ESOK-hanke 2006-2011

Opiskelijavalinnat ja esteettömyys

Suositus korkeakoulujen opiskelijavalintoja varten

Korkeakouluissa esteettömyys:

  • koskettaa jokaista, mutta on tärkeää etenkin opiskelijoille, joilla on jokin vamma, jotka ovat erilaisia oppijoita, ikääntyvät ja/tai kuuluvat kulttuuri- tai kielivähemmistöön
  • käsittää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön
  • perustuu mahdollisuuksien tasa-arvoon sekä julkisia palveluja ohjaaviin säädöksiin ja ohjeistuksiin (yhdenvertaisuuslaki, Esteetön rakentaminen, Julkishallinnon verkkopalvelut)
  • toteutuu, kun jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Suositukset auttavat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen johtoa, henkilöstöä ja opiskelijoita kehittämään ympäristöjä ja käytäntöjä vastaamaan korkeakouluissa toimivien ihmisten todellisiin tarpeisiin. ESOK-hankkeessa tuotettavat suositukset:

  • Opiskelijavalinnat (ja tenttijärjestelyt)
  • Tiedon saanti opiskelun esteettömyydestä
  • Yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen
  • Yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioiminen
  • Opetusjärjestelyt ja oppimateriaalit
  • Esteetön rakennettu ympäristö
  • Esteetön korkeakoulukirjasto
  • Osallistava ilmapiiri: tiedot, taidot ja asenteet
  • Osallistava verkkoviestintä, -opetus ja teknologia

Opiskelijavalinnat ja esteettömyys

Sisältö

1. Opiskelun esteettömyys ja lainsäädäntö

Mahdollisuuksien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat suomalaisen yhteiskuntapolitiikan keskeisiä periaatteita. Suomi edistää ihmisten yhdenvertaisuutta omalla lainsäädännöllään ja osallistumalla tiiviisti kansainväliseen toimintaan vammaisten oikeuksien toteutumiseksi. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikkien ihmisten oikeudet toteutuvat. Käytännön yhdenvertaisuustyö ei ole tasapäistämistä, vaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista niin.

Perustuslaissa säädetään yhteiskunnan velvollisuudesta huolehtia siitä, että ihmisten perusoikeudet toteutuvat. Yhteiskunnallisina toimijoina korkeakoulutkin ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että kaikkien ihmisten sivistykselliset ja muut oikeudet toteutuvat. Viranomaisten tehtävä on myös huolehtia siitä, että yhdenvertaisuutta haittaavat esteet poistetaan. Koulutuksessa tämä mahdollistamisen periaate tarkoittaa, että oppilaitosten on huolehdittava tilojen, opetusmateriaalien ja opetuksen esteettömyydestä sekä mahdollisista yksilöllisten tarpeiden mukaisista järjestelyistä. Opiskelijalla on oikeus vaatia ja toimenpiteitä opiskelun esteiden poistamiseksi ja myös saada niitä.

Yhdenvertaisuudesta on säädetty perustuslaissa ja tarkemmin yhdenvertaisuuslaissa. Koulutus kuuluu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Ihmisellä on oikeus osallistua koulutukseen riippumatta hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, esimerkiksi vammaisuudesta. Mikäli henkilö asetetaan ilman painavaa syytä eriarvoiseen asemaan näiden ominaisuuksien perusteella, syyllistytään syrjintään. Välitöntä syrjintää on esimerkiksi, jos opiskelijaa ei hyväksytä oppilaitokseen tai kurssille hänen vammaisuutensa takia. Välillisestä syrjinnästä on hyvä esimerkki sähköinen tentti-ilmoittautuminen, jota näkövammainen opiskelija ei voi käyttää. Syrjintänä voidaan pitää myös sitä, että kohtuulliset yhdenvertaisuutta edistävät toimenpiteet jätetään toteuttamatta.

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset edellyttävät, että ihmiset ovat yhdenvertaisia ja että heidän oikeutensa muun muassa koulutukseen toteutuvat. YK:n Ihmisoikeuksien julistus koskee myös vammaisia. Lisäksi Yhdistyneet kansakuntien yleiskokous hyväksyi vuonna 2006 vammaisten oikeuksia koskevan ihmisoikeussopiuksen, jonka Suomi on allekirjoittanut ja aikoo ratifioida lähitulevaisuudessa. Suomalaisen yhdenvertaisuuslain juuret ovat Euroopan unionin yhdenvertaisuusdirektiivissä. On syytä huomata, että vammaiset ja erilaiset opiskelijat voivat olla myös vaihto-opiskelijoita, joiden lähettämiseen tai vastaanottamiseen liittyviä kysymyksiä korkeakoulujen on ratkaistava.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoululaeissa säädetään niiden tehtävistä ja toiminnasta. Ne on syytä muistaa, vaikka niissä ei erikseen puhuta opiskelijoista, joilla on erityistarpeita. Korkeakoulujen on toimittava niin, että kaikilla on tosiasiassa samanlaiset mahdollisuudet saada ylimmän asteen koulutusta sikäli kuin he ovat täyttäneet opiskelijavalinnan kriteerit. Luonnollisesti lait koskevat kaikilta osin myös niitä ihmisiä, joilla on erityistarpeita.

Kaikkien osapuolten etujen mukaista on ehkäistä syrjintää varmistamalla, että opiskeluympäristö ja käytännöt ovat mahdollisimman monenlaisille opiskelijoille sopivia. On kuitenkin myös sellaisia yksilöllisiä tarpeita, jotka vaativat erillisiä toimenpiteitä riippumatta tilojen ja käytäntöjen toimivuudesta. Niihin vastaaminen on positiivista erityiskohtelua, jota yhdenvertaisuuslaki edellyttää. Esimerkiksi lisäaika tentissä on tällainen yksilöllisen tarpeen edellyttämä toimenpide. Sekä opiskelupaikan että opiskelijan kannalta on viisasta varautua yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseen hyvissä ajoin muun muassa varaamalla tarpeeksi henkilökuntaresursseja ja kouluttamalla henkilöstöä.

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää viranomaistahoilta, siis myös korkeakouluilta, yhdenvertaisuussuunnitelmaa etnisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelman voi ilman muuta tehdä laajemminkin niin, että se käsittää myös muut erityisryhmät, kuten vammaiset ja erilaiset oppijat. Siihen voi kirjata, millä tavalla yksilölliset tarpeet huomioidaan. Jos suunnitelma tehdään huolellisesti, siitä on paljon hyötyä käytännössä. Suunnitelman laatimisessa kannattaa hyödyntää niitä kokemuksia, joita vammaisilla ja erityisjärjestelyjä tarvitsevilla ihmisillä on.

Lainsäädäntö

2. Opiskelijavalinnat ja esteettömyys

Sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu voi lain mukaan voi tarvittaessa valita opiskelijansa päättämillään perusteilla. Perusteet eivät voi kuitenkaan olla selllaisia, että ne rikkovat perustuslain säädöksiä yhdenvertaisuudesta. Hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Hakijoille on annettava selvät ohjeet siitä, miten opiskelijavalintaan voi hakea oikaisua.

Kukin korkeakoulu voi päättää itse, miten toteuttaa valintakokeet ja tarvittavat erityisjärjestelyt niin, että kaikkia hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti. On kaikkien kannalta parempi, että erityisjärjestelyt sujuvat mutkattomasti. Toisaalta oppilaitoksen on syytä varmistaa, että erityisjärjestelyjä ei käytetä väärin niin, että muiden hakijoiden oikeusturva kärsii. Esimerkiksi luki-häiriöstä voidaan vaatia lääkärintodistus. Mikäli valintakokeessa on osioita, jotka ovat joillekin ryhmille mahdottomia (esimerkiksi liikunnallisia tehtäviä), oppilaitoksen on syytä pohtia, voisiko mitattavan taidon osoittaa muuten, esimerkiksi sovelletulla kokeella.

Ylioppilastutkintolautakunnalla on tarkat ohjeet niiden ylioppilaskokelaiden varalle, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyjä kokeessa. Nämä ohjeet eivät ole laki, mutta niistä voi olla hyötyä erityisjärjestelyihin varautuville korkeakouluille. - Vammaiset ja sairaat kokelat: http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/erityis/sairaat.html - Kuulovammaiset kokelaat: http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/erityis/kuulovamk.html - Luki- ja kirjoitushäiriöiset kokelaat: http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/erityis/lukukok.html

Korkeakoulu saa itse päättää valintakriteereistään, joten se voi ottaa hakijan opiskelijaksi, vaikka hän ei vammastaan tai sairaudestaan riippuvasta syystä voi lainkaan osallistua valintakokeeseen. Tällöin oppilaitoksella on luonnollisesti oltava tieto siitä, että hakija selviytyisi opinnoista, joihin hakee.

Erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa valintakokeen arvosteluun niin, että se koituisi hakijan vahingoksi. Niiden takia ei saa esimerkiksi vähentää hakijan pisteitä.

Korkeakoulujen olisi hyvä esittää mahdollisimman selkeästi ja näkyvästi, mihin erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on otettava yhteyttä ja mitä järjestelyjen saaminen vaatii. Sekä sähköisessä että painetussa opiskelijavalintaoppaassa on syytä kertoa selvästi, paitsi valintakoejärjestelyistä, myös sellaisia tietoja, jotka liittyvät opiskelun sujumiseen sitten, kun on päässyt opiskelemaan. Sähköisen version luettavuus apuvälineillä kannattaa varmistaa, ks. esimerkiksi Julkishallinnon verkkopalveluja koskeva suositus JHS 129. Painettua materiaalia olisi hyvä saada myös isotekstisenä. Kun päätetään, millä tavoin hakija voi ottaa yhteyttä korkeakouluun saadakseen tarvitsemansa erityisjärjestelyt, on syytä huomioida erilaiset tavat kommunikoida.

Lainsäädäntö

3. Erilaiset ryhmät ja nimikkeet

Tässä yhteydessä osallistumisen esteitä tarkastellaan erilaisten oppijoiden, vammaisten henkilöiden, ikäihmisten ja kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvien kannalta. Tällainen ryhmittely auttaa kohdentamaan palveluja ja kehittämään oppilaitoksen toimintaa. Samalla on hyvä muistaa, että ryhmät ovat epätarkkoja ja eikä niille ole yleispäteviä perusteita. Ryhmätason luokittelu ei myöskään kerro, millaisilla järjestelyillä opiskelu sujuu eri tilanteissa.

Kun pyritään edistämään yhteisöllisyyttä ja samalla vastaamaan yhteisön jäsenten moninaistuviin tarpeisiin voi yleisesti ymmärrettävien ja leimaamattomien nimikkeiden löytäminen erilaisille ryhmille ja palveluille olla haasteellista. Esimerkiksi erityispalvelut sisältävät osalle opiskelijoista ajatuksen yksilön poikkeavuudesta suhteessa normaaleiksi koetuille opiskelijoille ja yleisille palveluille.

Luokittelu ja nimikkeet voivat muodostua myös niin leimaaviksi, että tarjolla olevaa ryhmäperusteista palvelua tai rahoitusta ei haeta. Varsinkin kertominen omaan toimintaan liittyvistä tekijöistä, jotka eivät ole ulospäin nähtävillä (esimerkiksi lukivaikeus, epilepsia, mielenterveyden vaikeudet) voi olla vaikeaa. On tärkeää ottaa huomioon, millainen on opiskelijan oma identiteetti ja millaista nimikettä hän toivoo käytettävän.

Opiskelupaikan asenneilmapiiri näyttäytyy esittelymateriaaleissa, hakuohjeissa sekä käyttäytymisessä eri tilanteissa. Oppilaitoksen tapaa toimia ja viestiä on tarpeen arvioida säännöllisesti. Suunnitteluun, arviointiin ja henkilöstön kehittämiseen on haettava aktiivisesti mukaan vammaisia ja eri vähemmistöihin kuuluvia opiskelijoita.

4. Yhtenäiset ohjeet ja käytännöt

Oppilaitoksella tulee olla yhtenäinen ohjeistus valintakokeen esteetöntä toteuttamista ja tarvittavia yksilöllisiä ratkaisuja varten. Ohjeistuksen lisäksi on varmistettava paitsi pääsykokeiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvien osaaminen, myös koko henkilöstön tietämys ja sitoutuneisuus esteettömyyden toteuttamiseksi. Henkilöstön koulutukseen, avustajien palkkioihin, apuvälineisiin ja lisäajan kuluihin tulee varata rahoitus. Valintakokeen esteettömyydestä on syytä kerätä systemaattisesti palautetta hakijoilta. Valintakokeen esteettömyys tulee sisällyttää yhtenä arvioitavana kohtana korkeakoulun toiminnan laadun arviointiin.

Oppiaineen vaatimusten lisäksi valintakokeen suunnittelijan on hyvä tietää, miten opiskelijoiden valinnassa ja opetuksessa huomioidaan opiskelijoiden toimintakykyyn, kieleen ja kulttuuritaustaan liittyvät seikat. Valintakokeiden esteettömyyden toteuttamiseksi on usein eduksi keskitetysti ohjailtu järjestely.

5. Opiskelijan tiedonsaanti opiskelusta ja valinnoista

Koko oppilaitosta velvoittaa vaatimus järjestää opiskelu niin, että valituiksi tulleet opiskelijat voivat edetä sujuvasti opinnoissaan (yo-laki, yv-laki). Hakijalla on oltava saatavilla esteetön, ajantasainen, kattava ja totuudenmukainen kuvaus

  • oppilaitoksen toimintakäytännöistä ja -ympäristöistä,
  • opiskelusta ja todennäköisistä työtehtävistä, joihin se pätevöittää ja
  • pääsykokeesta ja yksilöllisistä palveluista

Hakijalle on hyvä esitellä oppiainekohtaisesti konkreettisella tavalla, millaisia ovat opiskelun keskeiset perustoiminnat ja oppimistavoitteet. (Esimerkki, roolimallit, selviytymistarinat). Monelle opintojaan harkitsevalle on hyödyksi tutustua kuvauksiin tehtävistä, joihin opiskelu yleisesti pätevöittää. (Esimerkki. Ennakkoluulojen välttäminen vs. onnistuneet valinnat)

6. Opiskelijoiden monenlaisuuden huomioiva valintakokeen suunnittelu

Esteettömän kokeen ja yksilöllisten palvelujen/erityisjärjestelyjen sujuva toteuttaminen on hyvä ottaa lähtökohdaksi mahdollisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Kokeisiin valmistautuminen ja arviointikriteerit tulee ilmoittaa riittävän ajoissa. (Esimerkiksi digitaalisen ääni- tai tekstiversion saaminen pääsykokeisiin luettavasta kirjasta saattaa kestää 2 kuukautta.) Hakijoiden aikaa ja vaivaa säästää aineistokoe, johon luettava teksti on esteettömästi saatavilla oppilaitoksen verkkosivuilta. Arvioinnin ajankäytön kannalta saattaa optisesti luettava kysymyslomake olla hyvä ratkaisu. Kokeen järjestäjän on otettava huomioon hakijat, joille lomakkeen täyttäminen on esimerkiksi näkemiseen, hahmottamiseen tai motoriikkaan liittyvistä syistä esteellistä. Paperilomakkeelle on oltava saatavilla esteetön vaihtoehto tietokoneella vastattavaksi ja vastaamiseen on oltava varalla kyselyyn perehtynyt avustaja.

6.1 Eri valintakoetyyppien esteettömyys

(Ryhmäläisten tehtävä on kirjoittaa lyhyesti, millaisia esteitä erilaiset koetyypit voivat sisältää ja miten jo suunnitteluvaiheessa voidaan välttää niitä ja varautua tarvittaviin vaihtoehtoihin ja mukautuksiin)

Kirjalliset kokeet
  • Esseekysymykset kirjallisuuden tai aineiston perusteella
  • Määrittelevät (sisältö-) kysymykset kirjallisuuden tai aineiston perusteella
  • Soveltavat kysymykset kirjallisuuden tai aineiston perusteella
  • Monivalintakysymykset kirjallisuuden tai aineiston perusteella
Taitoja mittaavat kokeet (kieliaineet paitsi englanti, musiikki, liikunta; amk: ohjausnäyte, toiminnallinen ryhmäkoe, englannin kielen taidon toteamiseen käytetään ylioppilastutkinnon englannin kokeen raakapisteitä).
Haastattelut
Ryhmätilanteet
Soveltuvuustestit ja arvioinnit (yo: psykologia, yrityksen taloustiede). (amk: opiskeluvalmiuksia, luovuutta, muistia, matemaattis-loogista ajattelua)
Alasuuntautuneisuuden tai harrastuneisuuden arviointi (koulutus, luottamustehtävät, liikunta- ohjaus- ja valmennustehtävät)

7. Esteettömät valintakoejärjestelyt ja oppiaineen vaatimukset

(Ryhmäläisten tehtävä on kirjoittaa niistä koetilanteen järjestelyistä, joilla mahdollisimman yhdenvertainen osaamisen ja potentiaalin osoittaminen onnistuu).

Valintakokeissa on kysymys hakijan osaamisen tai potentiaalin arvioimisesta. Kun on selvä, mitä arvioidaan, voidaan myös suunnitella yhdenvertaiset mahdollisuudet osaamisen osoittamiseksi mittauksen tasoa vaarantamatta. Kokeen järjestämiseksi on otettava joustavasti huomioon:

  • Koetilat ja kalusteet
  • Apuvälineet ja teknologia
  • Viestintä koetilanteessa
  • Tehtävien ja kysymysten esittäminen
  • Vastaaminen
  • Asiantuntevien tulkkien, avustajien ja kirjurien saatavuus
  • Ajankäyttö
  • Arviointi

Hakijoiden monenlaisuuden huomioiva ympäristöjen ja käytäntöjen suunnittelu vähentää esteitä. Esteettömyys on kuitenkin toteutettava tilanne- ja hakijakohtaisesti. Hakijan tarpeiden, oppiaineen vaatimusten ja oppilaitoksen käytännön todellisuuden yhteensovittamiseksi tarvitaan henkilökohtaista vuorovaikutusta. (Esimerkki Turun yliopistosta)

Koetilat ja kalusteet

Ihannetapauksessa koetilaan pääsy, siellä liikkuminen ja toimiminen on esteetöntä pyörätuolia tai rollaattoria käyttäville henkilöille. Näkövammaisten osanottajien liikkumista ja toimimista edistävät väri- ja korkeuserokontrastit. Tila on vaivattomasti löydettävissä ja sen lähellä samassa kerroksessa on liikkumisesteetön WC. Tilan akustiikka on hyvä, suullista ohjeistusta ja kuuntelutehtäviä varten on käytössä äänentoistolaitteisto ja induktiosilmukka. Paikalla on säädettäviä istuimia ja pöytiä. Häikäisemättömän yleisvalaistuksen täydentämiseksi on tarjolla kohdevalaisimia.

Apuvälineet ja teknologia

Viestintä koetilanteessa

Tehtävien ja kysymysten esittäminen

Vastaaminen

Asiantuntevien tulkkien, avustajien ja kirjurien saatavuus

Ajankäyttö

Arviointi

8. Opiskelumahdollisuuden yhdenvertaisuus ja yleiset, ryhmäkohtaiset ja yksilölliset palvelut

Kysymys on osaamisen tai potentiaalin arvioimisesta. Jos on selvä, mitä arvioidaan, voidaan myös vaihtoehdot osaamisen osoittamiseksi harkita.

Opiskelijat, joilla on jokin vamma

(Tähän tulevat keskeiset kysymykset ja esimerkit järjestöiltä ja korkeakouluilta, miten opiskelijan tarpeet otetaan huomioon ryhmä- ja yksilötasolla)

Näkövammaiset opiskelijat
Kuulovammaiset opiskelijat
Liikkumisrajoitteiset opiskelijat
Pitkäaikaissairaat opiskelijat

Opiskelijat, jotka ovat erilaisia oppijoita

Ikääntyneet opiskelijat

Opiskelijat, jotka kuuluvat kulttuuri- tai kielivähemmistöön

9. Valintakokeiden esteettömyyden tarkistuslista

(Tähän ryhmäläiset esittävät kysymyksiä, joihin vähintäänkin on oltava selvä linjaus olemassa oppilaitoksissa).

Seuraavat kysymykset auttavat valintaprosessin ja kokeen arviomista ja kehittämistä.

  • Käytetäänkö ylioppilastutkintolautakunnan hakijalle myöntämiä järjestelyjä valintakokeiden perustana?
  • Noudatetaanko oppilaitoksessa yhteisiä ohjeita valintakokeiden suunnittelussa toteuttamisessa?
  • Ovatko valintakoeprosessin kaikkien vaiheiden toteuttajat perehtyneet esteettömyyden toteuttamiseen?
  • Arvioidaanko valintojen yhdenvertaisuuden toteutumista?
  • Kerätäänkö kaikilta hakijoilta tietoa kokeen ja järjestelyjen esteettömyydestä?
  • Onko valintakokeen esteettömään toteuttamiseen osoitettu riittävä rahoitus?
  • Onko opiskelujärjestelyjen ja ympäristöjen esteettömyys kuvailtu niin, että hakija voi arvioida opiskelun sisältämät vaatimukset?
  • Onko opintokokonaisuuden sisältämä toiminta kuvailtu niin, että hakija voi arvioida sen sisältämät vaatimukset?
  • Onko opintokokonaisuuden tavoitteena olevan osaamisen ilmeisimmät ammatilliset sovellukset kuvailtu niin, että hakija voi arvioida niiden sisältämät vaatimukset?
  • Onko valintakokeita koskeva viestintä esteetöntä (pelkka PDF ei riitä!)
  • Onko hakuohjeissa kuvailtu eri koeosuuksien totetustapa niin, että hakija voi arvioida yksilöllisten järjestelyjen tarpeen?
  • Onko opiskelijalla tilaisuus keskustella tarvitsemistaan järjestelyistä oppilaitoksen esteettömyysvastaavan kanssa ennen valintakoetta?
  • Suositaanko koejärjestelyjen esteettömyyden varmistamista arvioinnin muuttamisen sijaan?
  • Suositaanko aineistokoetta ja vapaasti saatavilla olevaa esteetöntä aineistoa kaikissa mahdollisissa tapauksissa?
  • Onko kokeeseen tarvittavan kirjallisuuden saatavuus eri muodoissa selvitetty?
  • Onko tieto tarvittavasta kirjallisuudesta hakijoiden saatavilla vähintään 2 kk ennen kokeeseen valmistautumista?
  • Ilmoitetaanko valintakokeen tulokset esteettömästi?

Lähteitä ja lisätietoa

Keskeinen sanasto

Esteettömyys

Vamma

Vammaisuus

Erilainen oppija

Ikääntyvä

Kieli- ja kulttuurivähemmistö

Yhdenvertaisuus

Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö

Osallisuus