vaivaa säästää aineistokoe, johon luettava teksti on esteettömästi saatavilla oppilaitoksen verkkosivuilta.

Aineiston lukemiseen olisi hyvä varata riittävästi aikaa.

Jos kirjallisen osuuden aineisto jaetaan vasta valintakoetilanteessa, mahdollisten erityisryhmien vaatimukset tulee huomioida myös itse tilanteessa (fontti, valaistus, lukemisen apuvälineet jne.).

Jos hakijan äidinkieli on muu kuin suomi (ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ruotsi), on valintakoetta järjestettäessä otettava huomioon äidinkielen vaikutus tehtävän ohjeistuksessa ja arvioinnissa.

  • Esseekysymykset kirjallisuuden tai aineiston perusteella
  • Määrittelevät (sisältö-) kysymykset kirjallisuuden tai aineiston perusteella
  • Soveltavat kysymykset kirjallisuuden tai aineiston perusteella
  • Monivalintakysymykset kirjallisuuden tai aineiston perusteella

Arvioinnin ajankäytön kannalta saattaa optisesti luettava kysymyslomake olla hyvä ratkaisu. Kokeen järjestäjän on otettava huomioon hakijat, joille lomakkeen täyttäminen on esimerkiksi näkemiseen, hahmottamiseen tai motoriikkaan liittyvistä syistä esteellistä. Paperilomakkeelle on oltava saatavilla esteetön vaihtoehto tietokoneella vastattavaksi ja vastaamiseen on oltava varalla kyselyyn perehtynyt avustaja.

Taitoja mittaavat kokeet

Periaatteena yleisesti se, että kokeet tulee järjestää tutkintovaatimusten mukaisesti erityisryhmille myös silloin kun kaikille tarjolla oleva koe ei ole mahdollinen.

Kunkin osallistujan kohdalla tulee arvioida hänelle soveltuva tapa suorituksen antamiseksi.

Taitoja mittaavista kokeista tulisi kerätä tietoa, jotta samantyyppisissä tilanteissa sovellettaisiin yhdenmukaisia kriteereitä.

Haastattelut

Haastattelijoiden tulee olla perehtyneitä toimimiseen viittomakielen tulkin ja kirjoitustulkin kanssa. Haastattelijan ja mahdollisten ryhmän jäsenten on hyvä tutustua huonokuuloisen hakijan käytössä olevaan FM-laitteeseen tai muuhun mahdolliseen apuvälineeseen ennen haastattelua. Tulkkauksen käyttäminen saattaa hiukan pidentää haastatteluaikaa. Lisätietoa saa alueellisesta tulkkikeskuksesta ja tulkeilta.

Ryhmätilanteet

Ryhmätilanteen ohjaajan tulee perehtyä toimimiseen viittomakielen tulkin ja kirjoitustulkin kanssa. Hänen on opastettava ryhmän muita hakijoita ja jaettava puheenvuoroja niin, että kuuro tai huonokuuloinen ryhmäläinen saa saman tiedon keskustelusta kuin muutkin.

Soveltuvuustestit ja arvioinnit
Alasuuntautuneisuuden tai harrastuneisuuden arviointi

7. Esteettömät valintakoejärjestelyt

Kokeen järjestämiseksi on otettava joustavasti huomioon:

  • Tiedotus päätöksistä ja järjestelyistä
  • Koetilat ja kalusteet
  • Apuvälineet ja teknologia
  • Viestintä koetilanteessa
  • Tehtävien ja kysymysten esittäminen
  • Vastaaminen
  • Asiantuntevien tulkkien, avustajien ja kirjurien saatavuus
  • Ajankäyttö
  • Valvonta

Hakijoiden monenlaisuuden huomioiva ympäristöjen ja käytäntöjen suunnittelu vähentää esteitä. Esteettömyys on kuitenkin toteutettava tilanne- ja hakijakohtaisesti. Hakijan tarpeiden, oppiaineen vaatimusten ja oppilaitoksen käytännön todellisuuden yhteensovittamiseksi tarvitaan usein henkilökohtaista vuorovaikutusta.

Tiedotus päätöksistä ja järjestelyistä

Hakijan osn saatava hyvissä ajoin tieto valintakoejärjestelyjä koskevista päätöksista, päätöksen tehneestä tahosta ja yhteystiedot.

Koetilannetta ja tilaa koskeva ennakko-ohjeistus: tiedotetaan valintakokeiden (+ esteettömyyden) yhteyshenkilön yhteystiedot mitä todistuksia / erityistarpeita koskevia lausuntoja toimitettava etukäteen, milloin ja kenelle. Henkilötodistus mukaan: opiskelijan tunnistettavuus valintakokeessa. Selkeät tiedot ja ohjeet koetilaan saapumisesta

Erityishakumenettelyt: Tarvitaan valtakunnalliset ohjeet menettelyyn liittyen:
a. aikataulutus: milloin tietojen oltava ja missä,
b. lausuntojen sisältö, niiden antajien asema / tehtävä / koulutus

Koetilat ja kalusteet

Koetilojen yleinen esteettömyys ja saavutettavuus varmistettava. Hakijoille on oltava tarjolla selkeät tiedot ja ohjeet koetilaan saapumisesta sekä ohjeet ja kartta esteettömästä kulkureitistä. Mikäli mahdollista, avustajan tai tulkin olisi hyvä käydä tutustumassa paikan päällä tiloihin (valaistus, istumajärjestys, näkyvyys) ja laitteisiin, joita pääsykokeissa käytetään.

Ihannetapauksessa koetilaan opastus ja pääsy koetilaan, tiloissa liikkuminen ja toimiminen on esteetöntä kaikille, myös pyörätuolia tai rollaattoria käyttäville henkilöille. Näkövammaisten osanottajien liikkumista ja toimimista edistävät väri- ja korkeuserokontrastit. Tila on vaivattomasti löydettävissä ja sen lähellä samassa kerroksessa on liikkumisesteetön WC. Tilan akustiikka on hyvä, suullista ohjeistusta ja kuuntelutehtäviä varten on käytössä äänentoistolaitteisto ja induktiosilmukka. Paikalla on säädettäviä istuimia ja pöytiä. Häikäisemättömän yleisvalaistuksen täydentämiseksi on tarjolla kohdevalaisimia.

Apuvälineet ja teknologia

Mahdollisuus käyttää omia apuvälineitä ja omien apuvälineiden käyttöön lmahdollisesti liittyvä ennakko-ohjeistus (omaa tietokonetta käytettäessä sen etukäteistarkistus).

Apuvälineiden käytön periaatteiden läpikäynti yhteyshenkilön kanssa.

Viestintä koetilanteessa

Koetilanteen viestintään tarvitaan ohjeet ja viestintätavoista on sovittava etukäteen. Valintakokeen aikana mahdollisesti annettavat ohjeistukset on hyvä myös tuoda esille kirjallisesti.

Koska viittomakielisten henkilöiden kirjoitetun kielen taito vaihtelee, on etukäteen sovittava yhteisesti siitä, mitä kokeen aikana tulkataan ja millaisia kysymyksiä viittomakielinen henkilö voi kokeen aikana kysyä.

Hyvin nuoret tai muuten tottumattomat tulkin käyttäjät saattavat toivoa tulkin esimerkiksi neuvovan jonkin yksittäisen sanan kirjoitusasuun liittyvissä kysymyksissä, mutta kokeen valvojan kanssa on etukäteen selvitettävä, onko sellainen käytäntö mahdollinen.

Myös siitä, miten viittomakielinen hakija saa annetun ohjeen uudelleen, pitää sopia etukäteen, jotta koetilanteessa vältytään hämmentäviltä kysymyksiltä. Viittomakielinen hakijahan ei voi palata tulkatussa muodossa saamaansa ohjeeseen, sillä tulkinnos häviää "ilmaan" viittomisen jälkeen (vrt. suomenkielinen hakija, joka voi lukea ohjeen useaan kertaan).

Esimerkiksi aiemmin mainittu viittomakielelle käännetty tallenne voisi olla ratkaisu siihen, miten hakija voi palata ohjeeseen kokeen aikana. Selkeillä etukäteen tehdyillä sopimuksilla edistetään valintakokeen järjestäjien luottamusta tulkin toimintaan.

Huonokuuloiselle opiskelijalle ennen valintakoetilaan liittyvät nimenhuudot voivat olla haasteellisia taustahälyn takia, eli huonokuuloisen on oltava silloin valppaana. Jos tilanne vaatii nimenhuudon, niin huonokuuloisen hakijan nimi voisi olla ensimmäisten joukossa ja näin hän pääsee valintakoetilassa valitsemaan ensimmäisten rivien paikat.

Tehtävien ja kysymysten esittäminen, muu valintamateriaali

Oleellista, että oppilaitoksella on ajoissa tieto tarvittavista järjestelyistä ja täten aikaa valmistella materiaalit yms. Ennakkotieto pidemmän ajan tarvitsevista henkilöistä -> aikataulutussuunnittelussa huomioitava.

Vastaaminen

Kirjalliseen osioon voisi tarpeen vaatiessa vastata tietokoneella nauhoittaen tai kirjoittaen.

Asiantuntevien tulkkien, avustajien ja kirjurien saatavuus

Koetta järjestävän tahon puolesta käytössä olevien avustajien saatavuus ja koulutus on varmistettava.

Mahdollisuus käyttää omaa tulkkia, avustajaa tai kirjuria

Mikäli tulkki etsitään oppilaitoksen puolesta, hakijalta olisi korrektia tiedustella, mitä on tulkkauksen muotoa toivotaan käytettävän ja onko hänellä toivomus siitä, kuka tai ketkä olisivat hänen mielestään soveliaat tulkit. Tulkeiksi lasketaan myös kirjoitustulkit, on oletettavaa ettei tällaisesta tulkkausvaihtoehdoista ole oppilaitoksella tietoa. Valintakokeen tyyppisissä jännittävissä tilanteissa tulkin erityisosaaminen, työkokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet korostuvat.

Viittomakielen tulkit ja kirjoitustulkkauksen tulkit ovat koulutettuja henkilöitä ja suurimmissa kaupungeissa heidän palvelujaan välitetään koordinoidusti ns. tulkkikeskuksista. Usein viittomakielinen hakija etsii itse tulkin, mutta sen voi toki tehdä myös oppilaitos.

Jos samaan oppilaitokseen on samanaikaisesti hakeutumassa useita viittomakielisiä, hakijat on hyvä sijoittaa samalle päivälle, jotta tulkkauksen koordinointi on helpompaa.

Tulkkaus kannattaa ottaa huomioon myös valintakokeen aikatauluttamisessa: jos paikalla on vain yksi tulkki, työrupeamat eivät voi olla kerrallaan kovin pitkiä työn intensiivisyyden vuoksi.

Tulkkikeskukset antavat mielellään neuvoja käytännön järjestelyihin liittyvissä kysymyksissä.

Olisiko tulkkien hyvä osallistua näiden suositusluonnosten arvioimiseen ja mahdollisesti tuottaa oman työnsä näkökulmasta pääsykokeita ajatellen ohjeistusmateriaalia?

Tulkki valmistautuu tehtäväänsä

Valintakokeiden sisällöt ja toteuttamistavat vaihtelevat koulutusaloittain ja oppiaineittain hyvinkin paljon, ja siitä syystä tehtävää hoitava

tulkki tai tulkit ovat etukäteen yhteydessä oppilaitokseen. Tulkki on toimeksiantoihinsa liittyen aina vaitiolovelvollinen ja sen vuoksi luottamuksellistakin aineistoa voi antaa tulkille ennakkovalmistautumista varten. Valmistautuessaan toimeksiantoonsa tulkki tekee ennakkovalmisteluja paitsi oppialan koulutussisältöihin ja pääsyvaatimuksiin, erityissanastoon ja pääsykoekirjallisuuteen tutustumiseksi, myös erilaisten tulkkaustekniikoiden osalta.

Yksilöllisesti tehtävät osiot ja ryhmissä suoritettavat tehtävät vaativat tulkilta erilaisia työotteita, samaten kirjalliseen ja suulliseen kokeeseen, esimerkiksi haastatteluun valmistautuminen. Valintakokeesta vastaavien henkilöiden tulisi varata ennakkoon aikaa myös siihen, että tulkin kanssa keskustellaan materiaalin pohjalta heränneistä kysymyksistä. Erilaiset kirjoitetut tekstit, videot ja muu valintakoemateriaali (myös ennakkotehtävät ja hakijoiden saamat tiedotteet) kannattaa siis luovuttaa tulkin käyttöön hyvissä ajoin.

Mikäli mahdollista, tulkin olisi hyvä käydä tutustumassa myös paikan päällä niin tiloihin (valaistus, istumajärjestys, näkyvyys) kuin vaikkapa laitteisiin, joita pääsykokeissa käytetään. Tulkin olisi hyvä nähdä etukäteen esimerkiksi simulaatioiden tai työkokeiden oikea suoritustapa, jotta hän tulkkaustilanteessa osaa viittoa hakijoille annettavat ohjeet oikein.

Tulkin on ymmärrettävä valintakokeen erilaisten osa-alueiden tarkoitus: mitä halutaan mitata ja minkä tyyppisiä reaktioita hakijan toivotaan tuovan esiin - nämä ovat käännösten oikeellisuuden ja osuvuuden kannalta erittäin tärkeää tietoa. Tällä tavoin tulkki ei kysymystä tulkatessaan vahingossa tule paljastaneeksi sitä, mitä hakijan odotetaan vastaavan. Kaikenlaisten vivahteiden ja sanavalintojen mahdollisimman uskollinen tulkkaus on tärkeää, jotta viittomakielinen hakija saa samat ohjeet kuin muutkin hakijat ja hakijaa arvioivat henkilöt saavat kaiken mahdollisen tiedon, jota he tarvitsevat.

Joissakin tilanteissa, esimerkiksi jos hakijoita on useita ja he tulevat valintakokeeseen eri aikaan, ohjeistuksia lienee mahdollista tallentaa etukäteen viitottuina videolle, jolloin kaikki saavat ohjeen samassa muodossa itse koetilanteessa.

Tulkki tutustuu mahdollisuuksien mukaan etukäteen myös viittomakieliseen asiakkaaseensa, jotta tulkkaus sujuisi mahdollisimman sujuvasti ja kitkattomasti - viittomisessa voi olla eroja esimerkiksi viittojan kotiseudun ja ikäryhmän perusteella.

Haastattelutilanteissa, vaikkapa opiskelijan motivaatiota tutkittaessa, tulkin käyttämien sanavalintojen ja äänensävyjen merkitys on olennainen. Haastattelijan huomio ei kuitenkaan saisi kiinnittyä liiaksi tulkin esiintymiseen ja esitystapaan, vaan itse hakijaan ja hänen olemukseensa. Sama koskee huonokuuloisia.

Kaikki viittomakieliset henkilöt eivät välttämättä ole tottuneita tekemään yhteistyötä tulkin kanssa - tämä on sekä haastattelijalle että tulkille tärkeä ennakkotieto.

Ajankäyttö

Miten huomioidaan muu kuin esimerkiksi tekstin tuottamiseen käytettävä aika, esimerkiksi wc-käynnit voivat vaatia vaikeavammaiselta runsaasti aikaa? (Maalaisjärkeä voisi käyttää, esim. sopia jo etukäteen että vastausaikaa varataan enemmän).

Valvonta

Valintakokeessa erityisjärjestelyjä käyttävällä on oikeus yhdenvertaiseen valvontaan. Erillisissä tiloissa tulee olla oma valvojansa yhdenvertaisuudenkin vuoksi.

8. Opiskelumahdollisuuden yhdenvertaisuus ja yleiset, ryhmäkohtaiset ja yksilölliset palvelut

Kysymys on osaamisen tai potentiaalin arvioimisesta. Jos on selvä, mitä arvioidaan, voidaan myös vaihtoehdot osaamisen osoittamiseksi harkita.

Opiskelijat, joilla on jokin vamma

Yleisesti ohjeistuksilla ei saa sulkea pois tai rajoittaa jonkin ryhmän tosiasiallisia mahdollisuuksia osallistua valintakokeeseen. Esim. rajaamalla erityisjärjestelyjä vain vaikeavammaisiin hakijoihin erilaisiin oppijoihin, joilla on keskivaikea tai vaikea lukihäiriö. Lähtökohtana tulisi olla järjestelyn tarve, ei pelkästään vamma tai sairaus.

Pulmana on, että äkillisesti ilmaantuviin tarpeisiin on käytännössä usein koulutuksen järjestäjän mahdotonta reagoida, esimerkiksi kun hakija sairastuu kokeen alla tai on esimerkiksi terveydellisistä syistä matkustuskiellossa eikä pääse koepaikalle. Toimintatapoja näissäkin tilanteissa tulisi kuitenkin miettiä, joiden avulla osallistuminen mahdollistuisi.

Näkövammaiset opiskelijat

a) Opiskelijat, joiden näkö on heikentynyt

Heikentynyt näkö voi merkitä alentunutta näöntarkkuutta ja/tai muita toiminnallisia ongelmia. Tilanteet ovat hyvin erilaisia, joten vakioratkaisuja ei ole. Lääketieteellisten tosiseikkojen lisäksi tulee ottaa huomioon yksilön itsensä kuvaamat toiminnalliset ongelmat kuten häikäistyminen ja hämäränäön ongelmat.

Hyvällä valaistuksella on erityisen suuri merkitys. Kohdevalolla voidaan parantaa tilan valaistusta yksilöllisen tarpeen mukaan.

Kokeessa pitää olla mahdollisuus käyttää henkilökohtaisia apuvälineitä.

Näön heikentymisestä aiheutuu usein lukunopeuden hidastumista. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi on perusteltua saada lisäaikaa (valinta)kokeen suorittamiseen. Lisäajan tarkoituksena on nimenomaan kompensoida lukemisen hitautta, ei antaa lisää aikaa ajattelulle.

Tarpeellisen ja kohtuullisen lisäajan määrä riippuu koetyypistä.

Paljon lukemista edellyttävät aineistotehtävät ja monivalintakysymyksiä sisältävät kokeen osat edellyttävät enemmän lisäaikaa kuin esimerkiksi yksi esseeaihe. Suuntaa antavana ohjeena voitaneen pitää ylioppilastutkinnossa käytössä olevaa 2 tunnin lisäaikaa. Jos koe on lyhyempi kuin 3-4 tuntia on lisäajan määräkin lyhyempi esim. 1-2 tuntia.

Optisen vastauslomakkeen käyttö saattaa olla ongelmallista. Jos näkö on heikentynyt pitäisi olla mahdollisuus merkitä vastaukset optisen lomakkeen sijasta paperille, jotta vältyttäisiin riskiltä merkitä vahingossa vastaus väärälle riville/sarakkeeseen, siis eri kohtaan kuin mihin vastaaja on sen tarkoittanut.

Tehtävät tulee saada sopivassa muodossa: riittävästi suurennettuna (opiskelijan oma arvio) tekstinä levykkeellä/muistitikulla.

b) Opiskelijat, jotka ovat sokeita

Omat apuvälineet ovat valintakokeesta ja opiskelusta suoriutumisen kannalta olennaisen tärkeitä, joten hakijan tulee voida käyttää omia apuvälineitään. Esimerkiksi tietokone näkövammaisen apuvälineineen on yksilöllisesti sovitettu ja säädetty kunkin käyttäjän tarpeisiin. Työskentely on sujuvaa ja luotettavaa vain juuri omalla tutulla koneella, jossa esim. puhesynteesi toimii siten kuin käyttäjä haluaa. Näppäimistössä saattaa olla käytössä erilaisia orientoitumismerkkejä, joiden puuttuminen saattaa aiheuttaa riskin tehdä kirjoitusvirheitä.

Tehtävät tulee saada levykkeellä/muistitikulla tai pistekirjoituksella.

Kuulovammaiset opiskelijat

Huonokuuloinen henkilö kommunikoi yleensä puheella ja käyttää kuulemisessaan apuvälineenä kuulokojetta. Joillakin kuulovammaisilla on käytössään sisäkorvaistute.

Lisäksi monet huonokuuloiset ja sisäkorvaistutetta käyttävät henkilöt voivat käyttää muita teknisiä apuvälineitä, kuten FM-laitetta, ryhmäkuuntelulaitetta tai induktiosilmukkaa, jos sellainen on asennettu tilaan. FM -laite on yksilöllisellä ja säädettävällä radiotaajuudella toimivat lähetin-vastaanotinlaitteisto. Laite toimii paristoilla tai ladattavalla akulla. Puhujalla on kaulassa kannettava lähetinmikrofoni. Opiskelijalla on vastaanotin, jota hän kuuntelee joko vastaanottimen omilla kuulokkeilla tai käyttäen kuulokojetta lisävahvistimena. FM -laite tuo puhujan äänen suoraan kuulolaitteeseen, jolloin ympäristöhäly ja kaiku vähenevät.

Joskus FM -laitetta parempi vaihtoehto on ryhmäkuuntelulaite, erityisesti ryhmätyöskentelyssä tai kokouksissa. Ryhmäkuuntelulaite toimii periaatteessa samoin kuin FM -laite, mutta mikrofoneja on käytössä useampia tai vastaanotin ottaa signaalin laajemmalta alueelta kuin FM -laite.

Huonokuuloisen ja sisäkorvaistutetta käyttävän henkilön kuulemista hankaloittavat kaikuisat tilat, suuret ryhmät sekä tiloissa ilmenevä taustahäly, joka syntyy ilmastointilaitteista, loisteputkista sekä muiden henkilöiden ja ympäristön tuottamista äänistä. Esim. tila, jossa mahdollisemman vähän taustamelua. Kalusteiden siirtämisestä äänet tulevat aina kun niitä siirretään. Tähän helpottaa esim. tuolien ja pöytien jalkojen alle voi laittaa äänipehmusteet jotka hiljentävät siirtämisestä aiheuttavaa hälyä.

Jos valintakoe pidetään suuressa tilassa, olisi annettava etusija niille tiloille, joissa on induktiosilmukkavalmius. Kuulovammaiset käyttävät henkilökohtaista FM -laitetta, jossa on sekä vastaanotin kuulovammaiselle henkilöllä ja puhujalla mikrofoni. Yleisissä tiloissa mikrofonien käyttöä ei tarvitse "pelätä" vaan on hyvä käyttää rohkeasti vaikkei kyseisessä tilassa olisikaan induktiosilmukkaa.

Pitää varmistaa että myös kaikille annettavat yleisohjeet valintakokeen alussa tulevat kuulluksi tai ne jaetaan kirjallisena.

Kuulovammaisen paikka on hyvä olla eturivillä, jotta kuuleminen ja huuliltaluku helpottuisivat.

Ryhmähaastatteluissa tulkeille tulee varata selkeä oma paikkansa tilasta. Useimmiten tulkkeja on kaksi jolloin he tarvitsevat oman tilansa. Kirjoitustulkeille on välttämätöntä varata pöytätilat ja tuolit.

Viittomakieliset kuurot opiskelijat

Oikeus tulkin käyttöön kaikissa koetilanteissa, tarvittaessa lisäaikaa ja tulkin käyttö huomioitava myös ryhmätilanteissa ja käytettäessä av-materiaalia, esim. video.

Liikkumisrajoitteiset opiskelijat

Koetilan ja koetilaan johtavan reitin, sekä wc-tilojen esteettömyys, kalusteiden toimivuus ja niihin liittyvät tarpeet selvitettävä etukäteen, esim. sopivan korkuinen pöytä pt:n käyttäjälle, tuki-ja liikuntaelin sairaus esim. selkäsairaudet vaativat usein koko työpisteen "räätälöintiä" hakijalla oltava mahdollisuus kokeilla etukäteen toimivuus. Liikkumisrajoitteisuuteen liittyy usein myös käsien toiminnan vaikeutta ja voi olla tarvetta erityisjärjestelyihin tai esim. avustajan käyttöön.

Pitkäaikaissairaat opiskelijat

Opiskelijalla, jolla on kroonisia kiputiloja on usein taukojen /liikkumisen tarve kesken kokeen lisäajan ja oman tilan tarve.

Opiskelijat, jotka ovat erilaisia oppijoita

Valintakokeessa tulisi saada tarpeen mukaan käyttöönsä:

  • Lisäaika
  • Häiriötön tila tai väljempi istuminen ja korvatulpat
  • Selkeästi asetellut kysymykset ja vastausohjeet
  • Kysymyspaperissa selkeä ja riittävän suuri fontti
  • Suullisten tenttien mahdollisuus
  • Tietokoneen käytön salliminen
  • Ei sakoteta kirjoitusvirheistä

Esteetön valintakoetilaisuus olisi sellainen, että lukitodistuksella saa lisäaikaa. Voi olla, että 15-30 minuutin lisäaikakin on riittävä. Lukivaikeuksiselle lisäajalla on iso merkitys. Joku on hidas kirjoittaja ja tarvitsee aikaa. Toinen taas saattaa olla hidas lukija, ja silloin kaikenlaisiin aineistotehtäviin vaaditaan lisäaikaa.

Keskittymistä häiritsee, jos ihan vieressä istuu joku. Hienoa olisi, jos vaikka muutaman rivin voisi varata sellaiseen käyttöön, että sillä istuvilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus istua väljemmin, tyhjä tuoli kummallakin puolella.

Paras olisi häiriötön ja hiljainen tila, mutta se vaatii lisävalvojan. Mikäli tämä ei ole mahdollista, "köyhän miehen" malli häiriöttömästä tilasta olisi se, että tarjolla olisi valintakokeeseen tulijoille korvatulppia.

Koepaperin kysymykset tulisi kirjoittaa selkeällä ja tarpeeksi suurella fontilla, kappaleet ja kysymykset erotella selkeästi toisistaan.

Kysymykset pitäisi muotoilla siten, että niitä ei voi ymmärtää monella tavalla, eikä väärin. Mikäli yhdessä kysymyksessä on monta alakohtaa, ne voisi myös ihan selkeästi numeroida allekkain. Eli ensin yleiskysymys ja sitten siitä lisäkysymykset. Sekin helpottaa luettavuutta.

Myös valintakokeeseen vastaamisen ohjeistuksessa olisi hyvä muistaa selkeys ja tarkkuus. Mikäli odotetaan, että kaikkiin kysymyksiin vastataan, se olisi hyvä mainita, jotta ei varmasti jää epäselväksi, että kysymykset eivät ole keskenään vaihtoehtoisia.

Rasti ruutuun- tehtäviä pitäisi välttää. Suullisen vastaamisvaihtoehdon voisi järjestää myös. Mikäli opiskelijalla on todella huono käsiala, joka toisinaan liittyy lukivaikeuteen, tietokoneen käyttö tulisi sallia. Tuolloin tietokoneen pitää tietysti olla irti verkosta. Ja koneen käyttö hiljaisessa tilassa taas ei onnistu, sillä siitä lähtee ääntä.

Myös koetitilan valaistukseen ja akustiikkaan voi kiinnittää huomiota. Yleensä voi kai sanoa, että akustiikka ja valaistus, jotka palvelevat kuulo- ja näkövammaisia, palvelevat myös lukivaikeuksisia. Itsestään selvää on tietysti se, että kirjoitusvirheistä lukivaikeuksisen koepaperissa ei tulisi vähentää pisteitä, vaan mitata sitä todellista osaamista.

Aspergerin kirjoon kuuluvat opiskelijat

Selkeä ja yksiselitteinen ohjeistus ja kysymykset.

Hakijalle tulisi antaa mahdollisuus asioiden tarkentamiseen lisäkysymyksillä.

Ympäristön häiriöttömyys tärkeää, esim. paperin rapina voi häiritä keskittymistä. Hakijalle mahdollisuus oman, rauhallisen tilan käyttöön ja mahdollisuus olla samassa tilassa koko kokeen ajan

Opiskelijat, joilla on ADHD tai ADD

Opiskelijat, joilla on kommunikointivaikeuksia

Mahdollisuus oman puhetulkin tai kommunikaatioapuvälineen käyttöön.

Ikääntyneet opiskelijat

Opiskelijat, jotka kuuluvat kulttuuri- tai kielivähemmistöön

Jos vaatetuksen esim. hunnun käytön takia henkilöllisyyden toteaminen vaikeaa oikeus samaa sukupuolta olevan valvojan identiteetin tarkistamiseen erillisessä tilassa.

Mahdollisuus valita tietty paikka koesalissa kulttuurisin perustein.

Mahdollisuus saada koekysymykset ymmärrettävässä muodossa, esim. selkokielellä.

Opiskelijat, joiden äidinkieli on muu kuin suomi

Lähteitä ja lisätietoa

Keskeinen sanasto

Esteettömyys

Vamma

Vammaisuus

Erilainen oppija

Ikääntyvä

Kieli- ja kulttuurivähemmistö

Yhdenvertaisuus

Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö

Osallisuus

Liite 1 Esteetön valintakoeympäristö

Kehittämistavoite on, että oppilaitoksen tiloissa ja ympäristössä on yleisesti huomioitu näkemisen, kuulemisen ja liikkumisen esteettömyys.

Saapuminen oppilaitokseen

a) Pysäköintipaikat ja piha-alue
  • Liikkumisesteisille henkilöille tarkoitetut pysäköintipaikat sijoitetaan oppilaitoksen sisäänkäynnin läheisyyteen helppokulkuisen reitin päähän.
  • Pysäköintipaikat merkitään kansainvälisin ISA-tunnuksin pystyopasteella ja autopaikan pohjaan maalatulla opasteella.
  • Autopaikka on leveydeltään vähintään 360 cm ja pituudeltaan vähintään 500 cm.
  • Suositellaan, että autopaikka on katettu.
  • Oppilaitoksen sisäänkäynnin edessä on tilaa taksien ja saattoliikenteen pysähtymiseen. Näiden pysäköintipaikan tai kääntöpaikan pituus on 8,5 metriä.
  • Oppilaitoksen piha-alue on helposti hahmotettavissa ja maastoltaan helppokulkuinen.
  • Piha-alue on hyvin valaistu ja kulkureitit hyvin opastettu.
  • Kulkureitin pintamateriaalissa on hyvä olla näkövammaisia opastava tunnusteltava ja tummuuskontrastiin perustuva opasteraita.
  • Kulkuväylien pinnat ovat tasaisia, kovia ja luistamattomia ja leveydeltään vähintään 150 cm. Kulkuväylien kaltevuus on enintään viisi prosenttia (1:20).
  • Reitit julkisten liikennevälineiden pysäkeiltä oppilaitokseen ovat esteettömiä (ks. em. ohjeet kulkuväylistä), selkeästi opastettuja ja helposti havaittavia.
  • Valaistuksen tulee olla tasainen ja riittävä pysäkkialueelta pääsisäänkäynnille asti.
b) Oppilaitoksen sisäänkäynti
  • Jos sisäänkäyntiä ei ole rakennettu maanpinnan tasoon, on siihen asennettu enintään viisi prosenttia kalteva luiska. Luiskan ohella portaat on katettu ja lämmitetty sekä varustettu molemminpuolisin käsijohtein.
  • Oven edessä on katettu ja lämmitetty, vähintään 1,8 m x 1,8 m kokoinen tasanne. Sisäänkäynnin edessä valaistuksen on oltava > 100 lx.
  • Ulko-ovi on helposti havaittavissa esim. värikontrastin avulla.
  • Lasiovissa tulee olla varoittava huomioraita 140 cm korkeudella.
  • Ulko-ovessa oleva informaatio tulee sijoittaa silmän korkeudelle 140 cm ja sen tulee olla hyvällä kontrastilla varustettu.
  • Lasiovissa käytetään hiekkapuhalluskalvoa opasteen taustalla kontrasti aikaan saamiseksi.
  • Ulko-oven vapaa leveys on vähintään 90 cm.
  • Kynnys on mahdollisimman matala, sen enimmäiskorkeus on 2 cm. Kynnys on profiililtaan yksinkertainen, sillä monet peräkkäiset kynnykset vaikeuttavat liikkumista.
  • Ovi avautuu joko automaattisen liiketunnistimen avulla tai kyynärpainikkeella, joka on sijoitettu matalalle ja oven aukeamissuuntaan nähden turvalliseen paikkaan.
  • Avauslaitteisto mahdollistaa oven pysymisen auki vähintään 25 sekuntia.
  • Ulko-ovi voidaan avata kevyesti käsin ovimoottorista huolimatta. Avauspainikkeen tulee erottua tummuuskontrastilla ympäristöstään.
c) Liikkuminen ja toimiminen oppilaitoksen tiloissa Eteis- ja aulatilat
  • Oppilaitoksen sisätiloissa kaikki kulkuväylät ovat vähintään 1,5 m leveitä.
  • Lattiamateriaali on märkänäkin luistamaton.
  • Oppilaitoksen aulassa on selkeä opastus eri tiloihin.
  • Jos aulassa on infopiste, sen ääreen tulee päästä helposti pyörätuolilla.
  • Kulkureitillä infopisteelle on lattiamateriaalissa hyvä olla näkövammaisia opastava tunnusteltava ja tummuuskontrastiin perustuva opasteraita.
  • Vaatenaulakkoja ja säilytyskaappeja on eri korkeuksilla.
  • Aulassa ja käytävillä on levähdyspaikkoja, joiden istuintasot on sijoitettu eri korkeuksille.
  • Istuimia tai muita kalusteita ei kuitenkaan ole oviaukkojen läheisyydessä, jolloin liikkuminen on vaivatonta.
  • Kalusteiden tulee erottua tummuuskontrastilla ympäröivistä pinnoista.
  • Aulan valaistuksen riittävyys ja tasaisuus on ensiarvoisen tärkeää; infopisteellä valaistuksen taso voi olla 500 lx.
  • Jos rakennuksen tasoerot ovat suurempia kuin metri, käytetään luiskan sijasta hissiä tai tasonostinta. Mikäli hissi ei ole läpikuljettava, on hissikorin koko vähintään 140 cm x 140 cm, jotta pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjä mahtuu kääntymään siellä ympäri.
  • Läpikuljettavan hissin kooksi riittää 140 cm x 110 cm.
  • Hissin kutsupainikkeiden tulee erottua seinäpinnasta tummuuskontrastilla.
  • Hissin painikkeissa tulee olla tunnusteltavat numerot ja hississä ääneen perustuva kerrosilmoitusjärjestelmä.
Ruokala
  • Ruokailutiloissa linjasto sijoitetaan siten, että sen ääreen pääsee pyörätuolilla. Ruokailuvälineet ja ruuan ulottuu ottamaan pyörätuolissa istuen.
  • Linjaston sopiva korkeus on 70-90 cm. Linjaston läheisyydessä on helposti siirrettävät ja säädettävät pöytäryhmät ruokailua varten.
Wc-tilat
  • Wc-tilojen mitoituksessa huomioidaan pyörätuolia käyttävän henkilön tarpeet.
  • Tilat merkitään liikkumisesteisen ISA-tunnuksella ja opaste sijoitetaan seinään 140-160 cm korkeudelle oven aukeavalle puolelle, ei itse oveen. Oven vapaa leveys on vähintään 85 cm.
  • Oven sulkeminen on helppoa saranapuolelle, 80 cm korkeudelle asennetun vetimen ansiosta.
  • Kynnyksen korkeus on enintään 2 cm. Wc-istuimelle voi siirtyä pyörätuolista sekä edestä että sivusta. Wc-istuimen molemmin puolin ovat kääntyvät käsituet. Wc-tilassa on vapaata tilaa vähintään 1,5 m x 1,5 m, jolloin siellä mahtuu kääntymään pyörätuolilla.
  • WC-tilan valaistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Peilin yläpuolella on hyvän yleisvalaistuksen lisäksi häikäisemätön peilivalaisin.
  • Värityksen tulee olla sellainen, että WC-kalusteet erottuvat hyvin kontrastilla taustavärityksestä. Lattia on tummempi kuin seinä, jolloin tilan hahmottaminen on helpompaa.
Opiskelutilat
  • Kulku käytävältä luokkatiloihin on helppoa. Tila ja kulkuväylät ovat mitoitukseltaan edellä mainitun mukaisia.
  • Opiskelupisteessä on pyörätuolin käyttäjää varten halkaisijaltaan 1,5 metriä vapaata kääntymistilaa, sähköpyörätuolin käyttäjän tilantarve on 2,5 metriä.
  • Kalusteet ovat helposti säädettäviä ja siirrettäviä.
  • Pöytien alla on jalkatilaa korkeussuunnassa vähintään 67 cm.
  • Osassa opiskelupisteitä kaikki työvälineet ja tietokoneet ovat helposti ulottuvilla.
  • Auditorioon on esteetön sisäänkäynti sekä etu- että takaosasta.
  • Käytettävissä on riittävästi vapaata pöytätilaa, jonka ääreen pääsee pyörätuolilla.
  • Tekniset laitteet, kuten dataprojektori ja tietokone, on sijoitettu siten, että niitä voi käyttää istuen tai seisoen.
  • Auditoriossa olevien kaikkien portaiden molemmilla puolilla on käsijohteet.
  • Auditoriossa ja muissa opiskelutiloissa on sähköpistokkeita pyörätuolin akun lataamista varten. Auditoriossa on hyvä olla työskentelyvalolla varustettuja työpisteitä heikkonäköisiä varten.
  • Luennoitsijan valaiseminen auttaa luennon seuraamista.
  • Luokkatiloissa on mielellään säädettävä yleisvalaistus, jossa korostuu myös epäsuoran valon osuus.
  • Kirjaston tilojen mitoituksessa ja toiminnallisuudessa on huomioitu esteettömyys.
  • Palvelutiskillä voi asioida seisoen ja istuen.
  • Tietokoneet, tulostimet ja muut laitteet on sijoitettu siten, että niiden ääreen pääsee pyörätuolilla ja niitä voi käyttää istuen.
  • Opiskelupisteiden kalusteet ovat helposti siirrettäviä ja säädettäviä, ja pöytien alla on riittävästi jalkatilaa.
  • Kirjaston yleisvalaistuksen tulee olla riittävä ja infopisteellä sekä hyllyissä lisäksi kohdennettua vala.
Henkilökunnan tilat
  • Henkilökunnalle tarkoitetuissa tauko- ym. tiloissa huomioidaan esteettömyys, kuten muuallakin oppilaitoksen tiloissa.

Liite 2 Jotain muuta